Koiran­omistajia odottaa ensi vuonna uusi maksu – moni on jo reagoinut hämmentävällä tavalla

Koiran rekisteröintiin on aikaa koko ensi vuosi. Koiranomistajat ovat kuitenkin jo ehtineet reagoida hämmentävilläkin tavoilla. Keskeinen asia, joka puhuttaa, on raha.

Ensi vuoden alusta alkaen koiranomistajia odottaa uusi velvollisuus – ja uusi maksu. Kaikki koirat on rekisteröitävä uuteen viranomaisrekisteriin, jota ylläpitää Ruokavirasto.

Rekisteröinti maksaa, mutta vielä ei tiedetä kuinka paljon. Arviot ovat, että enintään joitakin kymmeniä euroja.

– Harmillisesti mekään emme vielä virastossa tiedä hintaa. Valtiolla nämä maksut perustuvat maksupalvelulakiin, sanoo kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski Ruokavirastosta.

Maa ja metsätalousministeriö määrittää maksuasetuksella, paljonko maksu tulee olemaan. Yleensä maksuasetukset tulevat joulukuussa.

Koiranomistajien korvaan muutaman kympin rekisteröintimaksu saattaa kuulostaa suurelta, kun esimerkiksi tuotantoeläinten osalta rekisteröintimaksu vastaavanlaiseen rekisteriin on vain joitakin euroja.

– Tuotantoeläinten rekisteröintimaksut eivät ole kustannusvastaavia, eli niissä ei peritä koko sitä hintaa, mitä rekisterin ylläpito aiheuttaa. Niissä on kompensaatiota mukana. Se on poliittista päätöksentekoa, että halutaan tukea tuottajia, Vehkakoski avaa rekisteröintimaksujen eroja.

Koirarekisterin maksulla on tarkoitus kattaa rekisteröinti- ja asiakaspalvelun aiheuttamat kulut. Rekisteröitävän koiran tulee myös olla mikrosirutettu. Sekin saattaa maksaa muutaman kympin. Hintaa voi siis kertyä kohtuullisen paljon, jos vielä sattuu omistamaan useamman koiran.

”

Sellaista ei tarvitse erikseen ilmoittaa, että ei aio noudattaa tätä.

Koiranomistajat ovat jo ehtineet reagoida uuteen rekisteröintipakkoon hämmentävilläkin tavoilla. Puhelin on soinut Ruokavirastossa.

– Minullekin on soittanut monta ihmistä, jotka kertovat nimensä ja sanovat, että eivät aio ilmoittaa koiraansa rekisteriin, Vehkakoski sanoo.

– Sellaista ei tarvitse erikseen ilmoittaa, että eivät aio noudattaa tätä. Mutta on tullut useita puheluita, joissa ihmiset kertovat syyllisen kuuloisena nimenomaan tämän asian.

Joku saattaisi ajatella, että tämä kertoo kaiken suomalaisten rehellisyydestä. Osittain rehellisyyteen ja velvollisuudentuntoon koko koirarekisterikin perustuu. Silti ilmoittamatta jättämisellä voi olla seurauksia.

– Kyllä näissä on ihan olemassa olevia sanktioita, eli jopa sakkorangaistus on mahdollinen, jos oikein laiminlyö rekisteröintivelvoitetta.

Laiminlyönnit paljastuvat mahdollisesti muiden asioiden yhteydessä, jos vaikka esimerkiksi on tehty eläinsuojeluilmoitus. Kenenkään kotiin ei tulla koirarekisteriasiaa tarkastamaan.

– Koirat ovat kuitenkin kotirauhan piirissä, joten ei niitä kenenkään kotiin tulla valvomaan, Vehkakoski sanoo.

Suomessa on jo olemassa kattava Kennelliiton ylläpitämä koirarekisteri, jossa on 530 000 koiraa. Sen hyödyntämistä Vehkakosken mukaan pohdittiin pitkään viranomaisrekisterin luomisessa.

Vastaan tuli neljä kirjainta: GDPR. Eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus.

– Me emme voi ottaa toisen keräämästä rekisteristä ihmisten ja koirien tietoja ilman, että jokainen ihminen antaa luvan näiden tietojen ottamiseen.

Siksi viranomaisen on luotava itse uusi rekisteri.

Tavoitteena rekisterillä on pidemmällä aikavälillä muiden muassa pentutehtailun ehkäisy, laittoman maahantuonnin ehkäisy ja yleisesti eläimen hyvinvoinnin parantaminen.

Jotta tavoitteet saavutetaan, on koiranpennun ostajan syytä tarkistaa, että kyseinen pentu on rekisteröity.

– Muuten ei voi olla ihan varma, että mistä pentu on peräisin, tuliko se takakontissa rajan yli jostain tai onko se kasvanut pentutehtaassa.

Vanhojen koirien osalta rekisteröintiin ei ole mikään kiire. Aikaa on ensi vuoden loppuun asti. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yhteensä noin 700 000 koiraa.