Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kommentti: Ahne Fifa ajaa karmeaan miinaan: ”Laji ei ole hyvissä käsissä”

Fifa oli viittä vaille tuomassa sopupelaamisen takaisin MM-futikseen. 2026 kisat kaikessa typeryydessään saataneen kuitenkin pelastettua, kirjoittaa Janne Oivio.

Arsene Wengerillä riittää mietittävää MM-karsintoihin. Kuva:  Kirill Kudryavtsev / Lehtikuva

Melkein kuusi vuotta se vei, kunnes joku tajusi. Hei, ollaanko me tuomassa sopupelit takaisin MM-futikseen?

Ei ehkä sittenkään – mutta kun puhutaan jalkapallon järjen jättiläisistä, varma ei voi olla koskaan.

Miten tässä nyt näin kävi?

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa päätti jo tammikuussa 2017, että vuoden 2026 kisoista lähtien MM-kisat laajenevat 48 joukkueen megaturnaukseksi – ja pelit pelattaisiin kolmen joukkueen lohkoissa. Niistä kaksi parasta menisi jatkoon, ja pudotuspelit pelattaisiin 32 joukkueella nykyisen 16 sijaan.

Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että kolmen joukkueen lohkoissa päätöskierrosta ei voisi pelata yhtäaikaisesti, ja samalla ehkäistä sitä, että joukkueet pelaavat tarpeen tullen toisilleen sopivia tuloksia.

Hups!

Fifan kansainvälisen jalkapallon päällikkö Arsene Wenger kertoi viikonloppuna, että Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa pelattavien kisojen lopullista pelisysteemiä ei olekaan vielä lyöty lukkoon.

Jollakulla siellä pääkonttorilla Sveitsissä siis ilmestyi klassinen sarjakuvien hehkulamppu kupolin päälle kreivin aikaan.

Gianni Infantinon valintaa Fifan puheenjohtajaksi siivitti lupaus MM-kisojen laajentamisesta. Kuva:  Pablo Porciuncula / AFP

Lue lisää: Kuin Tiktok tosielämässä – Qatarin aavikolle rakennettiin 44 miljardilla pähkähullu kulissikaupunki

Lue lisää: Ihmisoikeuksien puolustaminen on etupäässä länsimainen juttu, mutta muuallakin herätään: ”Tämä on teidän Qatarinne”

Lue lisää: Jari Karppinen huomasi, miten länsi­maisten naisten pukeutuminen vaikutti miehiin Qatarissa – ”Heidän oli vaikeaa olla katsomatta”

Varttuneemmat joukossamme muistavat vuoden 1982 MM-kisat ja Gijonin häpeän – Nichtangriffspakt von Gijón (Gijonin hyökkäämättömyyssopimus), kuten saksaksi sanotaan.

Tuolloin Itävalta ja Länsi-Saksa ratkaisivat jatkoonmenijät B-lohkosta puhaltamalla härskisti yhteen hiileen. Lohkon kaksi muuta joukkuetta, Algeria ja Chile, olivat kohdanneet päätösottelussaan edellisenä päivänä. Asetelma oli etukäteen jo selvä: Länsi-Saksan maalin tai kahden voitto veisi molemmat jatkoon. Horst Hrubesch iskikin saksalaiset johtoon 10. minuutilla, ja sen jälkeen käytännössä pelissä ei tehty yhtään mitään.

Se ei ollut Fifan parhaimpia hetkiä.

Vuoden 1986 kisoista lähtien päätöskierroksen pelit on pelattu samaan aikaan juuri näiden tilanteiden ehkäisemiseksi.

USA ja Iran saavat jatkossa paljon lisää kisakavereita maanosistaan. Kuva:  Xu Zijian / ZUMA

Lue lisää: Lipsahtiko Qatarin MM-pomolta? Myönsi vaietut kuolonuhrit

Lue lisää: Sarjatunkeutuja heilutteli sateenkaarilippua MM-kisoissa – näin hänelle kävi yöllä Qatarissa

Ahneudessaan kisat 48 maan kokoisiksi laajentanut Fifa ei ilmeisesti tullut lähes kuuteen vuoteen ajatelleeksi, että sen kuvioissa olisi mitään petraamisen varaa.

Wengerin mukaan kolmen joukkueen lohkot ovat yhä mahdolliset, mutta nyt vaihtoehtona on myös 12 neljän joukkueen lohkoa. Niistä jatkoon menisivät kahden parhaan lisäksi parhaat lohkokolmoset.

Kolmas vaihtoehto on jakaa joukkueet kahteen 24 joukkueen puolikkaaseen, ja ne pelaisivat sisällään omat lohkonsa ja kaavionsa. Kaavioiden voittajat kohtaisivat MM-finaalissa.

Joku systeemi lopulta löytyy – toivottavasti sellainen, joka ei mahdollista sopupelaamista. Kovin kunniakkaaksi tätä prosessia ei voi kuvailla.

Wengerin puheenvuoron ajankohta on joka tapauksessa paljastava. Jalkapallomaailma juuri hekumoi, miten jännittävä ja dramaattinen päätöskierros lohkovaiheessa koettiin. Miten hieno järjestelmä meillä onkaan, lienee joku Fifassa tokaissut, kunnes muistettiin, että ai niin, miten tämä ensi kerralla hoidetaan?

Aivan kuten silloin, kun kisat ahneuksissa annettiin Qatarille ja jätettiin käytännön toteutuksesta murehtiminen osastolle ”sitten joskus”.

Laji ei ole hyvissä käsissä.

Kisojen jättimäisyyttä ei myöskään ole mietitty kovin pitkälle logistisesti. Kyllä, Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada pystyvät majoittamaan 48 maan futisfanit paremmin kuin Qatar 32 maata. Telttakyliä tuskin joudutaan pystyttämään. Mutta entä sen jälkeen?

Miten monta kokonaan uutta kaupunkia Saudi-Arabiaan joudutaan rakentamaan, jos ja kun maa saa kisat järjestettäväkseen? Minkä eurooppalaisen maan infrastruktuuri kestäisi noin suuret kisat?

Lue lisää: MM-tuomio: Yksinäinen hahmo on kuin Putin pitkän pöytänsä ääressä – miksi hän poseeraa MM-pelien tv-kuvissa toistuvasti?

Lue lisää: Ranskalaistähti on MM-kisojen palkkakuningas – näin hurjia summia kisojen supertähdet tienaavat

Paisuvat kisat ovat myös käynnistäneet keskustelun Suomen MM-mahdollisuuksista. Irvileuat vääntävät, että kohta koko maailma päästetään kisoihin niin sitten sinne mahtuu Suomikin, mutta luvassa on huonoja uutisia.

Eurooppa ei hyödy MM-kisojen laajenemisesta juuri ollenkaan. Puheenjohtaja Gianni Infantinon vaalilupauksena läpi runnoma ratkaisu palvelee käytännössä muuta maailmaa.

Aasian ja Afrikan paikkamäärä kisoihin kasvaa 77–80-prosenttisesti ja isännöivän Concacafin, eli Väli-, Keski- ja Pohjois-Amerikan maiden, 71,4-prosenttisesti.

Lopullisesti lukemat määräytyvät jatkokarsintojen tulosten mukaan.

Aasian kiintiö Qatariin oli 4,5 paikkaa, Afrikan 5 ja Concacafin 3,5 – puolikas edustaa siis jatkokarsijan paikkaa.

2026 Concacafilla on vähintään kuusi paikkaa, Aasialla kahdeksan ja Afrikalla yhdeksän. Etelä-Amerikan Conmebolin 10 jäsenmaasta pääsee kisoihin suoraan jo kuusi, ja seitsemäs mahdollisesti jatkokarsinnan kautta.

Uefa saa 13 paikan päälle kolme lisää, eli 16. Määrä on toki yhä selvästi suurin, ja Suomenkin saumat kisoihin kasvavat. Kisojen laajentuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin vapaalippu arvokisoihin.