Kolumni | Putinin ydin­ase­uho paljastaa, että Kiinan ja Venäjän väleissä on jotain pahasti pielessä

Ilmoitus ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle tuli neljä päivää sen jälkeen, kun Putin ja Xi olivat julistaneet aivan muuta.

Kiinan presidentti Xi Jinping teki viime viikon alussa kolmipäiväisen valtiovierailun Venäjälle. Xi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin neuvottelivat tiistaina tuntikausia ja antoivat illalla julkilausuman maiden ”kokonais­valtaisen kumppanuuden ja strategisen yhteistyön syventämisestä uuteen aikakauteen astuttaessa”.

Hätkähdyttävin julki­lausuman kohta koski ydinaseita, sillä koko aihetta ei valtiojohtajien julkilausumissa ole vaivauduttu juuri käsittelemään sitten kylmän sodan päättymisen. ”Ydinsodassa ei voi olla voittajia eikä sellaista sotaa pidä ikinä aloittaa”, julki­lausumassa sanotaan ja muistutetaan, että maailman kaikkien viiden virallisen ydin­ase­valtion välisiä jännitteitä on vähennettävä.

”Yhdenkään ydin­ase­valtion ei tule sijoittaa ydin­aseitaan kansallisten rajojensa ulkopuolelle ja kaikki ulkomaille sijoitetut ydinaseet on vedettävä sieltä pois”, Xi ja Putin päättivät ydin­ase­julistuksensa uutistoimisto Tassin mukaan

Neljä vuorokautta myöhemmin Venäjän valtiollinen uutiskanava Rossija 24 esitti Putinin haastattelun lauantai-illan lähetyksessään. Siinä presidentti kertoi Venäjän sijoittavan taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle.

”Tässä ei ole mitään epä­tavallista, Yhdys­vallat on tehnyt näin vuosikymmenien ajan”, Putin perusteli uutistoimisto Reutersin mukaan. ”He ovat sijoittaneet taktisia ydinaseitaan liittolais­maidensa alueille. Me päätimme tehdä samoin, rikkomatta ydinaseiden leviämisen kielto­sopimusta.”

Sopimus­rikkomuksesta ei ole kysymys niin kauan, kun Venäjän ydinaseet ovat Venäjän asevoimien komennossa. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka tosin väitti jo viime elokuussa, että Valko-Venäjän Su-24-rynnäkkökoneita olisi modifioitu niin, että ne pystyisivät kuljettamaan taktisia ydinaseita.

Yksi Su-24 pystyy kantamaan kahdeksan kappaletta tuhannen kilon ohjuksia, ja Valko-Venäjälle jäi niitä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 35 kappaletta. Lenta-uutissivuston mukaan ne tosin romutettiin jo kymmenen vuotta sitten.

Putin väitti viikko sitten, että Valko-Venäjällä on kymmenen venäläis­konetta, joihin voidaan sijoittaa taktisia ydinohjuksia. Lisäksi maasta laukaistavia Iskander-ohjuksia voitaisiin varustaa ydinkärjillä.

Putinin mukaan Valko-Venäjälle sijoitettujen ydin­pommittajien pilottien koulutus on aloitettu ja ydinkärkien varastot ovat valmiita heinäkuun alkuun mennessä.

Kaikki eivät Putinin puheita uskoneet. Johtavana Venäjän ydinaseiden asian­tuntijana pidetty YK:n ase­riisunta­instituutin tutkija Pavel Podvig arvioi Radio Free Europelle, että ”venäläisten ydinaseiden ilmestyminen Valko-Venäjälle on epä­todennäköistä, sillä sellaisille aseille ei siellä ole kunnollisia tiloja”.

Neuvostoliitolla oli Valko-Venäjällä 81 kappaletta mannerten­välisiä SS-25 Topol -ydinohjuksia, jotka oli sijoitettu Lidaan Liettuan rajalle ja Mazyriin lähelle Ukrainan rajaa. Laidassa on nykyisin lentotukikohta, Mazyr jäi Pripjatjoen varren radio­aktiiviseen reservaattiin Tšernobylin ydin­onnettomuudessa 1986.

Valko-Venäjälle jääneet Neuvostoliiton ydinaseet siirrettiin Venäjälle loppuvuonna 1996, kun ensimmäistä presidentti­kauttaan istunut Lukašenka oli ensin lypsänyt itselleen poliittista tukea Moskovasta.

Monet asiantuntijat pitivät Putinin uusia ydinase­puheita tuoreeltaan tyhjänä Ukrainan ja lännen pelotteluna. Ajoitus kuitenkin antaa ymmärtää, että Putinin tärkein yleisö istuu Pekingissä ja siihen kuuluu yksi henkilö, Xi Jinping.

Putin väläytteli ydinaseen käyttöä jo viime syksynä. Xi vastasi marraskuun alussa tavatessaan Kiinassa käyneen Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin, että ”kansainvälisen yhteisön tulisi vastustaa yhdessä sekä ydinaseiden käyttöä että niillä uhkailua”.

Ydinase­huolien painottaminen viime viikon julki­lausumassa taisi siis olla Xin idea. Niinpä Putinin Valko-Venäjä-puheet ovat julkista keski­sormen nostoa Kiinan presidentille.

”Ehkä Venäjä ei saanut Xin ja Putinin tapaamisessa kaikkea haluamaansa”, suojelu­poliisin erikoistutkija, Venäjä-asiantuntija Petteri Lalu arvelee.

Venäjä olisi varmaan kaivannut vähintään lupauksia aseista, ammuksista ja keskeisestä kaksois­käyttö­teknologiasta. Mutta mitä Venäjällä olisi ollut tarjota, öljyä ja kaasuako?

Suunnitteilla olevan Siperian voima 2 -kaasu­putken rakentaminen ei ilmeisesti edennyt presidenttien tapaamisessa millään tavalla. Lisäksi Kiinan kaasun­kulutuksen kasvu on taittumassa, kertoo South China Morning Post.

Kaiken kukkuraksi Kazakstanin, Uzbekistanin, Kirgisian ja Tadžikistanin presidentit kertoivat Xin ja Putinin tapaamis­päivänä saaneensa Xiltä kutsun Pekingiin. Siellä järjestetään toukokuussa Xin isännöimä Kiinan ja Keski-Aasian huippukokous.

Putinia ei kutsuttu, sillä eihän Venäjä Keski-Aasiaan kuulu.