Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kolumni | Kuka maksaa vanhusten hoivan?

Hoivamenot kasvavat, eivätkä julkiset rahat välttämättä riitä kaikkeen.

Vanhustenhoidossa on paikoin pulaa työntekijöistä, mutta useiden asian­tuntijoiden mukaan myös rahasta.

Poliitikoilla on edessään vaikeita valintoja, sillä vanhusten­hoidon kustannukset kasvavat vääjäämättä väestön ikääntyessä. Sote-uudistus voi hillitä kustannusten kasvua vain jonkin verran. Kun julkinen velka on jo nyt kasvanut huolestuttavasti, rahat tuskin riittävät ihan kaikkeen.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna vajausta on jo nyt lähes miljardi euroa vuodessa. Ruotsi ja Norja käyttävät bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin kolmanneksen enemmän rahaa. Ostovoimakorjatussa vertailussa Norja panostaa palveluihin yli kaksi ja puoli kertaa enemmän jokaista 65 vuotta täyttänyttä kohden. Ruotsin panostukset ovat noin 1,7-kertaiset.

Jos julkiset rahat eivät riitä, pitäisikö asiakkaan maksaa itse suurempi osuus palveluistaan? Poliitikot puhuvat tästä aika vähän. Ehkä he eivät halua säikäyttää äänestäjiä. Mutta puhua pitäisi – ihan rehellisyydenkin vuoksi.

Sanna Marinin (sd) hallitus toteuttaa nyt lakisääteisen henkilöstö­mitoituksen pitkäaikaishoidossa muutaman vuoden siirtymäajalla. Valtio on luvannut tähän rahat, mutta on epävarmaa, mistä löytyy yli 4 000 uutta hoitajaa. Toivottavasti heitä ei oteta kotihoidosta, jossa tarvitaan ennemmin lisää työntekijöitä.

Moni yli 75-vuotias on hyväkuntoinen ja pärjää kotonaan ilman apua. Tutkimusten mukaan noin joka neljäs heistä kuitenkin kokee, ettei saa päivittäisissä toimissaan riittävästi apua. Pitkäaikaishoidossa moni viettää pari viimeistä elinvuottaan.

Vanhustenhoidon rahoitusta voisi lisätä hoitomaksujen progressiolla, joka ottaisi huomioon sekä tulot että varallisuuden. Toinen vaihtoehto olisi käyttää enemmän rahaa vaikka veroja nostamalla. Erillistä hoitoveroakin on ehdotettu.

Gerontologian professori Marja Jylhä arvioi jokin aika sitten, että nykymenolla hoivakodit jakautuvat kahteen ryhmään: toisessa ryhmässä saa huonompaa julkista hoitoa halvalla ja toisessa parempaa yksityistä hoitoa, jos pystyy maksamaan siitä 5 000–6 000 euroa kuukaudessa.

Jylhä on varoittanut, että edessä voi olla jyrkkä eriarvoisuuden kasvu tai jopa pimeät ulkomaisten hoitajien markkinat Etelä-Euroopan tapaan, jos nykymeno jatkuu.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.