Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kolumni | Maapallo on lämmennyt ennenkin, ja sehän tässä juuri hirvittää

Ympäristön muutoksissa tappaa vauhti eikä matka.

Maapallo on lämmennyt ennenkin. Tätä mantraa löytää yhä uutis­sivustojen kommenttiosioista, ja itse kuulin sen äskettäin myös tosi­elämässä. Se oli tarkoitettu rauhoittavaksi heitoksi kahvilassa käydyssä ilmastokeskustelussa.

Väite on sinänsä tosi, mutta sehän tässä juuri hirvittää.

Kun maapallon ilmakehässä oli edellisen kerran näin paljon hiili­dioksidia noin neljä miljoonaa vuotta sitten, ilmasto oli 3–4 astetta lämpimämpi ja merien pinta 15–20 metriä nykyistä korkeammalla. Muutkin vastaavat esimerkit syvän historian hämäristä ovat vavahduttavia, vaikka kyse oli paljon nykyistä ilmastonmuutosta hitaammasta prosessista. Pidemmän oppimäärän asiasta saa esimerkiksi kuuntelemalla Ylen kiinnostavan podcast-sarjan nimeltä Ilmasto on peto.

Suomen kielessä on hyviä sanontoja. Viime päivinä olen ajatellut sananpartta, jota on aiemmin totuttu soveltamaan kestävyysurheilussa ja liikenteessä: ei se matka tapa vaan vauhti. Luonnonvalinta sopeuttaa eliöitä uusiin oloihin, ja ihminen tekee keksintöjään. Nyt mennään kuitenkin liian lujaa.

Elinympäristöt, viljelymaat, kaupungit. Monet niistä ovat pian ilmaston kannalta ”väärissä paikoissa”, eikä siirtyminen kohti napoja aina onnistu. Edessä voi olla vuoristo, meri tai asuinalue. Ihmisen kulttuurit ja rakennelmat sekä globaalit ekosysteemit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet nykyiseen ilmastoon – tai tarkemmin sanottuna astetta viileämpään ilmastoon.

Luontodokumenttilegenda David Attenborough alleviivasi tätä Glasgow’n kokouksessa pitämässään puheessa. Hieman yli 10 000 vuotta maapallolla jatkunut verraten pienten ja hitaiden lämpötilamuutosten kausi – holoseeni – osuu yksiin ihmisen sivilisaatioiden kehityksen kanssa. Se tuskin on pelkkää sattumaa. Nyt ihminen on poistumassa tästä ennustettavan ilmaston aikakaudesta yhdellä suurella fossiililoikalla.

Sama pätee ihmisen aiheuttamaan luontokatoon. Vuosimiljoonien saatossa maapallolla on elänyt arviolta neljä miljardia lajia, ja 99 prosenttia niistä on kuollut sukupuuttoon. Nykyään kuitenkin sukupuuttojen tahti on satoja kertoja nopeampaa kuin normaalisti. Jopa maapallon historian viidessä aiemmassa sukupuuttoaallossa lajeja katosi nykyistä hitaammin. Myös siinä, jossa asteroidi tappoi dinosaurukset.

Kirjoittaja on luontokadon kirjeenvaihtaja.