Finland

Kauttakulkuliikenne | Suomen kautta virtaa maailmalle nyt venäläistä hiiltä, lannoitetta, rautaa ja kemikaaleja – Transiton hyötyjä ei ole selvitetty, mutta Loviisan sataman naapurustossa tunnetaan sen haitat

Loviisan satamassa valtamerilaiva Cielo di Capalbioon lastataan Venäjältä tuotua kivihiiltä, joka lähtee kohti Kanadaa. Satamassa on rakennusjäte- ja hiilikasoja sekä suuri viljasiilo.

Venäläistä hiiltä, viljaa, lannoitetta ja rautaa viedään nyt Suomen kautta maailmalle. Loviisan satamaan puuhataan kauttakulkua varten uutta vaarallisten aineiden terminaalia. Kuka tästä hyötyy?

Vielä 15 vuotta sitten Suomen läpi virtasi Venäjälle tavaraa: autoja, elektroniikkaa, komponentteja ja muuta arvokasta. Lastit tulivat maailmalta Suomen satamiin ja kuljetettiin itärajalle, jonne rakennettiin leveitä odotuskaistoja rekkoja varten. Vaalimaalle vedettiin moottoritie.

Sitten tavaravirrat tyrehtyivät.

Venäjän talous sakkasi. Ihmisten ostovoima laski. Samalla Venäjä laajensi omia satamiaan. Vaalimaan moottoritiestä tuli Suomen rauhallisin.

Suomessa keksittiin, että kauttakulkuliikenne eli transito voisi kulkea toiseen suuntaan. Ensin Venäjältä rautateitse Suomeen, sitten Suomen satamista kolmansiin maihin.

Nyt Vainikkalasta rullaa kilometrin mittaisia venäläisjunia, joiden lastina ei ole korkean jalostusarvon lopputuotteita, vaan sitä mitä Venäjä osaa parhaiten tuottaa: raaka-aineita.

Puhutaan irtolastista eli bulkista. Rautapelletit kolistelevat Kostamuksesta Kokkolaan. Kotkan ja Haminan satamissa käy kuumana venäläisten lannoitteiden vienti.

Kaikkiaan Venäjältä tulevaa transitoa kulkee Suomen kautta noin kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa eli vajaa kymmenesosa satamien liikenteestä.

Yksi kauttakulkusatamista sijaitsee Loviisan Valkossa.

Loviisan satama on pieni bulkkisatama, jonka pääomistaja on vuodesta 2017 lähtien ollut Helsingin satama. Se taas kuuluu Helsingin kaupungille.

Aiemmin Loviisan sataman pääbisneksenä oli sahatavaran vienti Pohjois-Afrikkaan, mutta puukuljetusten vähennettyä se on joutunut etsimään uusia lasteja.

Muutaman vuoden ajan Valkon kautta on kulkenut venäläistä hiiltä. Nyt uusi ja tuntematon yritys haluaisi perustaa satamaan kemikaaliterminaalin. Loviisan kaupunki ryhtyi nopeasti ajamaan terminaalimerkintää osayleiskaavaan. Kaupunginjohtaja liittyy itsekin satamaan, sillä hänen sukuyrityksensä on sen operaattori.

Sataman lähinaapurit ovat valittaneet sen melusta ja pölystä. Kaupunki on kaikessa hiljaisuudessa ostanut asukkailta taloja.

Kemikaaliterminaali herättää vajaan parin tuhannen asukkaan Valkossa jo laajaa vastustusta.

Arja Leppänen ihastui Valkoon, koska se oli idylli.

”Tein 30 vuotta idänkauppaa, mutta Venäjällä en koskaan törmännyt tällaisiin sisäpiireihin kuin Loviisassa”, sanoo Arja Leppänen ja katsoo pihaltaan avautuvaa maisemaa ratakiskojen yli.

Kiskot kulkevat Arja Leppäsen pihan editse.

Vuonna 2002 helsinkiläinen Leppänen hankki talon merellisestä Valkosta. Sitten idylli särkyi.

Lahdesta Valkoon johtaa 77 kilometriä pitkä rautatie. Vuonna 2017 rataa pitkin alkoi jyskyttää satojen metrien pituisia venäläisjunia, joista pöllysi kivihiiltä. Dieselvetureita siirreltiin ja pidettiin käynnissä Leppäsen talon edustalla. Musta pöly tunkeutui kaikkialle. Tänäkin kesänä hän on joutunut pesemään sitä talon seinistä.

Sataman aitaa seurailee hiekkatie, joka katkeaa yhtäkkiä kymmenen metriä korkeaan jyrkkään maavalliin. Kun asukkaat valittivat melusta, kaupunki vastasi kasaamalla keskelle tietä vallin vuonna 2018.

Sataman aidan takaa näkyy, kuinka nosturi kauhoo mustaa massaa kasasta maansiirtoautoon. Se ajaa lastin laituriin, jossa toiset nosturit siirtelevät sitä laivaan.

Tänään satamassa lastataan venäläistä hiiltä. Sen on toimittanut Valkoon M. Rauanheimo, joka on transitoliikenteen suurin järjestäjä eli operaattori Suomessa. Hiiltä saa sisuksiinsa valtamerilaiva Cielo di Capalbio. Se purjehtii Liberian mukavuuslipun alla ja lähtee täältä kohti Kanadan Sorelia.

Loviisan sataman pölyä ja melua saatetaan kohta puida korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jonne ely-keskus on niistä kirjelmöinyt.

Hiiliralli voi kuitenkin loppua ilman oikeustoimiakin. Rauanheimo on kääntämässä hiilivirrat Loviisasta kahteen muuhun satamaan.

Sen sijaan jo parin vuoden päästä tänne saattaa rymistellä venäläisiä kemikaalivaunuja, jos suunniteltu terminaali toteutuu. Kyse on vasta viime vuonna perustetun Alfaterminal-yhtiön hankkeesta. Se rakentaisi terminaalin, jossa olisi tarkoitus varastoida ja lastata erilaisia vaarallisia aineita.

Terminaalihankkeesta tehdään parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia. Hankkeen toteutuminen edellyttää ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuslupia sekä kaavamuutosta.

Loviisassa on parhaillaan nähtävillä kaksi vaihtoehtoa Valkon uudeksi osayleiskaavaksi. Molemmissa satamaan on sijoitettu kemikaaliterminaali.

Terminaalin takia isoon osaan Valkoa muodostuisi konsultointivyöhyke eli niin sanottu seveso-rinki. Sana viittaa EU:n direktiiviin, joka on saanut nimensä italialaisella kemiantehtaalla vuonna 1976 sattuneesta tuhoisasta onnettomuudesta.

Käytännössä konsultointivyöhyke tarkoittaa vaarallisten aineiden laitosta ympäröivää aluetta, jolla toteutettaviin hankkeisiin on saatava pelastuslaitoksen ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin lausunto.

Valkossa lastattava hiili menee kuljetusoperaattorin mukaan terästeollisuuden tarpeisiin.

Kesäkuun alussa Loviisan satamalaituriin oli kiinnittynyt yksi alus, liberialainen hiililaiva Cielo di Capalbio.

Kemikaaliterminaali tulisi täyttömaalle, nykyisen meren tilalle. Ensin merenpohjasta pitäisi poistaa saastuneet sedimentit, joissa on muun muuassa ympäristömyrkkyjä PCB:tä ja TBT:tä.

Merta täytettäisiin aluksi kaksi hehtaaria, sitten toiset kaksi hehtaaria. Tulvariskin vuoksi täyttömaan pitäisi olla yli kolmen metrin korossa vedenpinnasta.

Päälle asennettaisiin 15–20 säiliötä, joista kemikaalit virtaisivat putkia pitkin laivaan. Kemikaalilaivoja Loviisassa kävisi vuodessa 50–100. Maitse aineita kuljetettaisiin säiliöautoilla ja -vaunuilla.

Valkon kyläyhdistys on huolissaan alueen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Yhdistyksen puheenjohtaja Teemu Peräkylä ihmettelee, että vaarallisia aineita käsittelevä laitos halutaan ylipäätään tuoda asutuksen lähelle. Hänen mukaansa Valko on merellinen helmi, joka voisi houkutella muuttajia pääkaupunkiseudulta. Sen mainetta ei kannattaisi tärvellä lyhytnäköisesti.

”Jos kemikaaliterminaali toisi sata työpaikkaa ja kymmenen miljoonan verotulot kaupungille, suhtautuisimme eri tavalla. Mutta sinne on luvattu noin viisi työpaikkaa. Toiminta olisi pitkälle automatisoitu”, Peräkylä sanoo.

Hänet valittiin juuri Loviisan valtuustoon sitoutumattomana keskustan listalta.

Valkon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Teemu Peräkylä pelkää, että kemikaaliterminaali pilaa asuinalueen maineen.

Kemikaaliterminaali tulisi täyttömaalle nykyiselle merialueelle.

Valkossa kysellään, kuinka asukkaat evakuoitaisiin onnettomuuden sattuessa. Myös rautatiekuljetusten turvallisuus huolettaa: Loviisan radalla on sattunut vuosittain tasoristeysturmia.

Kyläyhdistys pelkää, että konsultointivyöhyke estäisi esimerkiksi päiväkodin rakentamisen tai uuden asutuksen kaavoittamisen. Esimerkiksi Porvoon Sköldvikin öljysataman konsultointivyöhykkeelle ei saa rakentaa uutta asutusta tai muuttaa loma-asuntoja ympärivuotisiksi.

Toinen nähtävillä olevista osayleiskaavavaihtoehdoista uhkaa Valkon Eestinkolmion puutaloaluetta, jossa on vuonna 2012 laaditussa asemakaavassa suojeltu seitsemän vanhaa rakennusta. Ehdotuksessa Eestinkolmiosta tulisi satamatoimintojen aluetta.

Puutaloalue näyttää jo nyt puoliksi autioituneelta. Osa taloista on tyhjillään. Loviisan Wanhat talot -tapahtumassa esitelty viehättävä rakennus on vuokrattu sataman komennusmiehille.

Vallista huolimatta hiilenlastauksen äänet kantautuvat alueelle kolinana.

Eestinkolmion puutaloalue sijaitsee aivan sataman kyljessä.

Kalervo Pellikka asuu Eestinkolmiossa vaimonsa syntymäkodissa.

Syksyllä 2019 hänelle soitti Loviisan infrastruktuurijohtaja ja ehdotti, että kaupunki ostaisi talon. Pellikat eivät halunneet myydä, mutta moni sataman naapuruuteen kyllästynyt halusi.

Kaupunki osti yhtiöidensä nimiin kahdeksan kiinteistöä. Samalla myyjät allekirjoittivat salaisen sopimuksen, jossa he pidättäytyivät valituksista ja asian käsittelystä somessa.

Vaikka osayleiskaava menisi läpi, suojeltuja taloja ei saa purkaa ellei myös asemakaavaa muuteta.

Jos satama tarvitsisi laajentuakseen talojen tontteja, se hankkisi niitä kaavan laatineen konsulttiyhtiö Sitowisen edustajan mukaan ”lähtökohtaisesti vapaaehtoisin kaupoin”.

Eestinkolmiossa asuva Janne Ora epäilee, että Helsingin satama haluaa sijoittaa Valkoon kaikki sellaiset toiminnot, joita ei vastustuksen pelossa kehdata laittaa Vuosaareen.

Asukkaiden tilanne on tukala. Taloja ei uskalleta kunnostaa, kun ei tiedetä miten kaavan kanssa käy.

”Tässä ollaan ja taistellaan”, Ora kuitenkin vakuuttaa.

Sataman lähinaapurit Kalervo Pellikka ja Janne Ora eivät ole tarttuneet kaupungin ostotarjouksiin ja myyneet talojaan.

Transitolle on ominaista, että yhtä nopeasti kuin virrat saavat alkunsa, ne voivat myös kääntyä tai ehtyä.

Vielä puolitoista vuotta sitten Rauanheimon emoyhtiön toimitusjohtaja Joakim Laxåback hehkutti haastattelussa, kuinka venäläisestä kivihiilestä voi kehittyä "tasainen ja pitkäkestoinen tavaravirta".

Nyt Laxåback arvioi hiilen merkityksen ”hyvin pieneksi”.

”Emme näe pitkäaikaisuutta hiilessä”, hän sanoo puhelimessa.

Rauanheimo keskittää nyt hiilen kuljetukset Porin Tahkoluotoon ja Hankoniemen tyvessä sijaitsevaan Koverhariin, jonne yritys on investoinut kymmenen miljoonaa euroa.

Porissa ja Koverharissa hiilen lastaus ei ole aiheuttanut vastustusta. Sen sijaan valituksia on tullut eri puolilta Suomea venäläisten hiilijunien tärinästä, jota radanvarren asukkaat ovat kuvailleet maanjäristyksen kaltaiseksi.

Väyläviraston rautatieliikennejohtajan Markku Nummelinin mukaan kyseessä on nimenomaan venäläisten vaunujen erityispiirre, joka resonoi tietyntyyppisessä savimaassa. Tärinä on ongelma Nummelassa, Lohjalla, Porin rannikolla sekä Muhoksen ja Limingan välillä.

Parhaiten tärinään auttaa Nummelinin mukaan betonisen ratapölkyn alle asennettava kumipohjain. Sellaiset laitetaan nyt uusittavalle Pori–Mäntyluoto-radalle 17 kilometrin matkalle. Hintaa tulee miljoona euroa.

Hiilen kauttakulkumäärä Rauanheimolla on parissa vuodessa puolittunut alle puoleen miljoonaan tonniin vuodessa.

Lisäksi ensi vuonna Primorskiin eli entiselle Suomen Koivistolle valmistuu hiilisatama, jonka kapasiteetti on 26 miljoonaa tonnia hiiltä.

Tänä vuonna hiili on kuitenkin kallistunut voimakkaasti, ja kuljetukset Poriin ovat taas vilkastuneet.

Rauanheimo ei mielellään puhu kivihiilestä, vaan antrasiitista. Se tarkoittaa erityisen kovaa, vanhaa ja syvältä louhittua hiililaatua. Suomeen se saapuu Siperian keskeltä Kuzbassista.

Yhtiön mukaan antrasiitti ei päädy lämmityshiileksi vaan terästeollisuuteen. Se tuottaa erittäin suuria kasvihuonepäästöjä, mutta korvaava teknologia on vasta kehitteillä.

Valko on aina ollut voittopuolisesti suomenkielinen ja työväenluokkainen, erilainen kuin muu Loviisa.

Sen asioista kuitenkin päätetään Loviisan vanhassa keskustassa, vuonna 1862 valmistuneella uusrenessanssityylisellä raatihuoneella. Sen toisen kerroksen kulmahuoneessa, ihailemansa Mauno Koiviston pysti pöydällään, työskentelee Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom, tuttavallisemmin Didde.

Kun entinen rkp:n varapuheenjohtaja siirtyi kaupunginjohtajaksi Loviisaan vuonna 2017, kyse oli paluusta juurille. Isoisoisä, laivanvarustaja ja heimosotapäällikkö Ragnar Nordström oli Loviisan sataman perustajia. Sataman lastauksesta vastaava operaattori on Nordströmien sukuyhtiö, josta kaupunginjohtaja kertoo omistavansa ”ehkä prosentin” siivun.

Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom ihailee Mauno Koivistoa.

Oker-Blom istui Helsingin sataman hallituksessa vuonna 2017, kun se päätti ostaa Loviisan sataman. 40 prosenttia Loviisan sataman osakkeista jäi Loviisan kaupungille.

”Onhan se hyvä, jos satamakaupungin johtaja tietää sataman toiminnoista. Siihen se rajoittuu. Yritän luoda satamalle toimintaedellytyksiä kovassa kilpailussa”, Oker-Blom sanoo.

Kaupunki haluaa kaavoittaa Valkoon kemikaaliterminaalin, koska se voi turvata hiljaisen sataman säilymisen.

Kaupunginjohtaja ei toki kaavasta päätä vaan Loviisan valtuusto. Vaaleissa terminaalin puolustajaksi mielletty rkp menetti ehdottoman enemmistönsä.

Missä määrin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin?

Oker-Blomin mukaan merialueen täyttämisen ja laiturin rakentamisen maksaa kaupungin omistama Loviisan Satamakiinteistöt.

”Mutta odotamme heiltä viiden prosentin tuottoa. Korkeintaan kaupunki ehkä pääomittaa omaa yhtiötä, mutta silloinkin kannattavasti.”

Hankkeen edellyttämä saastuneiden sedimenttien käsittely sen sijaan jää kaupungin kontolle.

”On hyvä puhdistaa vanhoja syntejä. Sitä emme voi vierittää uuden toimijan niskaan.”

Puhuessaan satamalaajennusten vastustuksesta Oker-Blom käyttää sanaa nimby.

”Olen samaa mieltä, että Loviisa on puolustamisen arvoinen kaupunki. Kaikkia täytyy kuunnella, mutta argumenttien täytyy olla oikeita.”

Hänen mielestään kemikaaliterminaali aiheuttaisi ”epäoleellisen vähän” haittaa.

Myöskin huoli siitä, että terminaaliin liittyvä konsultointivyöhyke estäisi rakentamista, on hänestä aiheeton. Tätä ei kuitenkaan päätä kaupunki, vaan pelastuslaitos ja Tukes.

Eestinkolmion taloja kaupunki on Oker-Blomin mukaan ostanut, koska se on ajatellut asukkaiden parasta.

”Asukkaat ovat itse lähestyneet kaupunkia valituksilla ja huolilla siitä, miten tietyt toiminnot satamassa voivat heitä haitata. Siihen on pyritty reagoimaan.”

Hänen mukaansa uusi osayleiskaava ei tarkoita, että taloja alettaisiin pakkolunastaa.

”Jos siihen mennään, se ei varmasti koske koko Eestinkolmiota. Se vaatisi vielä uutta asemakaavaa. Käytännössä tilaa on silloin tarvittava fyysisesti johonkin muuhun.”

Valkon asukkaita on epäilyttänyt terminaalihankkeessa, että sitä puuhaa tuiki tuntematon, vasta perustettu Alfaterminal-yhtiö.

Kaupunginjohtaja sanoo, ettei yhteiskunnassa voida ajatella, että "vain vallitsevat suuret toimijat saavat aloittaa, rakentaa ja kehittää jotakin ja kaikki pienet tulkitaan epämääräisiksi".

Yksi Alfaterminalin hallituksen jäsenistä on Sveitsissä asuva Hannu Koivusalo. Hän vastaa puheluun Zugin kaupungissa.

Loviisassa on spekuloitu, liittyisikö terminaaliyhtiö Venäjään. Oletuksia on ruokkinut tieto siitä, että Koivusalo on työskennellyt Gazpromin sveitsiläisessä tradingyhtiössä. Matalan verotuksen Zugiin on sijoittunut venäläisiä öljy- ja kaasualan toimijoita.

Koivusalon nykyinen yritys Clarion on öljyalan rekrytointifirma, jonka asiakkaissa on myös venäläisyrityksiä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että terminaalin takana on pelkästään ”luomusuomalaisia” yksityishenkilöitä.

Hänen mukaansa yhtiön omistus täsmentyy, kun selviää, missä suhteessa kukin sijoittaa yritykseen.

Toistaiseksi yrityksen pääosakas on hänen mukaansa sen hallituksen puheenjohtaja. Hän on Virolahden entinen kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Havuaho on ollut edistämässä useita venäläishankkeita itärajan tuntumassa. Kaupparekisterin mukaan hän on hallituksessa kolmessa hiljattain perustetussa yrityksessä, joiden nimeen sisältyy sana alfa.

Alfaterminalissa hän on Koivusalon mukaan mukana viranomaisosaamisensa vuoksi.

Sitä hankkeessa tarvitaankin. Kaava- ja lupaprosessit valituksineen voivat kestää niin kauan, että terminaalin aikeet aloittaa kuljetukset vuonna 2023 saattavat osoittautua optimistisiksi.

Koivusalon mukaan yhtiöllä on kuitenkin aiesopimukset jo kolmen lastinomistajan kanssa.

Korkeintaan puolet liikenteestä olisi kemikaalien transitoa junalla Venäjältä.

Aineet olisivat Koivusalon mukaan petrokemian tuotteita, samanlaisia joita kulkee nyt Kotkan Mussalosta. Monet näistä ovat muovin raaka-aineita. Kemikaalien käsittelystä saa paremman tuoton kuin muusta bulkista.

”Venäjän satamien näkökulmasta nämä ovat pieniä sivuvirtoja, jotka vaativat erikoiskäsittelyn. Tällä hetkellä näitä aineita menisi Haminan ja Kotkan sataman kautta enemmän kuin siellä pystytään käsittelemään.”

Suomea suosii kauttakulkumaana Koivusalon mukaan se, että Venäjä on siirtänyt toimituksia pois Baltian maiden satamista.

Koivusalo myöntää, että Venäjän transito on sen verran ailahtelevaa, ettei terminaalia kannata rakentaa pelkästään sen varaan.

Sen vuoksi terminaalin kautta myös tuotaisiin teollisuuskemikaaleja, mäntyöljyä ja bitumia Suomeen.

Alfaterminal on kertonut investointinsa arvoksi ”useita kymmeniä miljoonia euroja”. Vielä rahoja ei ole koossa. Niiden pitäisi tulla osakkailta ja pankista. Hankkeessa on siten vielä jossiteltavaa.

Valkoposkihanhet viihtyvät Valkossa.

Loviisan sataman maamerkkinä kohoaa 1980-luvulla rakennettu suuri viljasiilo. Se rakennettiin viljan tuontiin, mutta nyt satama palvelee viljan vientiä. Rauanheimo on pohtinut, voisiko Loviisan kautta viedä myös venäläistä viljaa.

Siilon takana satama päättyy kapeaan laituriin. Sataman johtaja Tiina Vepsäläinen osoittaa vettä. Juuri tänne kemikaaliterminaali sijoittuisi.

Satamajohtaja Tiina Vepsäläinen.

Mukana kierroksella on Helsingin sataman viestintäpäällikkö Eeva Hietanen. Hietasen mukaan Helsinki osti Loviisan sataman, koska halusi laajentaa bulkkiin. Sitä ei lastata Vuosaaressa.

Valkoposkihanhet tepastelevat varastohallien välissä. Kauempana jatkuu hiilen nostelu liberialaislaivaan. Juuri muuta ei satamassa tunnu tapahtuvan.

Viime vuonna Loviisan sataman kautta kulki alle 800 000 tonnia tavaraa. Se on vähän, vain kuusi prosenttia Helsingin sataman kuljetuksista. Läheskään joka päivä ei laiturissa ole laivaa.

Sataman keskelle on läjätty kasa myrkyllistä kestopuuhaketta. Kauempana häämöttää suuria röykkiöitä rakennusjätettä.

Emme kuitenkaan saa kuvata kasoja ja hiililaivaa lähempää. Satamajohtaja Tiina Vepsäläisen mukaan lastien omistajat voisivat kokea, ettei heillä ole satamassa ”intimiteettisuojaa”.

Tiina Vepsäläinen sanoo, että hänestä on kurjaa, että joku kokee sataman toiminnan häiritseväksi.

”Mutta Valkossa oli ensin satama ja asutus alkoi muodostua vasta sen myötä. Sukupolvet ovat vaihtuneet. Kiinteistöt ovat vaihtaneet omistajaa markkinoiden kautta”, hän sanoo.

Vepsäläisen mukaan satama pysyy ympäristöluvan mukaisissa ohjearvoissa.

”Mutta ihmiset ovat yksilöitä. Yksi kokee toiminnan häiritseväksi, toinen ei. Ärsytyskynnykset ovat eri tasolla”, hän sanoo.

”Usein ihmisiä huolestuttavat asiat, joita he eivät tunne”, lisää viestintäpäällikkö Eeva Hietanen.

Harjaterästä sisältävä rakennusjäte odottaa käsittelyä Loviisan satamassa.

Mitä satamakaupungit ja Suomi hyötyvät siitä, että niiden läpi rahdataan venäläistä hiiltä tai kemikaaleja?

Kauttakulkuliikenteen toimijoita edustaa vuonna 2018 perustettu Suomen transitoliikenneyhdistys.

Sen mukaan transitosta hyötyvät rautatieyhtiöt, satamat ja niiden operaattorit sekä hinaajayritykset. Väylä-, luotsaus-, öljysuoja- ja ympäristömaksut kilahtavat valtion kassaan.

Kauttakulkuliikenteen vaikutuksista ei kuitenkaan löydy tuoreita selvityksiä.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Markku Koskisen mukaan transiton pullonkaulana ovat Suomessa radat.

”Pitäisi laittaa rahaa ratojen kantavuuteen. Venäläisissä junissa on huomattavan suuria akselipainoja.”

Kotkan ja Haminan radan kantavuutta parhaillaan nostetaankin 133,5 miljoonaa euroa maksavassa perusparannuksessa.

Suurimmassa transitoyhtiössä, KWH-yhtymään kuuluvassa Rauanheimossa, kauttakulku työllistää toimitusjohtaja Laxåbackin arvion mukaan 150 ihmistä.

”Kokonaisuudessaan transito Suomen kautta on erittäin positiivinen asia. Sen merkitys Suomen logistiikka - ja huolintasektorille on hyvin suuri. Se, että pyritään maksimoimaan kuljetuksia, tukee satamien kilpailukykyä.”

Tuloveroa yli sadan miljoonan euron liikevaihdon Rauanheimo maksoi viime vuonna 91 000 euroa.

Väyläviraston Markku Nummelinin mukaan väylämaksut eivät ole merkittävä tulonlähde. Hän arvioi, että Vainikkalasta Poriin matkaavasta hiilijunasta maksu on noin 2 800 euroa.

Kauttakulkuliikenteen laivoille väylämaksut on sitä paitsi pysyvästi puolitettu, eli valtio tukee satamien transitoa.

Maksetaanko transiton väylämaksuilla ratapölkkyjen kumipohjaimet?

”Ei. Kyllä se valtion piikkiin menee. Mutta tässä ajatellaan asumisviihtyisyyttä, eikä lasketa vain tulonsäästöä”, Nummelin sanoo.

Transitossa olisi Nummelinin mukaan katsottava ennen muuta työllisyysvaikutuksia.

Eikä transitoa voi hänen mukaansa kieltääkään. Suomen väylät ovat avoinna kaikille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Football news:

Fantastic story of a surfer from Australia: he won bronze after a severe skull injury (he couldn't even walk)
Aguero underwent a course of stem cell treatment to restore the cartilage of the knee joint
Mills on Varane at Manchester United: I'm not sure that he will be like van Dijk or Dias. There are 6 difficult matches in La Liga, not counting the Champions League
Memphis Depay: I don't care if they call me a rebel. Suarez won a lot not because he is the nicest person on the field
Barca will not have to register Messi as a newcomer. He will be able to work at the training camp without signing a contract
Petkovic headed Bordeaux. He worked with the Swiss national team since 2014
Chelsea may include Zouma in the deal with Sevilla for Kunde