Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kommentti | Demari­edustajien ehdotus työ­eläkkeiden korottamisesta perustuu kyseenalaisiin väitteisiin

Ryhmän enemmistön vaatimukset ovat osin ristiriidassa Sdp:n puoluekokouksen näkemyksen kanssa ja perustuvat kyseenalaisiin väitteisiin, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen kommentissaan.

Sdp:n kansanedustajat Kimmo Kiljunen, Niina Malm ja Matias Mäkynen lukeutuvat kirjallisen kysymyksen allekirjoittajiin. Malm ja Mäkynen ovat myös puolueen varapuheenjohtajia.

Joukko pääministeripuolue Sdp:n kansanedustajia jätti Kimmo Kiljusen johdolla sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle (vas) torstaina kirjallisen kysymyksen pienten työeläkkeiden korottamisesta. Kansanedustajien kysymys on hämmentävä kahdesta syystä.

Kysymyksessä todetaan, että alle 1 400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa nettomääräisesti sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja. Samalla kansanedustajat pyytävät selvittämään, voitaisiinko työeläkkeitä alkaa korottaa niin sanotulla puoliväli-indeksillä niin sanotun taitetun indeksin sijaan.

Se tarkoittaisi, että työeläkkeet seuraisivat nykyistä enemmän palkkakehitystä eli todennäköisesti paranisivat. Muutos tulisi esityksessä voimaan ensin kymmeneksi vuodeksi, ja korotuksissa suosittaisiin pienituloisia työeläkkeensaajia nykyistä enemmän.

Kimmo Kiljunen on ajanut indeksimuutosta pitkään ja näkyvästi. On kuitenkin yllättävää, että Kiljusen lisäksi kysymyksen on allekirjoittanut 22 muuta Sdp:n edustajaa. Se on enemmistö Sdp:n 40-henkisestä eduskuntaryhmästä. Allekirjoittajiin kuuluvat muun muassa puolueen varapuheenjohtajiston jäsenet Niina Malm ja Matias Mäkynen.

Tämäkin on yllättävää, sillä Sdp:n puoluekokous ei vuonna 2017 antanut tukeaan Kiljusen aloitteelle puoliväli-indeksiin siirtymiseksi. Silti puolueen eduskuntaryhmän enemmistö ja kaksi varapuheenjohtajaa näyttävät ajavan Kiljusen hieman muokattua aloitetta eduskunnassa.

Sdp:n ministereitä allekirjoittajien joukossa ei ole.

Hämmentäviä ovat myös kirjallisen kysymyksen väitteet.

”Suomalaisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on kansainvälisesti vertaillen yksi maailman laadukkaimmista. Järjestelmän varjopuoli on eläkkeensaajien elintason lasku ja köyhtyminen”, kansanedustajien kysymyksessä sanotaan.

Väite perustuu Kiljusen ajatukseen siitä, että työeläkkeensaajat köyhtyvät, koska indeksikorotukset seuraavat enemmän hintatason kuin yleisen palkkatason kehitystä.

Tosiasiassa 80-prosenttisesti hintojen nousua ja 20-prosenttisesti palkkojen nousua seuraavat indeksikorotukset nimenomaan takaavat sen, ettei työeläkkeiden ostovoima heikkene.

Sdp:n edustajien näkemys Suomen eläkejärjestelmästä on suorastaan päinvastainen kuin tanskalaisprofessori Torben M. Andersenin. Hän totesi syyskuussa julkaistussa arviossaan, että Suomen eläkejärjestelmän vahvuuksiin lukeutuvat eläkkeiden hyvä taso ja eläkeläisköyhyyden vähäisyys.

Keskeiseksi ongelmaksi Andersen nosti sen, että järjestelmän rahoitus ei ole pitkällä aikavälillä kestävä. Andersenin mukaan se tarkoittaa, että eläkemaksuja on korotettava entisestään tai eläke-etuuksia heikennettävä.

Ilmeisesti enemmistö Sdp:n kansanedustajista uskoo mieluummin Kiljusta kuin Eläketurvakeskuksen asiantuntijoiden arviota.

Demariedustajat taas ajavat päinvastoin eläke-etuuksien parantamista.

Kirjallisessa kysymyksessä viitataan muun muassa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus selvittää alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamista yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kirjauksen mukaan se pitäisi tehdä eläkemaksuja korottamatta.

Tämä tarkoittaisi käytännössä pienten eläkkeiden korottamista suurempia eläkkeitä leikkaamalla. Työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät hallitusohjelman kirjauksen hyvin nopeasti.

Sdp:n edustajat kuitenkin antavat ymmärtää, että eläkkeitä voisi korottaa ikään kuin ilmaiseksi vain käyttämällä eläkerahastojen tuottoja nykyistä enemmän. Muun muassa professori Andersenin ja Eläketurvakeskuksen mukaan tämä johtaisi vain siihen, että paine korottaa eläkemaksuja kasvaisi tulevaisuudessa yhä enemmän.

Kimmo Kiljusen mukaan näin ei tapahtuisi. Hän katsoo eläkerahastojen varojen riittävän luultua paremmin, sillä Eläketurvakeskuksen oletus niiden tuotosta on asetettu alakanttiin. Kiljunen on perustellut tätä sillä, että takavuosikymmeninä tuotot ovat olleet tuotto-olettamaa parempia.

Eläkeläisten asiaa ajavat myös nuoremmat edustajat.

Ilmeisesti enemmistö Sdp:n kansanedustajista uskoo mieluummin Kiljusen arviota kuin Eläketurvakeskuksen asiantuntijoiden arviota.

Kirjallinen kysymys osoittaa, että vaikka Antti Rinteen (sd) lupaama ”vappusatanen” on jäänyt vajaaksi, muut Sdp:n kansanedustajat jatkavat työtään eläkkeiden korottamiseksi.

Eläkeläisten asiaa ajavat myös nuoremmat edustajat. Kysymyksen allekirjoittajiin kuuluvat varapuheenjohtaja Mäkynen, 31, ja kansanedustaja Ilmari Nurminen, 30.

Ministeri Sarkkisella on kolme viikkoa aikaa vastata kysymyksiin siitä, koska alle 1 400 euron eläkkeiden korottamista aletaan selvittää ja voisiko hallitus selvittää myös siirtymistä puoliväli-indeksiin.