Koiraansa voi aktivoida vaikkapa tähän tyyliin. Lukijan video / Ulla Virtanen

Erilaisia koirankoulutuspalveluita tarjoavat ammattilaiset sanovat, että yksi ongelma nousee koronan pentubuumin myötä ylitse muiden: eroahdistus. Korona-aika sai suomalaiset ottamaan koiranpentuja ahkerammin kuin ennen.

Soittokierros alan ammattilaisille paljastaa kasvaneen kysynnän myös erilaisille uusien koiranomistajien palveluille. Koirainnostus ja kysyntä tosin on ollut suurta jo aiemmin. Eräästä monia koirapalveluita tarjoavasta yrityksestä ei haluttu antaa haastattelua, sillä ei oota on myyty jo paljon ennen koronaakin. Kurssit täyttyvät ilman mitään mainontaa.

Monet koirien kasvattajat kertoivat Iltalehden lukijakyselyssä, että koronan pentubuumi on mahdollistanut yhä tarkemman harkinnan sen suhteen, millaisiin perheisiin pentuja annetaan. Joka tapauksessa kysyntä on ollut valtavaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Nina Immonen seuraa tilannetta jännityksellä ja hieman huolestuneenakin. Kun koronatilanne maaliskuussa alkoi, ja koiranpentujen kysyntä kasvoi, voisi olettaa, että noin puolitoistavuotiaita ongelmakoiria alkaa ilmaantua kesän ja syksyn mittaan. Hän neuvoo etsimään netistä ammattiapua pikaisesti, jos tuntuu siltä, että omat rahkeet eivät koiran kanssa riitä.

Koira säntää jopa kuolemaansa

Yksin jäätyään eroahdistunut koira haukkuu, ulvoo, tuhoaa kodin irtaimistoa ja saattaa tehdä tarpeitaan sisälle. Seuraeläiminä koirien sitoutuminen omistajiinsa on hellyttävää, mutta samalla myös yksi syy lemmikin eroahdistukselle: stressaantumisen taustalla on usein tarve pitää oma ihminen lähellä tai lauma koossa. Erityisen voimakkaana yhdessäolon tarve esiintyy pennuilla.

Tamperelainen ongelmakoirakouluttaja Jenny Jalonen sanoo, että eroahdistusongelma näkyy jo, kun korona-aika ajoi ihmiset etätöihin, jonka keskelle otettiin koiria. Koirat ehtivät tottua siihen, että isäntäväki on aina kotona.

– Ihmiset ehkä yllättyvät ja järkyttyvät eroahdistuksen voimakkuudesta ja sen hoidon työläydestä. Ihan pahimmillaan koira menee ikkunalasista läpi omistajan perässä. Niitä tapauksia on muutama vuodessa.

Jalonen tietää koiria kuolleen tuolla tavoin.

Hän on erikoistunut eroahdistukseen sekä ongelmakäyttäytymiseen ja tehnyt töitä alalla 11 vuotta. Korona-aika näkyy selvästi. Eroahdistustapaukset ovat kasvaneet noin viidenneksellä, muut ongelmat eivät.

– Tässä on ollut semmoinen juttu, että yksityisasiakkaita on ollut aina paljon, mutta nyt niitä on vielä enemmän. Nyt alkaa olla näitä vajaan vuoden ikäisiä koiria, joilla alkaa olla ongelmia. Yksinolo-ongelmaiset tapaukset ovat lisääntyneet.

Myös vanhemmilla koirilla, jotka ovat aiemmin osanneet olla yksin kotona, on alkanut näkyä ongelmia.

– On tapahtunut herkistymistä yksinolemiselle, eli se taito on päässyt ruostumaan.

Koirien käsittelyyn liittyvät tilanteet, kuten harjaaminen ja kynsienleikkuu, voivat tuottaa vaikeuksia. Kuvituskuva. mostphotos

Väärä elinympäristö usein taustalla

Eroahdistuksen lisäksi muita ongelmia, joihin tuoreet koiranomistajat törmäävät, ovat käsittelyyn liittyvä aggressiivisuus esimerkiksi harjaamis- ja kynsienleikkuutilanteissa, remmissä räyhääminen, vastaantulijoille haukkuminen eli holtiton hihnakäyttäytyminen sekä perheissä lasten ja koirien väliset ongelmat.

Jalosen mukaan taustalla on paljon koiran elinympäristöön liittyviä ongelmia. Koirat tarvitsevat yhtä lailla omaa rauhaa ja paljon liikuntaa. Voi olla, että koiralla ei ole nukkumisen mahdollisuuksia, on liian levoton asuinympäristö, ei ole virikkeitä tai rotu on sopimaton ympäristöönsä.

– Sitten on ihan kouluttamattomuus. Ei ole opetettu asioita, joita on haluttu koiran osaavan, vaan on oletettu, että se osaa.

Mitään tiettyä rotua ei voi leimata ongelmalliseksi.

– Paimenkoirat ovat tavallinen roturyhmä ja vesikoirat, sanotaan näin. Eräillä koirilla jalostetut ominaisuudet, kuten nopeus ja älykkyys, eivät siinä arjessa välttämättä ole hyvä juttu. Hyvillä harrastuskoirilla on usein arjessa käyttäytymisen ongelmia.

Omistajan tulee olla ystävällinen, selkeä ja johdonmukainen koiralleen. Kuvituskuva. Mostphotos

Reiluutta ja selkeyttä

Koirien kanssa elämiseen liittyy Jalosen mukaan paljon vääriä uskomuksia. Nykytiede ajattelee, että koiran ja ihmisen välisen suhteen tulisi sisältää opastajuutta, kasvattajuutta ja ikään kuin vanhemmuutta, ei niinkään johtajuutta, kuten aiemmin on ajateltu.

– Ihmisen tulee olla aina luotettava, reilu, johdonmukainen ja selkeä eikä lainkaan aggressiivinen. Omistajan pitäisi opettaa, mitä koiran pitäisi tehdä ja palkita siitä, eikä vaatia asioita, joita koira ei osaa. Koira on psyykkisesti noin neljän kuukauden ikäisen pentusuden tasolla. Sen ikäisellä ei ole käsitystä hierarkioista.

Joka tapauksessa uusien koiranomistajien tulisi varautua siihen, että koira kysyy vastuullisuutta, aikaa ja työtä.

– Koiran kuin koiran kanssa kannattaa varautua siihen, että ulkoilee kaksi tuntia päivässä säällä kuin säällä. En sano, että tarvitsisi välttämättä käydä koirakoulussa, mutta se, että jaksaa virikkeistää ja aktivoida koiraa kotioloissa, siihen tarvitaan myös aikaa.

Jalonen sanoo, etteivät ihmiset tule aina ajatelleeksi koiran runsasta kokemus- ja tunnemaailmaa. Koirat elävät suppeissa kaupunkiympäristöissä, missä mahdollisuudet ovat rajallisia. Ihmiset ovat kiireisiä. Koiria on ehkä liikaa siihen nähden, miten hyvin ihmiset pystyvät niistä huolehtimaan.

– Toisaalta nykyään on enemmän palvelutarjontaa ja muuta. Ei yhteiskunta ole vain heikentynyt koirien näkökulmasta, vaan myös parannusta on tapahtunut. On varmaan totta, että ongelmia koronan koirailmiön myötä tulee, mutta voisiko tämä koiraan panostaminen tuottaa myös positiivista, kuten että ihmiset suorittaisivat muuta elämää vähän vähemmän?

”Todella paljon kasvaneet”

Helsingissä Ruoholahdessa ja Kalliossa toimivan Tassumafian toimitusjohtaja Henrikki Jussila sanoo myös korona-ajan näkyvän yrityksessä.

– Meillä on puolet liiketilasta papanaa ja tarviketta ja puolet palveluita koulutuksista päivähoitoon, trimmaukseen ja kissahotellin. Korona-aika on vaikuttanut siten, että päivähoito ja kissahotelli on ilman muuta hiipunut, mutta nämä koulutukset ovat todella paljon kasvaneet.

Kysyttyjä ovat olleet pentukurssi ja jatkokurssi, arkitottelevaisuus ja hienosti hihnassa -kurssit. Ruoholahden kurssit täyttyvät heti, mutta Kalliossa kursseille pääsee vähän helpommin. Hereillä pitää silti olla. Jussila neuvoo pentujen ottajia suunnittelemaan mahdollisen kurssitarpeen jo siinä vaiheessa, kun tiedetään milloin pentu tulee. Myös Jussila uskoo eroahdistustapausten kasvavan, kun etätöistä vähitellen palataan työpaikoille. Siihenkin on oma kurssinsa.

– Pentutreffeillä on yritetty teroittaa pennun omistajille, että pitää harjoitella sitä yksinoloa. Se on tällä hetkellä koiralle aika normi, että joku on aina kotona. Sitten kun tapahtuu tämä, että palataan normaalielämään, se voi olla aika kova paikka koiralle, jota ei ole totutettu olemaan yksin. Siinä voi paikkoja hajota ja mennä jopa psykoosin puolelle se homma.

Jussila myöntää, että korona-ajan pentubuumi voi lisätä koirien ongelmia, mutta yrityksen asiakkaiksi päätyvät ne, joilla on halua parantaa asioita.

– Korona-aika on ollut hyvä aika ottaa koira. Alkuunhan siihen pitääkin ottaa aikaa ja saada se koira omaan laumaan. Asiakkaissa näemme sen, että jos tulee ongelmia, me alamme taklaamaan niitä. Me näemme ehkä sen hyvän puolen.