Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Itärajan aita tulee Ari Jorosen tontille – seuraa suorana, mistä Suomi puhuu näissä vaaleissa

Ylen Vaalistartti

Vaalistartti 20.3. kello 17.07–20.30 Areenassa

TV1:ssä kello 17.07–18.00 ja 18.25–20.30

Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään Suomen asioista.

Ylen Vaalistartti kertoo, mitkä aiheet Suomessa tulevina vuosina puhuttavat ja tarjoaa tietoa äänestyspäätöksen tueksi. Vaalistartti kokoaa yhteen koko Suomen vaaliasetelmat ja teemat.

Vaalistartti-lähetyksen toimittavat Ylen Katri Tapola ja Riika Raitio.

Lähetyksessä nähdään asiantuntijoita, arkisiin tilanteisiin tutustuvia poliitikkoja sekä paljon ihmisiä eri puolilta Suomea. Lähetyksen aikana käynnissä on Ylen chat, jossa poliitikot ja tavalliset kansalaiset voivat keskustella keskenään.

Chat on auki myös tv-uutisten ajan

Hyvin sanottu jatkuu Yle Areenassa. Vaalistartti jatkuu myös TV1:ssä uutisten jälkeen kello 18.25.

Ylen chat on koko ajan käynnissä.

Pitäisikö Suomeen sijoittaa pysyvä Nato-tukikohta?

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Matti Pesun mukaan pysyvän Nato-tukikohdan saaminen Suomeen ei ole edes mitenkään varmaa. Suomi voi kuitenkin tavoitella tällaista tukikohtaa esimerkiksi jonkin varuskunnan yhteyteen.

Pesun mukaan oikealla laidalla ollaan aktiivisemman Nato-kannan kannalla, vasemmistopuolueissa halutaan pitää hajurakoa, eikä välttämättä niin lämmetä tukikohdalle.

Yliopistotutkija Jenni Karimäen mukaan tukikohdasta käydään varmasti kiivaita debatteja eduskunnassa.

– Tällainen keskustelu on hyvin uutta sekä eduskunnassa että meille kansalaisille. Olemme kaikki uuden edessä.

Yliopistotutkija Jenni Karimäki ja Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu kertovat, mitä Nato-tukikohdan sijoittaminen Suomeen tarkoittaisi.

Tule mukaan keskustelemaan chattiin!

Vaalistartti-lähetyksen aikana käynnissä on Ylen chat, jossa ehdokkaat ja äänestäjät pääsevät keskustelemaan.

Chattiin osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen. Voit ottaa sen käyttöön joko Yle Tunnuksen sivulla tai Ylen palveluissa, joiden yläpalkista tai vasemman laidan valikosta Tunnus-kirjautuminen löytyy. Valitse ”Kirjaudu” ja siitä avautuvassa näkymässä kohta ”Luo Yle Tunnus”. Rekisteröitymisen yhteydessä sinulta pyydetään sähköpostiosoite, joka toimii myös käyttäjätunnuksenasi, salasana sekä syntymävuosi. Tunnuksen käytön voit aloittaa heti, kun olet vahvistanut sähköpostiosoitteesi.

Tarkemmat ohjeet löydät vielä tästä linkistä Ylen verkkosivuilta.

Eduskuntavaaliehdokas Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tutustui Riihimäellä puolustusvoimateollisuuteen Sako Oy:n toimitusjohtajan Raimo Karjalaisen kanssa.

Kiväärejä myydään nyt lisää

Sotateollisuus takoo maailmalla tulosta Ukrainan sodan vuoksi. Tilanne heijastuu myös Suomen puolustustarviketeollisuuteen.

Riihimäkeläinen Sako valmistaa aseita pääasiassa metsästyskäyttöön, mutta puolustustarvikkeiden, kuten patruunoiden ja kiväärien osuus on kasvussa. Tällä hetkellä Sako työllistää Riihimäellä yli 400 henkilöä. Yritys laajentaa ja työllistää lisää.

Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo, että puolustusteollisuuden osuus kasvaa.

Kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) tapasi Irina Kobyzhakovan Keravalla ukrainalaisia auttavassa toimipisteessä.

Miten Ukrainan pakolaiset sopeutuvat Suomeen?

Suomeen on tullut vuoden aikana vajaat 60 000 pakolaista Ukrainasta.

Mariupolista seitsemän lapsensa kanssa viime keväänä paennut Irina Kobyzhakova on kotiutunut Keski-Uudellemaalle hyvin.

Venäjän hyökkäyssota saa hänet liikuttamaan.

– Olen pahoillani, mutta tästä on vaikea puhua.

Hän oli sodan alkaessa Ukrainassa, mutta maaliskuussa jo Suomessa. Huhtikuussa lapset pääsivät Suomessa kouluun. Lapset ovat äidin mukaan sopeutuneet, koska ovat päässeet musiikki- ja urheiluharrastuksiin.

Itärajalle rakennetaan aita, Ari Joronen luovutti maata sitä varten

Imatran Pelkolaan rakennetaan pilottiaita Suomen ja Venäjän rajalle. Testiaidan rakentaminen on alkanut.

Ari Joronen luovutti maata Rajavartiolaitokselle, että siihen voidaan tehdä aita. Hän pitää hanketta hyvänä.

Jorosen maille kuuluu säännöllisesti myös kiväärinlaukauksia Venäjän puolelta. Hän sanoo, että se on aivan normaalia, sillä Venäjän puolella vieressä sijaitsee ampumarata.

– On epänormaalia, jos mitään ei kuulu.

Videolla Ari Joronen kertoo mielipiteensä itärajalle rakennettavasta raja-aidasta.

"Tämäkin skenaario pitää ottaa huomioon"

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu ei usko, että Turkin umpisolmun aukeaminen hyödyttää oppositiota tai hallitusta.

Eniten huomiota sai tasavallan presidentin Sauli Niinistön vierailu Turkissa.

– Tokko se hallituksen suosiota heikentääkään, Pesu sanoo.

Jos presidentti Donald Trump palaa Yhdysvalloissa virkaan ja haastaa Natoa, tällä olisi Matti Pesun mukaan vaikutukset Suomen Nato-ratkaisun uskottavuuteen.

– Tämäkin skenaario pitää ottaa huomioon.

Venäjän hyökkäyssodan lisäksi myös Kiinan asenne Venäjään vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen.

Tervetuloa seuraamaan Ylen Vaalistarttia

Verkossa yli kolmen tunnin lähetystä seuraavat toimittajat Anu Leena Hankaniemi ja Anni Hyypiö.

Lähetystä voi seurata verkossa, Yle Areenassa ja Yle TV1:ssä.

Osa saa, osa menettää kansanedustajapaikkoja

Isoissa vaalipiireissä pärjääminen on puolueille tärkeää, koska niistä valitaan paljon ehdokkaita. Ääniharavat voivat vetää useita ehdokkaita mukanaan.

Pirkanmaalla esimerkiksi SDP, kokoomus ja perussuomalaiset käyvät tiukkaa taistoa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) äänimäärästä odotetaan isoa.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo, että perussuomalaiset ovat Tiktokissa suosittuja. Pirkanmaalla perussuomalaisten nuorten ehdokkaiden odotetaan keräävän paljon ääniä.

Pirkanmaalla valitaan yksi kansanedustaja lisää, samoin on nyt Uudellamaalla ja Helsingissä. Lapissa sen sijaa valitaan enää kuusi edustajaa. Kaakkois-Suomelta poistuu peräti kaksi.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo, että piilevä äänikynnys nousee korkeaksi pienessä vaalipiirissä.

Yliopistotutkija Jenni Karimäki, Helsingin yliopisto.
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki. Kuva: Antti Eintola / Yle