Mikäli lisää päästövähennystoimia ei tehdä, maapallo saavuttaa kriittisenä pidetyn 1,5 asteen lämpötilan nousun jo 2030-luvun alkupuolella, vahvistaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi raportti.
IPCC:n mukaan 1,5 asteen tavoite on edelleen mahdollista saavuttaa, jos päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti välittömästi. IPCC julkaisi tänään kuudennen arviointiraportin viimeisen osan, joka summaa neljänä vuonna julkaistuja raportteja.
Raportin julkistustilaisuudessa Suomi saa huomiota: YK:n pääsihteeri Antonio Guterres viittaa videopuheessa suoraan maamme ilmastopolitiikkaan.
Guterres haluaa, että maat nopeuttavat päästövähennystavoitteitaan.
– Erityisesti kehittyneiden maiden johtajien on sitouduttava saavuttamaan nettonolla mahdollisimman lähellä vuotta 2040, rajaa, jota heidän kaikkien tulisi pyrkiä noudattamaan. Tämä voidaan tehdä, Guterres sanoo jo julki tulleen tekstiversion mukaan.
– Jotkut ovat asettaneet tavoitteen jo 2035, hän jatkaa perään.
Tämä oli suora viittaus Suomeen. Mailla on hieman eri tapoja laskea nettonollatavoitteitaan, mutta Suomen tavoitetta olla hiilineutraali eli saavuttaa nettonolla vuonna 2035 on tituleerattu kehittyneistä maista kaikkein kunnianhimoisimmaksi.
Guterres viittaa esimerkin voimaan.
– Kaikkien maiden on oltava osa ratkaisua. Se, että vaatii toisten liikkumista ensin, varmistaa vain, että ihmiskunta jää viimeiseksi, Guterres sanoo.
IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutos on johtanut laajoihin ja nopeisiin muutoksiin ilmakehässä, merissä, lumi- ja jääpeitteessä sekä maalla. Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaampina. Arkistokuva. Tiina Somerpuro
Lämpötila noussut jo 1,1 astetta
Maapallon keskilämpötila on noussut jo 1,1 astetta, kun verrataan esiteollisen ajan 1800-luvun lopun lukemia vuosiin 2011–2020. IPCC:n mukaan syynä historiallisen nopeaan ilmaston lämpenemiseen on ihmisen toiminta, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen.
Vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen hillitä maailman keskilämpötilan nouseminen 1,5 tai korkeintaan 2 asteella verrattuna esiteolliseen aikaan.
IPCC:n tuoreeseen raporttiin viitaten Guterres sanoo haluavansa päästövähennysten kiihdytysohjelman. Keinoina hän ehdottaa esimerkiksi kivihiilen asteittaista lopettamista vuoteen 2030 mennessä OECD-maissa ja vuoteen 2040 mennessä kaikissa muissa maissa, sekä kaiken kansainvälisen julkisen ja yksityisen hiilen rahoituksen lopettamista.
Lisäksi Guterres esittää esimerkiksi nollapäästöisen sähköntuotannon varmistamista vuoteen 2035 mennessä kaikille kehittyneille maille ja vuoteen 2040 mennessä muulle maailmalle. Hän haluaa myös kaiken uuden öljyn ja kaasun lisensoinnin tai rahoituksen lopettamista sekä tukien siirtoa fossiilisista polttoaineista oikeudenmukaiseen energiasiirtymään.
Suomen rooli
Tuoreessa raportissa ei ole varsinaisesti uutta tietoa, vaan se kokoaa aiemmin tehtyä työtä yhteen.
Raportin valmistelussa tarkkailijana ollut Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen kuvaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen tiedeyhteisö arvioi Pariisin sopimuksen jälkeen, missä mennään ilmastokriisin suhteen ja tehdäänkö riittävästi.
– Lopputulos on tietysti ennalta-arvattava: ei tehdä riittävästi, Kosonen sanoo.
– Mutta myöskin se, että aikaisempaan arviointiin nähden riskien ja vaikutusten arvioidaan kasvavan nopeammin kuin aiemmin. Se alleviivaa viestiä siitä, että emme tee tarpeeksi päästövähennyksiä, mutta me emme myöskään ole sopeutumassa maailmaan, jota kohti olemme syöksymässä, hän jatkaa.
Kososen mukaan Suomen osalta raportti vahvistaa sitä, mitä jo tiedetäänkin: fossiilisista polttoaineista tulee luopua paljon nopeammin, ja samaan aikaan pitää kasvattaa hiilinieluja.
IPCC:n raportissa teknologian ja puhtaan energian roolia korostetaan ilmastonmuutoksen ratkaisuissa. Kai Tirkkonen
Kulutusmuutoksilla iso vaikutus
Kosonen nostaa esille, että raportissa on arvio, jonka mukaan 40–70 prosenttia päästövähennystavoitteista voitaisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä niin sanotuilla kysyntäpuolen toimilla, eli esimerkiksi vähentämällä lentoja sekä lisäämällä kasvisruokaa, joukkoliikennettä ja puhtaampaa energiantuotantoa.
– Siinä mielessä tämä on vahva viesti Suomenkin kaltaisille maille, joilla on erityinen vastuu näyttää, miten kokonaisvaltainen siirtymä voidaan hallita ja tehdä. Se on tehtävä meille, Kosonen sanoo.
– Aikaisemmin on ollut ehkä epäilyksiä siitä, onko teknologioita, joilla korvata fossiilisia polttoaineita. Nyt niitä on, ja ne ovat tehneet läpimurron, mutta on skeptisyys siitä, onko mahdollista koko yhteiskunnan tasolla siirtyä kestäviin ratkaisuihin, hän jatkaa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr) sanoo ministeriön ja ilmatieteen laitoksen tiedotteessa, että tieteen viestit ovat vakavia.
– Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin. Tämä on nyt välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarvitsemme ihan jokaisen mukaan: niin valtion, yritykset, maanviljelijät, järjestöt kuin kansalaisetkin, Ohisalo sanoo.
IPPC:n osaraportteja on ollut kirjoittamassa satoja tutkijoita, ja raportin tekoon on osallistunut myös suomalaisia tutkijoita.
– Meillä on maantieteelliseen sijaintiimme liittyvää erityisosaamista. On tärkeää, että pystymme jatkamaan korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja tuomme osaamisemme kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola sanoo tiedotteessa.
