Finland

Kilpajuoksu koronarokotteesta: Miljardeja rokoteannoksia on jo myyty, mutta kuka ne saa ja milloin?

Saamme kuulla tätä nykyä lupaavia koronarokoteuutisia tiheään tehtiin.

Yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Pfizerin ja saksalaisen BioNtechin kehittämä rokote antaa 95-prosenttisen suojan COVID-19-tautia vastaan.

Niin ikään yhdysvaltalaisen Modernan rokote tarjosi laajamittaisissa tutkimuksissa 94 prosentin suojan.

Ruotsalais-brittiläisen AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston koronarokote tarjoaa sekin annosmäärästä riippuen joko 70 prosentin tai 90 prosentin suojan.

Venäjä sanoo sen kehittämän Sputnik V -rokotteen tarjoavan myös yli 90-prosenttista suojaa.

Näiden lisäksi useita lupaavia rokotekandidaatteja on kolmannen vaiheen laajoissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.

– Näin korkeat prosentit tulivat kyllä itselleni ja monille muille yllätyksenä, sanoo Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, kokeellisen immunologian professori Mika Rämet.

Haasteita kuitenkin riittää ennen kuin koko maapallon väestö on saatu rokotettua.

Porträtt på Mika Rämet

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet arvioi, että kevääseen menneessä käytössä voi olla jo 4–6 koronarokotetta.Tampereen yliopisto

Jo pelkästään miljardien rokoteannosten valmistaminen ja jakaminen koko maapallolle vaatii valtavia ponnisteluja.

Lisäksi pitää varmistaa, etteivät rikkaat maat kahmi kaikkia rokotteita, sekä se, että ne ovat varmasti turvallisia myös pitkällä aikavälillä.

EU tehtyt ennakko-ostosopimuksen yli 2 miljardista rokoteannoksesta

Länsimaiden kesken on käynnissä suoranainen kilpajuoksu koronarokotemarkkinoille, vaikka niiden viranomaiset eivät ole hyväksyneet vielä yhtäkään rokotetta myyntiin.

Yhdysvalloissa maan terveysviranomaiset ovat perustaneet Warp Speed -nimeä kantavan operaation kansan rokottamiseksi. Sen nimi tulee tieteiskirjallisuudesta ja tarkoittaa nopeutta, joka on valonnopeutta suurempi.

Kuvassa on covid-19-tautiin kuolleiden muistoa kunnioittava taideteos Wahington DC:ssä.

Suzanne Brennan Firstenbergin teos kunnioittaa covid-19-tautiin kuolleita yhdysvaltalaisia Washington DC:ssä. Michael Reynolds / EPA

Operaation tavoitteena on hankkia ja jakaa 300 miljoonaa turvallista ja toimivaa rokotetta tammikuuhun 2021 mennessä.

Tätä varten Yhdysvallat on tehnyt ennakko-ostosopimukset yhteensä 2,6 miljardista koronarokoteannoksesta (siirryt toiseen palveluun), siis ennen kuin yksikään rokote on saanut maan lääkeviranomaisen FDA:n hyväksynnän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.

Näin toimivat myös muut länsimaat. Esimerkiksi Euroopan unionilla on ostosopimus lähes kahteen miljardiin rokotteeseen, vaikkei senkään lääkeviranomainen EMA ole antanut myyntilupaa yhdellekään rokotteelle.

– Etukäteen ei ole voinut tietää, mikä rokote saa myyntiluvan ja mikä ei. Siksi maat ovat pelanneet varman päälle ja hankkineet osto-oikeuden erilaisiin rokotteisiin jo etukäteen, Rämet sanoo Ylelle.

Esimerkiksi37 miljoonan asukkaan Kanadalla on oikeus ostaa yhteensä 414 miljoonaa rokoteannosta.

Kiina puolestaan ei ole ostanut länsimaisia rokotteita, mutta sillä on itsellään kehitteillä neljä eri koronarokotetta.

Yhdysvalloissa aletaan rokottamaan jo ennen joulua?

Kaikki odottavat nyt kuumeisesti sitä, koska väestöä päästään rokottamaan. Tuoreimpien tietojen valossa näyttää siltä, että jo joulukuun aikana.

Yhdysvalloissa maan lääkeviranomainen FDA käsittelee Pfizerin lupahakemusta joulukuun 10. päivä. Maan rokotusohjelman päällikkö Moncef Slaoui on sanonut, että mikäli Pfizerin hakemus hyväksytään, voivat rokotukset alkaa heti seuraavana päivänä.

FDA on kertonut tekevänsä päätöksen Modernan rokotteen luvasta viikkoa myöhemmin, eli joulukuun 17. päivä.

Vapaaehtoiselle testihenkilölle annettiin Modernan rokote Detroitissa 5. elokuuta.

Vapaaehtoiselle testihenkilölle annettiin Modernan rokote Detroitissa 5. elokuuta.AFP

Euroopan unionin alueella puolestaan EMA kertoi tänään tekevänsä päätöksen Pfizerin rokotteesta joulukuun 29. päivä ja Modernan rokotteesta tammikuun 12. päivä.

Euroopan komission mukaan se voi antaa oman hyväksyntänsä rokotteelle muutaman päivän kuluessa tästä.

Tiistaina tullut tieto viivästyttää EU-maiden rokotusohjelmien alkua hieman aiempiin odotuksiin verrattuna.

Esimerkiksi komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen sanoi (siirryt toiseen palveluun) aiemmin uskovansa, että sekä Pfizerin että Modernan rokotteet todennäköisesti saavat luvat joulukuun aikana. Samaa on sanonut (siirryt toiseen palveluun)myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Saksa on hankkinut itselleen oikeuden yli 300 miljoonaan rokoteannokseen Euroopan unionin hankintasopimusten kautta, sekä kahdenvälisillä sopimuksilla lääkevalmistajien kanssa.

Maan terveysministeri Jens Spahn kertoi maan rokotussuunnitelman olevan valmiin ja arvioi, että Saksa pääsee rokottamaan kansalaisiaan joulukuun puolessa välissä.

Lue tästä Ylen juttu Suomen rokotussuunnitelmista: Koronarokotukset voivat alkaa Suomessa jo ennen joulua – Valmiit annokset odottavat lähtökäskyä rokotetehtaalla

Venäjällä ja Kiinassa ollaan länsimaita pidemmällä.

Venäjä kertoi jo elokuussa hyväksyneensä käyttöön “maailman ensimmäisen koronavirusrokotteen”.

Valtiollisessa Gamaleja-instituutissa kehitetty Sputnik V -rokote hyväksyttiin käyttöön ennen kuin se oli läpikäynyt laajamittaisen testauksen eli niin sanotun kolmannen faasin eli vaiheen tutkimuksen.

Kaksi rokotepulloa, taustalla Venäjän valtion vaakuna

Venäjän terveysministeriön julkaisema kuva venäläisestä koronarokotteesta.Dmitri Kurakin / Tass / AOP

Venäjän tavoitteena oli aloittaa kansalaisten laajamittainen rokottaminen jo syksyn aikana, mutta maa ajautui ongelmiin Sputnik V -rokotteen tuotannon kanssa. (siirryt toiseen palveluun)

Gamalejan lupaus 200 miljoonan rokoteannoksen tuotannosta syksyn aikana osoittautuivat aivan liian optimistisiksi, ja maan terveysministeriö myöntää nyt, että rokotetta saadaan tuotettua ensi alkuun vain 2 miljoonaa annosta.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi viime viikolla (siirryt toiseen palveluun), että Venäjä on aloittanut 400 000 sotilaansa rokottamisen, minkä lisäksi presidentti Vladimir Putin lupasi lokakuun lopussa koko kansan rokottamisen alkavan vuoden loppuun mennessä.

Kiina puolestaan kertoo omista rokotteistaan, että osaa niistä on jo annettu noin miljoonalle riskiryhmäläiselle Kiinassa (siirryt toiseen palveluun).

Sekä Venäjä että Kiina kertovat myyneensä kehittämiään rokotteita lukuisiin maailman maihin.

Venäjän mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa 50 maata on ostanut tai ostamassa siltä Sputnik-rokotetta.

Kiina puolestaan kertoo, että sen Sinopharm-rokote on hyväksytty käyttöön Arabiemiraattien terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi Brasilia kertoo (siirryt toiseen palveluun) tilanneensa 46 miljoonaa annosta kiinalaista Sinovac-rokotetta.

Miten nopeasti rokotteita voidaan valmistaa?

Kun rokotteet saavat hyväksynnän,seuraavaksi kysymykseksi nousee, kenelle niitä annetaan ensimmäisenä. Eri maiden koronastrategioissa on varsin vähän eroja.

– Riskiryhmiin kuuluvat sekä terveydenhuollon ammattilaiset saavat rokotteen ensin, sitten muut, Turun yliopiston infektiotautiopin professori Ville Peltola sanoo Ylelle.

Hän on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on (siirryt toiseen palveluun) muun muassa seurata rokotealan ja erityisesti rokotusohjelmien kansainvälistä kehitystä, sekä tehdä esityksiä kansallisen rokotusohjelman kehittämiseksi.

lasten infektiotautien professori Ville Peltola

Kalle Mäkelä / Yle

Peltola jos kuka tietää, miten rokotemarkkinat toimivat. Koska koko maailma saadaan rokotettua?

– Todennäköisesti vuoden 2021 aikana rokotetta voidaan tarjota koko väestölle, mutta sen tarkemmin en lähde ennustamaan. Rokotteita on kehitteillä useita ja valmistusteknologia kehittynyttä, hän sanoo.

Jo pelkästään Pfizer sanoo pystyvänsä valmistamaan 1,3 miljardia rokotetta ensi vuoden aikana. AstraZeneca lupaa 2 miljardia rokotetta.

Kun otetaan huomioon, että eri yhtiöiden ja organisaatioiden rokotekandidaatteja on satoja, joista kliinisissä testeissä lähes 50, ei kaikkien maailman ihmisten rokottaminen kuulosta mahdottomalta.

Haasteita on kuitenkin monenlaisia, vaikka rokotteita saataisiinkin valmistettua tarvittava määrä.

Ilmailun historian suurin kuljetushaaste

Yksi suurimmista haasteista on logistiikka.

Esimerkiksi Pfizerin kehittämä rokote käyttää uudenlaista RNA-teknologiaa, joka pohjautuu viruksen genomiin eli RNA-molekyyleihin. Sen etu on siinä, että sitä pystytään tuottamaan paljon ja nopeasti. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut teknologian herkkyys.

– Pfizerin rokote vaatii pitävän kylmäketjun alle -70 asteessa, Mika Rämet sanoo.

Tämä tekee sen maailmanlaajuisesta jakelusta haastavan.

Myös Modernan rokote perustuu RNA-teknologiaan, mutta se kestää lämpöä hieman paremmin. Tosin sekin vaatii säilytystä vähintään -20 asteessa.

Koronavirus

Stina Tuominen / Yle

Tässä suhteessa AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote on lupaavampi, sillä sen käyttämä kantajavirukseen perustuva teknologia ei vaadi kylmäsäilytystä.

Rokotteiden jakeluun ympäri maailman tarvitaan valtava määrä kuljetuskalustoa.

Pelkästään kehittyvien maiden osalta YK:n lastenjärjestö Unicef kertoo tekevänsä yhteistyötä yli 350 lentoyhtiön kanssa rokotteiden perille kuljettamiseksi.

Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) pelkästään yhden rokoteannoksen kuljettamiseen jokaiselle maailman asukkaalle tarvittaisiin 8 000 suurta, jumbo jetin kokoluokkaa olevaa lentokonetta.

Toimivan suojan saamiseksi ihmisten pitää saada kaksi rokoteannosta. IATA:n johtajan Alexandre de Juniacin mukaan kyseessä on ilmailun historian suurin kuljetushaaste.

Toinen merkittävä haaste on rokotevastaisuus, tai ainakin skeptisyys nopealla aikataululla kehitettyjä rokotteita kohtaan.

Rokotusten vastainen mielenosoittaja kantaa olallaa jättiläismäistä ruiskua ja poliisit seuraavat vierestä.

Britannian hallituksen mukaan maahan on tilattu yhteensä 357 miljoonaa annosta koronarokotetta seitsemältä eri taholta. Koronarokotusten vastainen mielenosoittaja ilmaisi mieltään Lontoossa 24. marraskuuta.Neil Hall / EPA

Kun rokotteiden kehittämiseen menee yleensä vuosia, usein jopa yli 10 vuotta, on koronarokotteet kehitetty ennätysnopeasti alle vuodessa.

Vaikka niitä on testattu laajamittaisesti ja tarkkojen vaatimusten mukaan, miettivät monet tarkkaan uskaltavatko he ottaa rokotetta.

Esimerkiksi Britanniassa yksi kuudesta kansalaisesta kertoo, ettei aio ottaa koronarokotetta (siirryt toiseen palveluun). Science-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvalloissa vastaava luku on jopa 50 prosenttia kansasta.

Saksalaisista kaksi kolmasosaa sanoo (siirryt toiseen palveluun)aikovansa ottaa rokotteen, mutta vain joka neljäs heti kun rokote tulee saataville.

– Alkuvaiheen ongelmana ei ole se, kuinka suureen kattavuuteen päästään, vaan se, että saadaan riskiryhmät suojattua. Kun rokotteen toimivuudesta saadaan hyviä tuloksia, lisääntyy myös myönteinen suhtautuminen sitä kohtaan, Peltola uskoo.

Rämet vetoaa ihmisten vastuuntuntoon. Hänen mukaansa rokote toimii vain, jos tarpeeksi suuri joukko ihmisiä suostuu käyttämään sitä.

– Huomioiden Covid-19-taudin vakavuuden, niin on huomattavasti suurempi riski jättää rokote ottamatta kuin ottaa se, hän sanoo.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Nyt jännitetään, tehoavatko koronarokotteet iäkkäisiin – 8 kysymystä kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajalle

Voiko rokotteen RNA jäädä osaksi geeniperimää? Estääkö rokote viruksen leviämisen? Kysyitte koronarokotteista, asiantuntijat vastaavat

Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville

Lähteet: AFP, Reuters, AP

Football news:

Klopp responds to Clattenburg about refereeing: I don't play mind games. For various reasons, I am not Ferguson
Hertha's sporting director loves signing players. Just look at his smile!
Rooney confirmed as Derby County head coach
Barca's presidential election will not take place on January 24 due to anti-coronavirus restrictions
Zlatan on Covid: I tried to train at home, but immediately felt tired
Bayern are Interested in Militao as a replacement for Alaba. The Brazilian has 3 matches for Real Madrid this season
Fiorentina Interested in Odriosola. The defender of Real Madrid played 1 match in the season