Sunnuntaina Suomi siirtyy jälleen kesäaikaan, kun kelloja siirretään aamuyöllä kolmen aikaan tunnilla eteenpäin. Toisin sanoen yöunista putoaa tunti pois.
Suurimmassa osassa digitaalisia laitteita aika päivittyy automaattisesti.
Talviaikaan, eli normaaliaikaan, siirrytään takaisin sunnuntaina 29. lokakuuta.
Talviaika vai kesäaika?
Kellojen siirtämisistä on haluttu luopua jo vuosia. Vuonna 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi lakialoitteen, jonka mukaan kellojen siirtely kesä- ja talviaikaan päättyisi EU-maissa.
Tarkoitus oli, että jäsenvaltiot olisivat siirtäneet kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta vielä kaksi vuotta myöhemminkin suuressa osassa maita on käytössä talvi ja kesäaika. Asia odottaakin yhä EU:n neuvoston käsittelyä, eikä kaikilla jäsenmailla ole kantaa käytännöstä luopumiseen.
Useiden terveysasiantuntijoiden mukaan pysyvään talviaikaan siirtyminen olisi pysyvää kesäaikaa parempi ratkaisu. Talviaika tekee illoista pimeämpiä, millä on puolestaan vaikutuksia unen laatuun: kun illat ovat pimeämpiä, yöunet aikaistuvat ja pitenevät ja vireystila kohenee.
Sen sijaan liikenneturvallisuuden kannalta pysyvään kesäaikaan siirtyminen voisi olla pysyvää talviaikaa parempi ratkaisu. Kesäaika tekee illoista valoisia, mikä vähentää onnettomuusriskiä. Onnettomuuksia sattuu eniten iltapäivisin työmatkaliikenteessä kello 15–17.
Pysyvän talviajan ja kesäajan suosio kansan keskuudessa oli ainakin vuonna 2018 melko tasaista. Talviaikaa kannatti pienoinen enemmistö, sillä prosentit menivät sen hyväksi 52–48.
Pysyvää talviaikaa kannatti siis 238 000 ihmistä ja kesäaikaa 216 000 ihmistä. Myös kansanedustajien keskuudessa mielipiteet jakautuivat.
Kellojen siirtäminen kesäaikaan haittaa joka tapauksessa yöunta kolmesta neljään vuorokautta. Lisäksi se rasittaa sydäntä ja verisuonia.
Kesäaika koittaa jälleen. E.Boros, Adobe Stock / AOP
