Pankkien tilaston mukaan suomalaiset menettivät digihuijareille viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa. Asiantuntijan mukaan summa on todellisuudessa huomattavasti suurempi.
Silloin kun Kimmo Rousku puhuu digiturvallisuudesta, moni kuuntelee tarkasti. Rousku toimii johtavana asiantuntijana digi- ja väestotietovirastossa. Hänellä on kymmenien vuosien kokemus erilaisista tietokoneista, älylaitteista ja niiden turvasta sekä turvattomuudesta.
Nyt Rousku, joka tunnetaan myös IT-Kimmona, on liikkeellä Varo, varmista ja varoita (siirryt toiseen palveluun) -kampanjalla, jonka tarkoitus on vähentää verkkorikollisuutta Suomessa. Kampanja on toteutettu finanssialan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyönä.
Vuonna 2022 suomalaiset menettivät pankkien tilaston mukaan digihuijareille 32,4 miljoonaa euroa. Summa voisi olla suurempi, mutta pankit ovat onnistuneet estämään tai palauttamaan yli 14 miljoonan euron päätymisen rikollisten tileille.
Pankkien tilastossa ei kuitenkaan näy kaikki verkkorikollisuudessa menetetty raha.
– On luottokortteihin liittyviä tapauksia. On paljon myös sellaisia tapauksia, jotka ilmoitetaan pelkästään poliisille. Lisäksi me suomalaiset emme ole kovinkaan aktiivisia tunnustamaan, että olemme menettäneet rahaa. Itse olen arvioinut, että summa on noin 100-200 miljoonaa, Rousku kertoo.
Rousku toivookin, että kaikki tapaukset ilmoitettaisiin.
– Mitä enemmän me tiedämme, mitä Suomessa tapahtuu, sitä paremmin saamme rikollisia kiinni.
Verkkorikollisten suurin motivaattori on raha. Jos ei suoraan, niin sellaisten tietojen kautta, jotka he voivat muuntaa rahaksi. Keinot ovat monet ja uusia tulee koko ajan. Osa perustuu painostamiseen.
– Saat viestin, jonka mukaan pankkitilisi suljetaan 12 tunnin sisällä. Tai muuta vastaavaa. Ikinä ei voi olla niin kiire, että pitää sillä hetkellä klikata viestiä. Voi myös kysyä joltain toiselta, kuinka hän toimisi asiassa. Viestin sisällön voi myös googlettaa ja selvittää, mitä siitä muut ovat sanoneet, Rousku sanoo.
Suomi ei ole turvallisempi kuin muut maat
Suomi on pieni maa ja kieli on harvinainen maailmassa. Tämä on aiemmin ollut etu, koska moni esimerkiksi sähköpostitse lähetetty huijausyritys on tehty huonolla suomen kielellä. Sekin on muuttunut.
– Netin käännöspalvelut tuottavat monesti täydellistä kieltä, mutta skandinaavisista kirjaimista saattavat puuttua merkit. Kokonaisuus on kaikista tärkein ja oma tunne siitä, että onko viestissä kaikki kunnossa, Rousku kertaa.
Suomi on samalla viivalla muiden maiden kanssa.
– Me olemme ehkä vähän sinisilmäisiä. Olemme ajatelleet, että kun olemme täällä muumilaaksossa, niin täällä on kaikki turvallista. Olemme kuitenkin samalla alueella kaikkien maailman netinkäyttäjien kanssa ja meitä vastaan hyökätään yhä enemmän.
Vaikka verkkorikollisuus kasvaa kasvamistaan, Rousku on silti optimistinen tulevaisuuden suhteen.
– On pahiksia ja heitä on koko ajan enemmän. Mutta meitä hyviksiä on vielä paljon enemmän. Pitää olla ajantasalla ja noudattaa ohjeita. Se kuuluisa talonpoikaisjärki, sekä oma tunne ja intuitio. Se, että kysyy joltain ja myös kyseenalaistaa. Jos asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, selvitä, ota kiire pois ja älä tee päätöstä heti, Rousku päättää ja muistuttaa.
