Finland

Kansliapäälliköt puolustavat kehnoksi syytettyä lainvalmistelua: "On helpompi olla kriitikko kuin kirjoittaja”

Sanavalinnat ovat olleet kovia, kun lainvalmistelijat ovat saaneet pyyhkeitä korona-ajan rajoitusten läpiviennistä.

Hallituksen esitykset ravintoloiden koronarajoituksista ja Suomeen tulevien matkailijoiden koronatesteistä törmäsivät eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin. Ravintolarajoitukset piti korjata pika-aikataululla eduskunnassa, ja matkailijoiden testausmallin eduskunnan perustuslakivaliokunta palautti uuteen valmisteluun.

Esityksiä on valmistelu liikenneministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Testausmalli sai oikeusoppineelta jopa tyrmäyksen (siirryt toiseen palveluun)“kenties epäonnistuneimpana hallituksen esityksenä vuosikymmeniin”. Apulaisprofessori Pauli Rautiainen moitti, että lakiesityksen kohdalla "kaikki meni pieleen".

Miksi nyt syntyy lainsäädäntöä joka törmää perustuslaillisiin ongelmiin?

Lainvalmistelussa on ollut ongelmia ennen koronaakin. Nyt ilmenneitä ongelmia ministeriöiden ylimmät virkamiehet selittävät ennen kaikkea kovalla kiireellä.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen puolustautuu sillä, että testausmallin valmisteluun ei ollut montaa päivää aikaa.

Pursiainen sanoo myös, että perustuslakivaliokunta teki lausuntonsa pitkälti Pauli Rautiaisen näkemyksen pohjalta.

Muilta lausunnonantajilta tuli kuitenkin Pursiaisen mukaan vähemmänkin kriittisiä kantoja. Tällaisiin oikeudellisiin näkemyksiin ministeriö oli hänen mukaansa tukeutunut.

– Aika paljon helpompi on olla tässä, niin kuin muissakin asioissa kriitikko kuin kirjoittaja, Pursiainen sanoo.

Pursiaisen mukaan nuhteista otetaan kuitenkin opiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila myöntää, että valmistelijat eivät pysty ennakoimattomasti etenevän tautitilanteen ja kiireen takia tuottamaan sellaista lainsäädännön tasoa, mitä eduskunta edellyttää.

– Se on valitettavaa, hän sanoo.

Varhila lisää, että perustuslakivaliokunta on myös "kehittänyt" matkan varrella kriteereitään ja muuttanut "valtiosääntöoikeudellista rimaa", mitä ei ole osattu ottaa kiireellisessä lainvalmistelussa huomioon.

Varhilan mukaan tämän syksyn lakiongelmien taustalla on ylipäätään se, että poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain käyttämisestä on haluttu eroon. Varhila huomauttaa, että perustuslakivaliokunta halusi keväällä siirtymistä normaaliajan lainsäädäntöön, jotta eduskunta saisi sille kuuluvan roolin muokata hallituksen esityksiä.

Valmiuslain käytössä ollessa eduskunta saatoi vain hyväksyä tai hylätä hallituksen käyttöönotto- ja soveltamisasetukset.

Mistä lainvalmistelussa tingitään ensimmäisenä, kun jostain on pakko tinkiä?

Varhila kuvaa, että nyt tartuntatautilakiin on tehty muutamassa viikossa muutoksia, jonka kaltaiset olisivat aiemmin vieneet paljon kauemmin.

– Emme pysty myöskään teettämään vaadittavaa lausuntokierrosta, jotta eri asiantuntijat voisivat auttaa meitä valmistelussa.

Myös liikenneministeriön Pursiainen sanoo, että lausuntoaikojen kestosta on pitänyt tinkiä. Hän korostaa, että lausuntokierrokset ovat erittäin tärkeitä lakiesitysten laadun parantamiseksi, ja niissä kolmesta neljään viikkoa on vakioaika.

– Nyt on jouduttu tarjoamaan vajaata viikkoakin, joka on kyllä huono asia, Pursiainen myöntää.

– Lainsäädäntöhankkeet, jotka ennen olisivat vieneet kuukausia, tehdään muutamissa viikoissa.

Miksi ministeriö piti ravintoloiden jakamista kahteen ryhmään niin vaikeana, kun se nyt kuitenkin etenee?

Ravintolarajoitusten takkuisasta etenemisesestä Varhila sanoo, että hänen on vaikeaa ottaa kantaa siihen, miksi ravintolarajoitusten jatkaminen tyssäsi perustuslakiongelmiin eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt hallitukseen suunnitelmaa jatkaa ravintoloiden aukiolon rajoittamista kesän alusta alkaneella tavalla. Tarkoitus oli jatkaa ravintoloiden aukiolon rajoittamista myös lokakuun lopusta eteenpäin, jolloin nykyisen tilapäisen lain voimassaolo päättyy.

Varhila perustelee, että perustuslakivaliokunnan arvio ravintolarajoituspykäliin ei ollut tiedossa. Syynä on, että eduskunta hyväksyi keväällä ravintoloiden aukioloaikojen ja asiakasmäärän rajoitukset, mutta perustuslakivaliokunta ei tuolloin ehtinyt sanoa viimeistä sanaa rajoitussäädösten muutoksista.

Toukokuussa herätti hämmennystä (siirryt toiseen palveluun), että sosiaali- ja terveysvaliokunnan oikeudellinen linjaus rajoituksista poikkesi perustuslakivaliokunnan kirjauksista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta toteutti tämän viikon alussa perustuslakivaliokunnan vaatimukset nopealla aikataululla niin, että yökerhoille tulee tiukemmat ja ruokaravintoloille sekä kahviloille löyhemmät koronarajoitukset.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ihmetteli tiistaina, että hänelle oli kuvailtu, ettei olisi mahdollista erottaa yökerhojen ja lounasravintoloiden rajoituksia toisistaan.

– Se on vaikeaa edelleenkin, koska lupamenettely kummankin osalta on yhtenäinen. Eli lounasravintola, jossa on anniskeluoikeudet, versus yökerho, jossa on anniskeluoikeudet, Varhila sanoo.

– Nyt täytyy selkeästi käydä yhdessä (ravintoloiden etujärjestön) Maran kanssa läpi, millä tavalla erottelu tehdään. Ja oletettavaa on, että yhä enemmän myös anniskeluravintolat alkavat tarjota myös ruokaa, mikä sinällään ei ole laisinkaan huono asia.

Tajuavatko virkamiehet jo lakiesityksiä kirjoittaessaan, että ne eivät mene läpi?

Tikun nokkaan joutuneiden ministeriöiden kansliapäälliköt sanovat, että kukaan ei tee tahallaan läpimenemätöntä esitystä.

Varhilan mukaan ministeriöt arvioivat aina, millaisia riskejä otetaan, ja virkamiehet aika usein asian tajuavat.

Toinen asia on se, miten saamme ymmärryksen poliittiselle päätöksentekijälle eli hallitukselle siitä, kuinka nopealla aikajänteellä säädöksiä pystytään tekemään, Varhila sanoo.

Pursiaisen mukaan riski on ainakin siitä, että lakiesityksiä joudutaan eduskunnassa muokkaamaan.

– Ei ollenkaan varmuudella olla sitä mieltä, päästäänkö perille asti, mutta mentävä on, Pursiainen kuvaa.

Olisiko valmiuslaki selkeämpi kuin kiireessä tehdyt nykylait?

Oikeustieteilijöiden piiristä on arvosteltu sitäkin, että tartuntatautilain muutoksilla on luotu ”pienoisvalmiuslaki”.

Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun)oikeusprofessorit väläyttivät valmiuslain käyttöönottoa mahdollisena parempana ratkaisuna.

Liikenneministeriön Pursiaista ajatus epäilyttää.

– En ole ihan vakuuttunut siitä, että valmiuslaki, joka ehkä jollakin tavalla vaikuttaa simppeliltä ja selkeältä, lopulta tilannetta muuttaisi.

Hän huomauttaa, että normaaliin lainsäädäntöön verrattuna eduskunnan vaikutusvalta on paljon vähäisempi, kun käyttöönotto- ja soveltamisasetukset joko hylätään tai hyväksytään. Iso kysymys on myös se, onko Suomen nykyisessä korontilanteessa vielä poikkeusolojen tunnusmerkkejä.

Pursiainen sanoo myös, että liikenneministeriön toimialan kohdalla poikkeuslain pykälät eivät olleet voimassa.

– Ei se meidän asioissamme auttaisi.

Lue lisää:

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

Sote-valiokunta linjasi: Yökerhoille ja pubeille tiukemmat, ruokaravintoloille ja kahviloille löyhemmät koronarajoitukset – aukioloajat alueen epidemiatilanteen mukaan

Miksi lakiesitys viipyi ja miksi siitä tuli kehno? Virkamies vastaa

Football news:

Griezmann on Messi: I admire Leo, and he knows it. We have a great relationship
Rooney on the possibility of a move to Barca in the 2010/11 season: Thinking about it. Could fit in perfectly
Hooray, in England they will let the audience into the stands again! While up to 4 thousand and not everywhere, but the clubs are happy 😊
Solskjaer about the match with Istanbul: these are the Champions of Turkey, it will be difficult
Gasperini on the nomination for the best coach of the year award: If we beat Liverpool, maybe I'll get a few votes
Julian Nagelsmann: Leipzig want to give PSG that final feeling they are talking about
Tuchel Pro Champions League: Match with Leipzig - the final of our group