Kahdessa Venäjän strategisten ydinasepommikoneiden tukikohdassa liki samaan aikaan tapahtuneet räjähdykset eivät voi olla sattumaa, huomauttaa asiantuntija.
Satelliittikuva Engelsin lentotukikohdassa olevista strategisista Tu-22M- ja Tu-95-pommikoneista. Kuva: AFP / Lehtikuva
Timo Myllyniemi
Ainakin kaksi venäläistä Tupolev-pommikonetta sai vaurioita räjähdyksessä venäläisessä lentotukikohdassa varhain maanantaina, kertoo muun muassa Meduza.
Räjähdys tapahtui Engelsin lentotukikohdassa Saratovissa Volgan varrella.
Venäjän valtion RIA-uutistoimisto raportoi myös toisessa tukikohdassa, Moskovan kaakkoispuolella Rjazanissa maanantaina tapahtuneesta polttoainesäiliön räjähdyksestä, jossa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui viisi.
Illalla Venäjän puolustusministeriö vahvisti kolmen sotilaan kuolleen ja kahden lentokoneen kärsineen vaurioita iskuissa, joista se syyttää Ukrainaa. Lisäksi neljä henkilöä haavoittui.
Venäjän mukaan Ukrainan yritti iskuja droneilla, jotka torjuttiin.
Rjazan ja Engels 2 -lentotukikohdat toimivat sijoituspaikkana Tu-95- ja Tu-22M pitkän kantaman strategisille pommikoneille, joista on laukaistu ohjuksia Ukrainaan sodan aikana.
Useiden venäläisten Telegram-kanavien mukaan kyseessä olisi ollut lennokki-isku.
Myös sotilasasiantuntija ja bloggaaja Petri Mäkelä pitää mahdollisena, että Ukraina oli räjähdysten takana.
– Kun kahdessa Venäjän ilmavoimien strategisten pommikoneiden tukikohdassa räjähti samaan aikaan, niin kyllä siinä sattuma jää vähäiseksi.
Guardianin mukaan turvallisuuslähteistään tunnettu venäläinen uutissivusto Baza kertoi, että Engelsin lentotukikohtaan olisi isketty itsetuhoutuvalla dronella, joka kykenee etsimään sopivaa kohdetta ja iskemään paikannettuaan sen.
Rjazanin tukikohdasta on Ukrainan rajalle matkaa yli 400 kilometriä ja Engelsistä Ukrainan kontrollissa oleville alueille yli 600 kilometriä.
Twitterissä levisi maanantaina valvontakameran video, jonka väitetään näyttävän iskun Engelsin tukikohtaan.
– Videolla kuuluvan äänen perusteella jotakin olisi lentänyt tukikohtaan vähän ennen räjähdystä aika kovalla nopeudella. Puhutaan 700–800 kilometrin tuntinopeudella lentäneestä kohteesta, mikä on aikamoisen vauhdikas tapaus. Mennään nopeuden puolesta jo ohjusten alueelle, huomauttaa Petri Mäkelä IS:lle.
Mäkelän mukaan ääni kuulosti suihkumoottorilta. Hänen laskelmiensa mukaan kohteen nopeus puhuisi enemmän subsoonisesta [ääntä hitaammasta] laitteesta, kuten risteilyohjukset.
– Raja risteilyohjuksen ja nopean kamikaze-dronen välillä on häilyvä. Paha tietenkään näistä videoista äänen pohjalta sanoa mitään faktaa, huomauttaa Mäkelä ja muistuttaa jo Neuvostoliiton aikana tehdyistä Tupolevin maalidroneista, joilla tälle etäisyydelle olisi voitu iskeä.
Tähän viittaisi myös Venäjän puolustusministeriön lausunto iskuista:
– Tavoitteenaan vaurioittaa Venäjän pitkän kantaman lentokoneita yritti Kiovan hallinto iskua neuvostoliittolaisvalmisteisilla miehittämättömillä suihkukoneilla [droneilla].
– Venäjän ilmavoimien ilmatorjunta torjui nämä matalalla lentäneet ukrainalaiset dronet.
Ukrainalla ei tiedetty olleen tällaisia aseita, joskin sellaisten kehittelystä on vihjailtu. Sunnuntaina Ukrainan valtiollinen aseyhtiö Ukroboronprom ilmoitti tehneensä sarjan onnistuneita testejä hyökkäysdroneilla, joiden kantaman kerrotaan yltävän jopa tuhanteen kilometriin.
Tarkempia yksityiskohtia hyökkäysdroneista ei ole tullut julki.
– Periaatteessahan siihen määritelmään mahtuu monenmoista laitetta. Mikä on drone ja mikä on ohjus, on aika häilyvä raja loppupelissä, etenkin kun mennään tehokkaampiin järjestelmiin ja tällaisiin itsetuhoutuviin laitteisiin.
Lue lisää: Olisivatko nämä aseet vastaus Ukrainan toiveisiin? Pekka Toveri: ”Krimikin tulen alle”
Viime viikolla ukrainalaisraporteissa väitettiin Venäjän kuljettavan risteilyohjuksia Engelsiin ja siirtävän niillä varustetut koneet Rjazaniin uusia Ukrainaan tehtäviä iskuja varten.
Myös tuoreet satelliittikuvat paljastavat Engelsin kiitoratojen laidoilla olleen ainakin 20 strategista pommikonetta valmiina iskemään Ukrainaan.
Maxar Technologies -yhtiön satelliittikuva Engelsin lentotukikohdasta Venäjällä. Kuva: Handout / Lehtikuva
Kumpikin tukikohta on erittäin tärkeä Venäjän ilmavoimien toiminnalle, mutta silti niihin ilmeisesti onnistuttiin iskemään. Petri Mäkelän mukaan tämä kertoo siitä, ettei Venäjän ilmapuolustus ole kovin kaksinen.
– Todennäköisesti tällaista iskua ei osattu odottaa, koska Ukraina ei ole operoinut lähelläkään noin syvälle taisteluvyöhykkeen ohi. Siksi Venäjän ilmapuolustus tuskin on ollut kovin tarkkana ja hereillä. Toisaalta ilmapuolustuskalustoa on tuotu aika paljon Ukrainan rajan pintaan.
Engels on keskeinen tukikohta Venäjän ilmavoimien operaatiolle Ukrainassa, mutta samalla Venäjän strategisille ydinasejoukoille. Engelsissä säilytetään ydinaseiden taistelukärkiä lastattaviksi niitä kantaviin pommikoneisiin.
– Järkevä taho toki pitäisi ilmapuolustuksen noissa kohteissa hereillä, mutta Venäjän tapauksessa tämä ei olisi ensimmäinen asia, jossa ei ole oltu kovin järkeviä, Mäkelä sanoo.
Tu-95-pommikone Engelsin lentotukikohdan kiitoradalla. Kuva: Handout / AFP
Vain muutama tunti maanantain räjähdysten jälkeen laukaisi Venäjä yli sata risteilyohjusta ukrainalaiskaupunkeihin. Iskujen jäljiltä ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja lukuisia osia maasta on ilman sähköjä tai vettä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan maan ilmatorjunta onnistui ampumaan alas valtaosan Venäjän ohjuksista maanantaina.
Lue lisää: Putinin Venäjä yrittää turhaan soveltaa Ukrainassa ilmasodan teoriaa, jonka italialainen tykistöupseeri keksi sata vuotta sitten
Venäjän puolustusministeriö sanoi Venäjän iskeneen ukrainalaisiin sotilas- ja energialaitoskohteisiin maanantaina.
– Huolimatta Kiovan yrityksistä häiritä terroristi-iskuilla Venäjän pitkän kantaman ilmavoimien taistelutehtäviä, ministeriö tiedotti.
Petri Mäkelän mukaan ohjusiskut eivät kuitenkaan olleet kosto maanantain tukikohtaräjähdyksistä.
– Missään nimessä Venäjän strategiset ilmavoimat eivät kykene reagoimaan näin nopeasti. Enemmänkin ukrainalaiset itse pyrkivät ennalta torjumaan tulevia iskuja hyökkäämällä tukikohtiin.
