Varkaus

Oli myöhäinen torstai-ilta viime heinäkuussa, kun Johanna Elola painoi läppäristään lähetä-nappia.

”Nyt se on tehty, eikä sitä voi perua”, hän ajatteli.

Napinpainallus rekisteröi Näkyville Oy:n ja teki Elolasta yrittäjän.

Varkautelainen Näkyville tarjoaa markkinointipalveluita.

”Autan yrityksiä erottumaan somessa, promoan niitä messuilla ja teen siltä väliltä melkein mitä tahansa, mitä vain keksitään pyytää.”

Elolan yritys on lähtenyt hyvään liitoon. Erikoista on se, että Elola on hankkinut lähes kaikki asiakkaansa LinkedIn-kontaktien kautta. Yrittäjä aktivoitui somessa vasta runsas vuosi sitten puolentoista vuoden täydellisen hiljaiselon jälkeen.

”Ajattelin ennen, että LinkedIn on pukumiesten tylsä rekrypaikka.”

Elolalla on jo yli kaksi ­tuhatta LinkedIn-kontaktia. Eräs hänen postauksensa keräsi äskettäin yli 109 000 näyttökertaa ja tuhansia tykkäyksiä. Hän vetää nykyisin myös LinkedIn-työpajoja.

”Somen ilmaiset markkinointimahdollisuudet eivät ole rakettitiedettä. Somessa ei silti pidä vain myydä, vaan antaa myös itsestään aidosti jotain. Pitää olla aktiivinen ja kommentoida. Vastaan itse jokaiseen kontaktipyyntöön yksityisviestillä.”

”Työhistoriani on niin värikäs, ­että häpesin joskus sitä.”
Johanna Elola, yrittäjä, Näkyville Oy

Elola pyysi neuvoja LinkedIn-verkostoltaan, kun mietti yrityksensä yhtiömuotoa. Verkoston kautta löytyi myös mentori, erään kontaktin yrittäjä-äiti.

”Työhistoriani on niin värikäs, että häpesin joskus sitä. Nyt ymmärrän, että jokaisella matkalla on tarkoituksensa.”

Elola on metsätalousinsinööri, jolla on myös puusepän ja sisustusalan koulutus. Hän on työskennellyt aina myynnin ja markkinoinnin parissa eri aloilla.

”Olen huono myyjä. Inhoan kylmäsoittoja ja tuputtamista. Jotenkin vain saan silti asiakkaat puolelleni. Myyntitavoitteet täyttyvät, ylittyvätkin.”

Yrittäjyys muhi Elolan mielessä vuosia. Hän kävi yrittäjäkurssin jo vuonna 2009, mutta rohkeus ja rahkeet eivät vielä silloin riittäneet.

Nyt yrittäjyyskokeilu ja neljän kuukauden aikana maksettu ansio­sidonnainen päiväraha toivat vakautta alkuun. Tärkeä oli myös pieni yrityslaina, jonka mentori neuvoi ottamaan.

Elola järkyttyi, kun kuuli Linked­In-verkostoltaan, että toiset yrittäjät ovat saaneet yrittäjyyskokeilun jälkeen starttirahan muualla Suomessa.

”Minulle kerrottiin heti, etten voi saada starttirahaa. Miksi en voisi? Miksi yrittäjiä kohdellaan eri tavalla Pohjois-Savossa kuin muualla Suomessa?”

Elola piti oikeuksistaan kiinni ja haki starttirahaa. Sitä ei myönnetty, ja päätöksestä tehty oikaisuvaatimus hylättiin.

”Saamatta jäänyt starttiraha ei lannista minua, vaikka toisihan se taloudellista turvaa kuuden lapsen uusperheellemme. Ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti. Olisi harmillista tuleville yrittäjille, jos virheelliseen ohjeistukseen ei puututa.”

Elola on aina tehnyt elämänsä suuria päätöksiä nopeasti ja tunteella. Elämänsä suurimpaan mullistukseen, 12-vuotiaan esikoispoikansa tapaturmaiseen kuolemaan viisi vuotta sitten, hän ei voinut varautua.

Ville kulkee aina mukanani. Halusin hänet siksi myös yritykseni nimeen. Villen kuolema opetti elämään vielä enemmän hetkessä ja toteuttamaan unelmia.”