Lenkillekin maski naamalla

Hannamiina Tanninen, Hongkong

Hongkongilaiset ryhtyivät käyttämään maskeja jo tammikuussa, kun koronavirusta ei edes juuri ollut havaittu Manner-Kiinan ulkopuolella.

Myös muualla Aasiassa maskeja ryhdyttiin käyttämään jo alkuvuodesta, sillä vuoden 2003 sars-virus oli tuoreessa muistissa.

Kun eri maiden hallinnot ryhtyivät julistamaan maskipakkoja maaliskuun tienoilla, oli kyseessä lähinnä muodollisuus. Sosiaalinen paine ja sanaton yhteisymmärrys maskien hyödyllisyydestä sai meidät maahanmuuttajatkin laittamaan maskin naamalle, keskustelua maskipakosta ei edes ehditty käydä.

Ennemminkin sen asettamista ehdittiin vaatia niin nopeasti, ettei asiaa valmistellut virkamieskoneisto ollut pysyä perässä.

Ravintolaan, ostoskeskuksiin tai julkiseen liikenteeseen ei edes pääse, mikäli kasvoilla ei ole maskia. Taksit kieltäytyvät ottamasta kyytiin. Hongkongin toisen aallon pahimman tartuntatilanteen aikana urheilimmekin maskit naamalla. Kymmenen kilometrin juoksu yli 30 asteen lämpötilassa onnistuu maskin kanssa aivan hyvin, jos on hankkinut urheiluun sopivan maskin.

Maskinkäyttöpakon lisäksi hongkongilaisilta mitataan kuume jokaiseen julkiseen tilaan astuessa, joukkoliikennettä lukuun ottamatta.

Jos kuumetta on, ei julkiseen tilaan ole mitään asiaa. Mittaukset antavat varsin samanlaisia lukemia, suoritetaan mittaus sitten käsikäyttöisellä tai liiketunnistimella toimivalla laitteella.

Osittain tästä syystä Hongkongissa ei ole edes yritetty lanseerata Suomen koronavilkun tapaista jäljityssovellusta.

Maskien käyttämisessä ei sinänsä ole Aasiassa mitään uutta. Jo ennen koronaa oli tavallista pitää maskia julkisilla paikoilla, mikäli itsellä oli esimerkiksi flunssa.

Tällä hetkellä sosiaalinen paine ja virallinen pakko käyttää maskia julkisilla paikoilla jatkuvat toistaiseksi eri puolilla Aasiaa, lukuun ottamatta viruksesta vapaaksi julistettua Manner-Kiinaa, jossa maskeja pidetään koko ajan vähemmän. Paitsi tietenkin silloin, kun otetaan kuvia virallisia tilaisuuksia varten.

Koronaviruksen seurantaa suoritetaan pakollisten, valtion luomien seurantasovellusten kautta. Mikäli oma sovelluksen terveyskoodi näyttää vih­reää, pääsee julkisille paikoille ja matkustamaan. Sovellusten avulla on helppo kutsua tarvittaessa miljoonia henkilöitä koronatesteihin, jos testauskapasiteettia vain riittää.

Maskittomuus käy kalliiksi

Katja Incoronato, Udine

Italiaan maaliskuussa määrätty maskipakko julkisissa sisätiloissa jatkuu edelleen. Lisäksi maskit määrättiin uudelleen pakollisiksi myös ulkona lokakuun alussa, kun koronatartuntojen määrä nousi yli 2 000 kappaleeseen päivässä.

Maski on pakollinen kaikille yli kuusi­vuotiaille, jos ei lääkärintodistuksella pysty osoittamaan, ettei sitä voi käyttää terveyssyistä.

Maskien käyttöä valvovat poliisi ja armeija. Italian sisäministeriön raporttien mukaan päivittäin tarkastetaan noin 70 000 ihmistä. Pahimmillaan maskittomuudesta seuraa tuhannen euron sakko.

Maksimisakon korottamista 4 000 euroon on väläytetty, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Jo tuhannen euron sakko on suuri erityisesti Etelä-­Italiassa, jossa keskikuukausipalkka on suurin piirtein saman verran, tietyillä alueilla jopa vähemmän.

Italialaiset ovat koronakuukausien aikana oppineet varsin kuuliaisiksi maskin käyttäjiksi, ja mojova sakonuhka on myös hyvä motivaattori. Siitä huolimatta päivittäin sakotetaan 200–300 maskitonta.

Italialaiset kustantavat ­maskinsa ­itse. Kymmenen kappaleen ­pakkaus ­kirurgisia maskeja maksaa ­apteekissa viidestä kymmeneen euroa. Koronapandemian alussa tietyt Italian maakunnat jakoivat asukkailleen kangasmaskeja. Itse tehdyistä kangasmaskeista on alkanut tulla myös persoonallinen asuste, ja jotkut muotitalot tekevät logollaan varusteltuja niin sanottuja luksusmaskeja.

Ruuhka on riski

Martti Kiuru, Pietari

Koronaepidemian toinen aalto jyllää Venäjällä. Uusia tartuntoja on päivittäin noin 15 000 kappaletta, eli enemmän kuin Suomessa on ollut koko epidemian aikana. Asukasluvultaan Suomen kokoisessa Pietarissa sairastuu koronaan joka päivä noin 700 henkeä.

Venäjällä tautiin on virallisesti menehtynyt 25 000, mutta monien arvioiden mukaan luku on kaunisteltu.

Moskovan ja Pietarin kaltaisissa metropoleissa taudin leviämisen ehkäisy on hankalaa, koska esimerkiksi ruuhkaisissa metroissa matkustaa päivittäin miljoonia ihmisiä.

Kasvomaskien käyttöä suositellaan. Pietarin metrossa, linja-autoissa ja ostoskeskuksissa niitä käyttää nyt ehkä 50 prosenttia matkustajista. Jotkut kaupat edellyttävät asiakkailtaan maskien käyttöä.

Viranomaisilla ei ole suunnitelmia sulkea kouluja ja työpaikkoja muutamaksi viikoksi viime kevään tapaan, vaikka tautitapauksia on nyt enemmän.

Venäjä on kansainvälisestikin mainostanut uusia koronarokotteitaan, jotka ovat nyt testausvaiheessa. Laajamittaiset rokotukset, jotka koskevat satojatuhansia henkilöitä, on tarkoitus käynnistää vielä kuluvan vuoden aikana.

Epäselvää yhä on, velvoitetaanko esimerkiksi sairaaloiden ja oppilaitosten henkilökuntaa ottamaan uusi rokote.

Valtaosa venäläisistä vastustaa koko väestön pakollista rokottamista. Erityisesti terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat kriittisesti rokotteisiin, joiden mahdollisia sivuvaikutuksia ei ole kunnolla testattu.

Maskipakko sisätiloissa

Auli Valpola, Lontoo

Britanniassa maskia tai muuta nenän ja suun peittävää kangasta tai suojainta on pidettävä julkisissa kulkuneuvoissa ja sisätiloissa palvelupaikoissa. Ravintoloissa asiakas voi poistaa maskin istuessaan pöydässä syömässä tai juomassa.

Englannin rajoituksissa on listattu pakollisia maskin pitopaikkoja, kuten teatterit, huutokauppakamarit, asianajotoimistot, tatuointiyritykset, kirkot, bingohallit ja huvipuistot. Skotlannissa maskia on pidettävä myös työpaikkojen yhteisissä tiloissa.

Maskien käyttö ei koske lapsia, mutta ikärajat vaihtelevat eri puolilla maata. Osissa Britanniaa ylempien luokkien oppilaiden on pidettävä maskia käytävillä.

Määräysten laiminlyömisestä voi saada sakkoa, mutta valvonta ei ole ollut kovin tarkkaa. Jotkut maskien vastustajat kiertävät määräystä esimerkiksi väittämällä sairastavansa astmaa.

Englannissa sakon suuruus on 200 puntaa eli noin 220 euroa ja muualla maassa 60 puntaa. Rangaistus kovenee useammasta rikkomuksesta.

Keväällä Britannian hallitus ei halunnut maskipakkoa, ja keskustelua käytiin maskien hyödyllisyydestä. Lääkäreitä edustava BMA ja muut asiantuntijajärjestöt painostivat hallitusta toimiin.

Maskit tulivat ensin pakollisiksi Skotlannissa, ja Englanti seurasi perässä. Pääministeri Boris Johnson määräsi, että maskeja oli käytettävä kaupoissa heinäkuun loppupuolelta.

Jokaisen on hankittava itse maskinsa, mutta eräät järjestöt lahjoittavat niitä vähävaraisille.

Harvinainen ”munskydd”

Ossi Kurki-Suonio, Tukholma

Ruotsissa ei ole annettu yleistä ­maskisuositusta. Tukholman katukuvassa maskit ovat yhä suhteellisen harvinaisia, mutta lokakuussa niitä näkee jo useammalla kuin heinäkuussa.

Maskeja ei myöskään aina osata käyttää oikein. Ruotsin kielen sana munskydd, suunsuojus, on ilmeisesti antanut monelle kuvan, että maski pitää pukea vain suun eteen.

Sekin on tietysti parannus loppukesään, jolloin kaduilla näki maskien käyttäjien pitävän suojusta usein vain alaleuan päällä.

Kun maskien käyttö on arkipäiväistynyt muualla Euroopassa, aihe nousee aina toisinaan julkiseen keskusteluun.

Ruotsin terveysvirasto Folkhälsomyndigheten kuitenkin katsoo, ettei yleisen maskisuosituksen antamiseksi ole vielä riittävää tieteellistä perustaa.

Lisäksi maskien käytön on nähty luovan väärää turvallisuuden tunnetta niin, että muita suosituksia ei enää noudateta.

Maskien turha hiplailu voi viraston mukaan myös johtaa siihen, että tauti leviäisi käsien kautta herkemmin kuin jos maskeja ei käytetä.

Folkhälsomyndigheten kuitenkin myöntää, että sellaisia tilanteita voi ilmetä, joissa maskien käytöstä voi ­olla hyötyä.

Syyskuun alussa Folkhälsomyndigheten linjasi, että maskisuositus voitaisiin antaa paikallisesti muiden toimien ohessa, mikäli alueen epidemiatilanne muuttuu erityisen pahaksi.

Lisäksi tilanteissa, joissa tungosta on mahdotonta välttää, maskien käytöstä voi viranomaisten mukaan olla hyötyä.