Iltalehden tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö on joutunut muistuttamaan Marinin (sd) hallituksen virkakuntaa ulkopoliittisesta marssijärjestyksestä. Riitta Heiskanen

–TP Niinistö soitti (…), oli täpinöissään. Totesi, että on historiallinen hetki, jota ei pidä tärvätä.

Näin puolustusministeri Jussi Niinistö kirjoitti päiväkirjaansa Pariisin terrori-iskujen jälkeen vuonna 2015, kun Suomi vastasi ensimmäisenä maana Ranskan EU:n Lissabonin sopimuksen nojalla tekemään avunpyyntöön.

Edellisen puolustusministerin päiväkirjamerkintä kertoo siitä, kuinka tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla Suomi on jo pitkään peräänkuuluttanut EU:n turvatakuiden sisällön perään, ja nyt kun konkretiaa saatiin ensimmäistä kertaa Ranskan avunpyynnön myötä, sen katsottiin hyödyttävän myös ei Natoon kuuluvaa Suomea.

Puolustusministerin päiväkirjamerkintä muistui mieleen, kun Yle uutisoi (28.10.) että tasavallan presidentti Sauli Niinistö halusi selventää presidentin toimivaltaa EU:n turvatakuissa torstaina julkaistun presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoon liittyen.

Kumman vastuulla?

Iltalehden tietojen mukaan presidentti ja hallituksessa ulkopolitiikasta vastaavat tahot keskustelivat selonteon valmisteluvaiheessa siitä, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden, eli Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 perusteella. Näissä keskusteluissa tasavallan presidentti joutui Iltalehden tietojen mukaan muistuttamaan virkakunnalle ulkopoliittisesta marssijärjestyksestä.

Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 velvoittaa EU-maita avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin silloin, jos jokin EU-maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hallitus puolestaan vastaa EU:ssa tehtävien päätösten valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä.

Presidentti Niinistö on kuitenkin painottanut, etteivät Suomen ulkopolitiikkaa koskevat asiat, joissa EU on mukana, eivät saa muuttua pelkiksi hallituksen päätösvallan alaisiksi EU-asioiksi.

Iltalehden tietojen mukaan selonteon valmisteluvaiheessa vaakakuppi uhkasi kallistua sellaiseen suuntaan, että pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamalle hallitukselle olisi tullut enemmän päätösvaltaa suhteessa presidenttiin, ja siksi Niinistö halusi käydä asiassa selventävää keskustelua.

–Se ei ollut merkittävä kynnyskysymys, tai älämölö tätä selontekoa laadittaessa, mutta kauan kuin meillä on tämä nykyinen perustuslaki, on tärkeä käydä keskustelua yhteistoiminnan järjestämistä ja yhteensovittamisesta, kertoo Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Mikko Kinnunen.

Lopullinen kirjaus

Iltalehden tietojen mukaan torstaina julkistettuun presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon saatiin vasta aivan viimeisimmissä versioissa kirjattua presidentti Niinistöä tyydyttävä muotoilu, jossa turvatakuista ja avunannosta käydään keskustelut sekä EU:n piirissä, mutta myös jäsenmaiden välillä. Jäsenmaiden välillä käytävä keskustelu varmistaa sen, että tasavallan presidentillä on toimivaltaa, jos jokin EU-jäsenmaa pyytäisi Suomelta apua.

Torstaina julkaistu presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko linjaa nyt, että ”EU:n puitteissa sekä jäsenvaltioiden kesken käytävä keskustelu keskinäisen avunannon lausekkeen ja yhteisvastuulausekkeen soveltamiseen ja toimeenpanemiseen liittyvistä kysymyksistä jatkuu”.

Lisäksi selonteossa todetaan, että ”Suomi kantaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Solidaarisuus tarkoittaa sitä, että Suomi saa pyytäessä apua ja että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille. Avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kansalliseen päätökseen.”