Yksi hallitusneuvottelujen isoimmista murheenkryyneistä on se, mitä tehdään paisuville sosiaali- ja terveysmenoille.
Jo nyt sosiaali- ja terveysmenot haukkaavat neljäsosan valtion budjetista. Tänä vuonna hyvinvointialueiden menot ovat noin 23,5 miljardia euroa.
Väestön ikääntyessä ja palveluntarpeen kasvaessa sote-menot kasvavat niin, että vuonna 2027 sote-menot ovat nousseet nykyisestä tasosta noin 4,5 miljardilla eurolla.
Hallitusneuvotteluissa hyväksytään yllä kuvattu menojen kasvun perusura vuoteen 2027 mennessä, mutta muutoin sote-kulujen kasvuja yritetään hillitä 0,5 -1 miljardilla eurolla.
Sote-säästöjen merkittävyyttä on kuvannut muun muassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, jonka mukaan valtion talous joko nousee tai kaatuu sen mukaan, miten soten kustannuksia saadaan hillittyä.
Marinin hallituksen peruja
Torstaina Säätytalolta kerrottiin Iltalehdelle, että sote-neuvotteluissa eniten hiertää nyt hoitajamitoituksen höllentäminen sekä vammaispalvelulain etuuksien tiukentaminen.
Niiden lisäksi myös nykyisen sairaalaverkon kattavuudesta väännetään Säätytalon sote-pöydässä kättä.
Hoitajamitoituksen purkamisen taustalla on Marinin (sd) hallituksen lakihanke, jossa määrätään kuinka paljon työntekijöitä on oltava yhtä hoidettavaa kohden vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa.
Nyt mitoitus on 0,65 yhtä asiakasta kohden, mutta se on kiristymässä 0,7:än joulukuun alussa.
Marin hallituksen tavoite oli nostaa hoitajamitoitusta vieläkin nopeammin, mutta eduskunta lykkäsi mitoituksen kiristämistä hoitajapulan vuoksi.
Hoitajapula ei ole kadonnut joulukuuhun mennessä mihinkään ja siksi hallitusneuvottelijat joutuvat nyt miettimään, mitä mitoitukselle pitäisi tehdä.
Hallitusneuvottelijoiden pohdittavana on nyt se, voidaanko hoitajamitoitusta lykätä tai peruuttaa se kokonaan.
Jos 0,7 vähimmäismitoitus voitaisiin kumota, se vähentäisi hyvinvointialueiden kustannuksia arviolta 240 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen.
Toinenkin hallitusneuvottelujen kiistakohta periytyy Marinin hallitukselta, joka sääti eduskuntakauden lopussa vammaispalvelulain, joka on astumassa voimaan lokakuun alussa.
Ongelmana on se, että laki on lisäämässä kustannuksia enemmän kuin Marinin hallituksen esityksessä alun perin arvioitiin, koska lain soveltamisalaa laajennettiin loppuvaiheessa.
Uusi vammaispalvelulaki lisäisi sote-kustannuksia eri arvioiden mukaan noin 0,5 – 1 miljardilla eurolla. Ongelmana on myös se, että lain velvoitteita ei pystytä toteuttamaan työvoimapulan takia.
Säätytalon sote-pöydässä mietitään nyt, miten uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa tai palvelukohtaisia saantiedellytyksiä voitaisiin rajata perustuslain puitteissa siten, että kustannusten kasvupainetta kyettäisiin hillitsemään joko kymmenillä tai sadoilla miljoonilla euroilla.
