Ulkomaat|Kirjeenvaihtajan analyysi
Kiina kasvattaa sotilaallista uhkaansa ja Yhdysvallat tukeaan Taiwanille. Mutta jos sota Taiwanista syttyisi, se aiheuttaisi valtavia taloudellisia ongelmia erityisesti Kiinalle, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Mari Manninen Pekingistä.
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen vieraili sotilastukikohdassa Taiwanilla viikonloppuna. Hän matkustaa tällä viikolla Yhdysvaltoihin. Kuva: Carlos Garcia Rawlins / Reuters
Mari Manninen HS
Peking
Kävin piipahtamassa Kiinasta Suomessa. Tapasin – järjestetysti ja sattumalta – Suomen päättäjäeliittiä kotimaan politiikan, EU-politiikan ja talouselämän saroilta.
Kaikki olivat erittäin kiinnostuneita Kiinasta, mikä on tietenkin Kiinan-kirjeenvaihtajan näkökulmasta ihanaa.
Mutta outoa oli, että lähestulkoon kaikki sanoivat uskovansa, että Kiina yrittää ottaa Taiwania omakseen viimeistään 2027. Että näin kuulemma maailmalla kaikki tietävät.
Se on sangen värittynyt käsitys.
Maailmalla on kyllä tällaisia arvioita liikkeellä, ja niistä puhuvat erityisesti korkea-arvoiset yhdysvaltalaiset sotavoimien edustajat.
He sanovat, että Kiinalla on tai on pian valmius Taiwanin sotilaalliseen haltuunottoon. Että Kiina hyökkää tai sota Taiwanista käydään jopa parin vuoden sisään. Tai että Kiina valmistautuu tositoimiin vuonna 2027.
Voihan tuo tapahtuakin. Mutta.
Arvio on hyvin toisenlainen, jos kuunnellaan Kiinan poliittisen järjestelmän tuntevia kansainvälisiä (myös yhdysvaltalaisia) tutkijoita. Heistä iso osa – arvelisin, että selkeä valtaosa – väittää vastaan.
He sanovat usein, että todennäköisyys Kiinan hyökkäykseen lähiaikoina on kasvanut, mutta silti se on epätodennäköinen. Että vaikka Kiinalla on sotilaalliset edellytykset hyökkäykseen, Kiina ei halua hyökätä ainakaan tai vielä lähivuosina.
Tärkein syy tälle haluttomuudella olisi se, että Kiinaan johtavalle kommunistipuolueelle ja sen johtajalle Xi Jinpingin tärkein, jatkuvasti hehkutettu tavoite on nostaa Kiina maailman johtavaksi valtioksi.
Jotta tavoite mahtavasta ja kaikille kansalaisilleen vauraasta Kiinasta voidaan saavuttaa, se vaatii Kiinan taloudelta sekä kasvua että isoja rakenteellisia muutoksia. Siksi Kiina tarvitsee ennen kaikkea vakautta.
Lue lisää: Kiina on ollut pitkään maailmantalouden suurin veturi, mutta tunnetun professorin mukaan nyt edessä on ”vaikea ongelmien aika”
Lue lisää: Kiinan asuntomarkkinat tutisevat, ja yksi syy on se, että asuntoja on ostettu kuin pörssiosakkeita – Bai Xiaoyan pitää asuntoaan tyhjillään ja odottaa arvonnousua
Jos sota Taiwanista syttyisi, se aiheuttaisi valtavia taloudellisia ongelmia erityisesti Kiinalle. Sen ulkoiset suhteet joutuisivat kaaokseen. Kiinan sisäinen pärjääminen on edelleen monin tavoin vahvasti kiinni ulkomaankaupassa.
Jos Xi kävisi sotatoimiin Taiwania vastaan, hän voisi menettää ja luultavasti menettäisikin tärkeimmän, poliittista asemaansa kannattelevan tavoitteensa.
Sodan taloudelliset seuraukset horjuttaisivat kommunistisen puolueen valtaa. Eikä Kiinan kansa ole tottunut saamaan sotapoikiaan ruumispussissa kotiin. Ruumiita tulisi luultavimmin valtavasti.
Lue lisää: Maailmanrauhan vartija
Yksi perusteellisimmista analyyseista tältä kantilta oli äskettäin Foreign Affairs lehdessä Kiinan tutkimuksen professori Jessica Chen Weissilta Cornellin yliopistosta. Sen otsikko kuului Don’t Panic About Taiwan – Älä panikoi Taiwanista.
Artikkelissa analysoitiin myös kommunistisen puolueen linjauksia ja sen johtajien puheita Taiwanin ”yhdistämisestä” Kiinaan. Tulos: Sanalliset linjaukset esimerkiksi syksyn puoluekokouksessa eivät ole käyneet aiempaa sotaisemmiksi. Sillä on iso merkitys, kun tulkitaan, aikooko Kiina hyökätä vai ei.
Kiinan omalakisen politiikan tulkinta tahtoo olla länsimaissa muille kuin Kiinan-tuntijoille sangen vaikeaa. Eräs Kiinaan erikoistunut yhdysvaltalainen ex-diplomaatti, nykyinen tutkija, arveli taustakeskustelussa, että tämä taito puuttuu myös amerikkalaissotilailta.
Ei ole mikään ihme, jos moni luulee Kiinan jo päättäneen tai lähes päättäneen Taiwanin valloitusyrityksestä.
Kiinan ja Yhdysvaltain välit ovat pohjamudissa, ja niiden väliset tarkoin uutisoidut kiistat ovat kiihtyneet myös Taiwanista. Yhdysvallat tukee ystäväänsä Taiwania enemmän kuin ennen.
Kiinan puolestaan pitää sotaharjoituksia Taiwanin lähellä vähän väliä, eli sen toimet ovat käyneet pelottavammiksi. Suurin harjoituksista oli loppukesästä, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi kävi Kiinan raivoksi Taiwanilla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vielä herkistänyt maailman pohtimaan Kiinan aikeita Taiwanista. Kiina näyttää hurjaa vauhtia kasvavine asevoimineen ja räyhäävine diplomaatteineen pelottavalta.
Kuten tästä analyysista paistaa läpi, uskon enemmän tutkijoihin, joiden mukaan Kiina ei haluaisi hyökätä tällä haavaa Taiwaniin.
Mutta tilanne voi silti nopeastikin eskaloitua sotilaallisiksi toimiksi.
Nykyisen Taiwanin tarina juontaa vuoteen 1949, jolloin Kiinaa ennen kommunisteja johtaneet tasavaltalaiset vetäytyivät Taiwanille. Molemmat katsoivat edustavansa koko Kiinan aluetta.
Kiinan mielestä saari on kapinoiva maakunta, vaikka Taiwan – Kiinan tasavalta – on käytännössä itsenäinen alue.
Kiinan kommunistisille puolueelle Taiwanin saaminen osaksi Kiinan kansantasavaltaa joskus tulevaisuudessa on niin tärkeä asia, että sitä on vaikea muualla maailmassa tajuta. Se on osa puolueen tarinaa, kunniakysymys. Ja kunniakysymyksissä tapaa olla rajoja, joita kunnianpuolustaja ei rankaisematta katsele.
Lue lisää: Häilyvällä rajalla
Kiina on linjannut, että se suosii haluamassaan ”jälleenyhdistymisessä” vaihtoehtoa, jossa Taiwan tulisi omasta tahdostaan osaksi Kiinaa – mikä vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä. Tarvittaessa Kiina on valmis käyttämään sotavoimiaan.
Tähän asti Taiwan ja Manner-Kiina ovat eläneet jännitteisesti vierekkäin. Siinä on auttanut Yhdysvaltain politiikka, joka on tasapainoillut Kiinan ja Taiwanin välillä.
Lue lisää: Puolustaisiko Yhdysvallat Taiwania Kiinan hyökkäykseltä? Vastaus on ollut harkitun epämääräinen yli 40 vuotta, ja selvempi linja voisi tietää sotaa
Lue lisää: Kiinan ja USA:n väliset jännitteet kiristyvät Tyynellämerellä, mutta jos sota syttyisi, kumpi voittaisi? – Asiantuntijat vastaavat
Nyt tilanne on muutoksessa: Kiina kasvattaa sotilaallista uhkaansa ja Yhdysvallat tukeaan Taiwanille.
On asioita, joiden yleisesti oletetaan katkaisevan Kiinan pinnan välittömästi ja käynnistävän konfliktin. Selkein niistä olisi, jos Taiwan julistautuisi virallisesti omaksi, itsenäiseksi valtiokseen.
Yhdysvaltain toimet Taiwanilla voivat myös ajaa tilanteen sotaan.
Näin voisi esimerkiksi käydä, jos Yhdysvallat perustaisi Taiwanille sotilastukikohtia, analysoivat suomalaiset tilanteeseen pitkään perehtyneet tutkijat Jyrki Kallio ja Mikael Mattlin vuosi sitten Ulkopoliittisen instituutin julkaisussa.
Yhdysvaltain poliitikkojen keskuudessa on laaja tuki Taiwanin tukemiselle, ja monet poliitikot vaativat vielä pidemmälle menemistä.
Yhdysvallat on myynyt Taiwanille entistä enemmän aseita. Aiemmin Yhdysvallat jätti ”strategisen epämääräisyyden opin” mukaisesti kertomatta, tulisiko se hätiin, jos Taiwaniin hyökättäisiin. Nyt presidentti Joe Biden on useita kertoja sanonut, että tulisi, vaikka avustajat ovatkin jälkikäteen pehmennelleet presidentin sanomisia.
Lue lisää: Epämääräistä lipsauttelua vai strategista viisautta – Bidenin diplomatiasta arvailuja
Yhdysvaltain johdolla onkin melkoinen tehtävä, kuinka tasapainoilla uudessa tilanteessa.
Kuinka antaa tarpeeksi tukea Taiwanille, kun Kiinan sotilaallinen voima kasvaa koko ajan – mutta samalla olla suututtamatta Kiinaa liikaa, ettei se provosoidu sotimaan?
Yksi esimerkki tasapainoilevista toimista nähdään muutaman päivän kuluttua. Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen luultavasti tapaa Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Kevin McCarthyn Yhdysvalloissa.
Kiinaa tämä suututtaa, mutta vähemmän kuin aiempi suunnitelma, jonka mukaan McCarthyn piti vierailla Taiwanilla.