Jenni Haukio kuvailee elämäänsä väitöskirjan tekoon kuluneina vuosina ”poikkeuksellisen sisältörikkaaksi.”
Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Akseli Vanhala, Mika Lehto
Rouva Jenni Haukio väittelee perjantaina valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Haukio tutki väitöskirjassaan keskustan, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten, vihreiden ja Sdp:n kampanjointia eduskuntavaaleissa vuosina 2011 ja 2015.
Väitöskirja on nimeltään Avoimen vuorovaikutteisuuden ideaalista sisäisen mobilisaation realiteettiin? – Puolueiden digitaalisen vaalikampanjoinnin strategiset ulottuvuudet ja dilemmat.
Haukio väittelee valtiotieteiden tohtoriksi perjantaina. Koko väitöskirjan voi lukea täällä.
Väitöskirjan esipuheessaan Haukio kiittää henkilöitä, jotka ovat olleet hänen tukenaan opiskelujen aikana.
Hän kuvailee väitöskirjatutkimustaan ja jatko-opintojaan monivuotiseksi projektiksi, jonka aikana hänen henkilökohtainen elämänsä on ollut ”poikkeuksellisen sisältörikasta”.
Esipuheessa kiitoksen saavat muun muassa yliopiston valtio-opin tiedekunnan henkilökunta, väitöskirjan kohteena olevat puolueet, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Haukion vanhemmat.
Äiti ja isä. Olette antaneet minulle arvokkaimman lahjan elämässäni, luottamuksen siihen, ettei mikään unelma ole niin suuri, etteikö sitä kannattaisi tavoitella. Kiitos rakkaudesta, tuesta, ikuisesta huolenpidosta ja välittämisestä; siitä, että olette olemassa. Kuinka onnellinen olenkaan siitä, että teidän rakastava katseenne yhä seuraa ja varjelee minua – elämäni kaikilla poluilla.
Puolisoani Saulia haluan kiittää kaikesta tuesta, rohkaisusta ja kannustuksesta.
Oman kiitoksensa saa myös presidenttiparin Aaro-poika.
Poikaani Aaroa siitä, että olet olemassa, ja annat joka päivä elämälleni sen syvimmän merkityksen.
Aaro-poika syntyi helmikuussa 2018. Presidenttipari kertoi vuonna 2017, että Aaron syntymää edelsi aika, jolloin lasta oli odotettu ja toivottu.
– Näihin vuosiin on lukeutunut monia vastoinkäymisiä. Siksi onnen ohella on raskauden alkuun sisältynyt herkkyyksiä, mutta nyt voimme asiasta kertoa, presidenttipari kertoi tiedotteessa, jolla ilmoitettiin lapsen olevan tulossa.
Haukio aloitti valtio-opin opiskelun Turun yliopistossa vuonna 1997.
Maisteriksi hän valmistui neljä vuotta myöhemmin. Politiikka ja vaalikampanjointi tuli Haukiolle tutuksi 2003–2012, kun hän työskenteli ensin kansanedustajan avustajana eduskunnassa, sitten Porissa Satakunnan Kokoomuksen toiminnanjohtajana ja lopulta kokoomuksen viestintäpäällikkönä puoluetoimistolla Helsingissä.
Haukion väitöskirja keskittyy pääosin vaalikampanjointiin sosiaalisessa mediassa. Facebook tuli osaksi kampanjointia eduskuntavaaleissa 2011 ja Twitter eduskuntavaaleissa 2015.
Eduskuntavaaleissa 2015 ehdokkaista 73 prosenttia käytti Facebookia ja 51 prosenttia Twitteriä, ja uudeksi somekanavaksi nousi Instagram.
– Suosituin vaalien seuraamisen kanava olivat yhä television uutis- ja ajankohtaisohjelmat, mutta ”ilmiöksi” nousivat vaalikoneet, jotka olivat selvästi suosituin puolueita ja ehdokkaita koskevan vaalitiedon lähde internetissä, Haukio kirjoittaa väitöskirjassaan.
Miten puolueet sitten käyttävät somea vaalikampanjoinnissaan? Haukion mukaan vaalikamppailun somepäivitykset eivät voi olla kovin monimutkaisia, ja etenkin Facebookissa vaarana on lukkiutuminen oman kuplan sisään.
– Sisältökampanjoinnissa pyritään välttelemään suuria ja monimutkaisia politiikkakysymyksiä, koska ne eivät mobilisoi yhtä tehokkaasti kuin konkreettisemmat, tunnepohjaisesti puhuttelevat teemat.
Haukio pohtii myös sitä, miten yksittäiset ehdokkaat käyttävät sosiaalista mediaa kampanjoinnissaan. Haukion mukaan niin puolueiden kuin ehdokkaiden liikkumavaraa sosiaalisessa mediassa ”rajoittavat sen eri alustojen henkilökorosteiset ominaispiirteet yhdistettynä politiikan yleiseen henkilöitymistrendiin”.
– Vetovoima sosiaalisessa mediassa keskittyy ensisijaisesti yksittäisiin persooniin, joilla on viestinnällisesti täydet vapaudet.
Haukion kiitoksista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
