Finland

Kolumni | Työelämän exit-suunnitelmassa pitää uudistaa muutakin kuin toimisto

Olennaista on ratkaista, millaisia toimintamalleja toimiston täytyy tukea, mitä arvoa haetaan läsnätyön mahdollistamasta sosiaalisesta pääomasta ja millaisessa suhteessa etä- ja läsnätyö ovat toisiinsa.

Koronavirusajan exit-suunnitelmat ovat olleet työstössä kevään ajan paitsi valtiovallan myös yksittäisten yritysten pöydillä. Osassa yrityksiä tulevaa aikaa suunnittelee pääasiassa johto, toisissa työhön on osallistettu laajasti koko henkilöstöä. Ydinkysymyksenä on, miten yrityksissä tehdään töitä jatkossa, kun toimistoille on taas mahdollista palata laajamittaisemmin.

Erilaisten selvitysten mukaan selvä enemmistö etätöihin siirtyneistä haluaa työelämältä jatkossakin etätyön tarjoamaa joustavuutta. Samalla ihmiset kaipaavat myös takaisin toimistolle ja fyysisesti työkavereiden ja tiimiensä pariin.

Asiantuntijat ovat pitkin matkaa painottaneet sitä, miten pandemia-aika mullistaa tietotyöläisten työelämän pysyvästi. Monissa yrityksissä työtiloja onkin jo pidemmän aikaa suunniteltu uusiksi ja uudenlaista työn hybridimallia tukeviksi. Kiinnostavaa on, miten hyvin yrityksissä lopulta kyetään suunnittelemaan uusi työelämä, jossa muutos on aidosti läsnä.

Tilojen suunnittelu uusiksi on periaatteessa helppoa ja konkreettista. Työpaikan ja sinne paluun suunnittelussa pitäisi kuitenkin osata vastata siihen, mitä tarkoitusta toimistot jatkossa palvelevat ja mikä on etätyön rooli.

Vaikka tietotyö on jo viimeisen runsaan vuoden aikana mullistunut, perustassa moni asia on pysynyt ennallaan. Esimerkiksi se, että työtä mitataan tunneissa ennemmin kuin aikaansaamisen kautta. Vanhoja työtapoja on siirretty etäaikaan osaamatta kyseenalaistaa niiden toimivuutta.

Epidemian pitkittyessä seurauksena on ollut monin paikoin kuormittavampi työelämä. Microsoftin teettämän globaalin Work Trend Index -tutkimuksen mukaan kokouksissa vietetty aika on pandemia-aikana tuplaantunut. Palaverirumba, huono ajanhallinta sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen näkyi myös viesteinä, joita lähetetään työajan ulkopuolella yli 40 prosenttia enemmän nyt kuin alkuvuodesta 2020. Selvityksessä oli mukana noin tuhat suomalaista vastaajaa.

Tulevassa ajassa pitäisi oppia paremmaksi sekä ajan- että energianhallinnassa. Siinä keskeistä ovat työkäytännöt ja viikkorutiinit. Siksi exit-suunnittelussa olennaista on ratkaista, millaisia toimintamalleja toimiston täytyy tukea, mitä arvoa haetaan läsnätyön mahdollistamasta sosiaalisesta pääomasta ja millaisessa suhteessa etä- ja läsnätyö ovat toisiinsa tukeakseen esimerkiksi innovaatioita, työn tehokkuutta sekä tuottavuutta ja hyvinvointia. Hybridiajassa läsnä- ja etätyöpäivien ainoa ero ei voi enää olla, että kokouksia käydään joko fyysisesti tai virtuaalisesti läsnä olevien työkavereiden kanssa.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksesta ilmeni, että siinä missä työhyvinvointi pääsääntöisesti parani vuosi sitten keväällä ja ihmiset löysivät uusia toimivia työtapoja, poikkeusajan pitkittyessä hyvinvointi alkoi laskea. Työhyvinvoinnin heikentyminen näkyi erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä.

Siinä missä vuosi sitten monella työpaikalla polttavin kysymys oli, miten saada asiat toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla äkillisessä etätyösiirtymässä, tänä keväänä työhyvinvoinnin ja vireystilan johtaminen ovat olleet avainkysymyksiä. Kun Harvard Business Review alkuvuodesta nosti esiin nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavia työelämätrendejä, työntekijäkokemus todettiin vanhanaikaiseksi termiksi. Sen sijaan pitäisi puhua elämän kokonaisvaltaisemmasta kokemisesta ja johtamisesta. Silloin keskiössä ovat myös sellaiset asiat kuin fyysinen ja henkinen hyvinvointi, palautuminen ja perhemyönteisyys.

Todennäköisesti hybridiaika testaa yrityskulttuuria ja työyhteisöjen todellista muutoskykyä ahkerasti. Kun eteen tulee hankaluuksia ja toimimattomia käytäntöjä, ne ratkaistaan joko suunnittelemalla taas uusi korvaava toimintamalli tai palaamalla vanhaan aikaan.

Monet työelämän muotisanat, kuten ketteryys, luottamus ja muutosmyönteisyys, joutuvat tosielämän testiin.

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Football news:

Scotland coach Clarke: There were a lot of good moments during the group stage, but no points scored
England are the most boring group winners in history. Two goals were enough! And at the World Cup, the Italians once became the first even with one
Dalic - to the fans after reaching the Euro playoffs: You are our strength, and we will be your pride
Modric became the youngest and oldest goalscorer in Croatia at the Euro
Czech Republic coach Shilgava: We came out of the group and fought with England for the first place. We got what we wanted
Gareth Southgate: England wanted to win the group and continue to play at Wembley-and it succeeded
Luka Modric: When Croatia plays like this, we are dangerous for everyone