Mielenosoitukset ovat ensimmäistä kertaa levinneet poikkeuksellisen laajalle, jopa erittäin konservatiivisille paikkakunnille.
Iranissa on nähty laajalle levinneitä mielenosoituksia sen jälkeen, kun 22-vuotias Mahsa Amin kuoli Iranin niin kutsutun siveyspoliisin käsissä syyskuun puolivälissä. Kuva: AFP / LEHTIKUVA
STT, Tanja Paananen
Iranin kaduilla on osoitettu mieltä jo useita viikkoja eikä protesteille näy loppua. Mielenosoitukset alkoivat 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuoltua Iranin niin kutsutun siveyspoliisin käsissä syyskuun puolivälissä. Siveyspoliisi oli pidättänyt naisen väärin puetun hijabin takia.
Iranin hallinto on puuttunut mielenosoituksiin väkivalloin, ja ainakin 100 ihmistä on saanut surmansa.
Tampereen yliopiston lehtorin ja Lähi-idän tutkijan Susanne Dahlgrenin mukaan nykyiset protestit eroavat Iranin aikaisemmista suurista mielenosoituksista.
– Protestit ovat politisoituneet voimakkaasti ja mukaan on tullut hyvin nuori sukupolvi. Nuoret koululaistytöt ovat lähteneet kaduille ilman huivia ja huutavat: diktatuuri ja islamilainen tasavalta alas!
Mielenosoitukset ovat nyt ensimmäistä kertaa levinneet poikkeuksellisen laajalle, jopa Iranin konservatiivisimmille paikkakunnille ja eri oppositiopuolueisiin. Myös naiset, jotka käyttävät mielellään huntua, ovat olleet osoittamassa mieltään.
Miehet ovat tulleet naisten tueksi
Iranissa on vaadittu pitkään demokraattisempaa järjestelmää, mutta naiskysymys ei ole ennen saanut samankaltaista tukea kuin nyt.
– Miehet ovat kokeneet, että muut asiat tulevat ensin, sitten vasta naisten oikeudet. Nyt miehet tukevat naisia, ja se on uusi lupaava piirre tässä protestiliikkeessä, Dahlgren sanoo.
Hänen mukaansa Iranissa on tällä hetkellä paljon ihmisiä kaduilla myös siksi, että kansan parissa on paljon tyytymättömyyttä.
– Iranin talous on kuralla ja korona pääsi leviämään maassa hirveällä tavalla, mistä syytetään tietysti hallintoa.
Huivia suurempi kysymys
Iranin mielenosoituksissa ei ole kysymys vain huivista, sanoo Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola.
– Kaikki lähti liikkeelle huivista, mutta protesteihin tulivat hyvin nopeasti mukaan vaatimukset koko islamilaisen tasavallan järjestelmän muutoksesta.
Tyytymättömät kansalaiset haluavat sysätä vallasta Iranin hengellisen johtajan ajatollah Ali Khamenein, joka valittiin virkaan ilman demokraattisia vaaleja. Khamenei on toiminut Iranin hengellisenä johtajana ajatollah Khomeinin kuoleman jälkeen vuodesta 1989 lähtien.
Iranissa järjestetään säännöllisesti vaaleja, mutta käytännössä todellinen valta on uskonnollisella johtajalla. Hän voi muun muassa nimittää ja erottaa presidentin.
Susanne Dahlgrenin mukaan tyytymättömyys Iranissa on tällä hetkellä niin suurta, että islamilainen tasavalta pysyy pystyssä ainoastaan väkivaltakoneiston avulla.
Ilmassa on merkkejä vallankumouksesta
Vaikka mielenosoituksilla on poikkeuksellisen suuri kannatus, ei Juusola usko suuriin muutoksiin Iranin autoritaarisessa järjestelmässä ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Dahlgrenin mukaan ratkaisevaa on se, saavatko protestiliikkeet mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat väsyneet osoittamaan mieltään hallinnon väkivaltakoneistoa vastaan aikaisemmissa protesteissa.
Vallankumous vaatisi niin suuren joukon kansalaisia kaduille, että mielenosoitusten hillitseminen ihmisiä ampumalla kävisi mahdottomaksi.
– Kuten kävi Egyptissä vuonna 2011, kun (Hosni) Mubarak sai mennä, Dahlgren muistuttaa.
Dahlgren näkee tämänhetkisessä tilanteessa toivoa ja iranilaisten keskuudessa päättäväisyyttä jatkaa protestointia. Hän pitää myös tärkeänä, että maailma muistaisi Irania eikä aihe jäisi uutispimentoon.
