Ulkomaat|Kommentti
Tilanteen kärjistyminen entisestään ei hyödyttäisi niin Kiinaa kuin Yhdysvaltojakaan, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.
Suihkukone lensi Yhdysvalloissa lennelleen epäillyn vakoilupallon ohitse Etelä-Carolinassa 4. helmikuuta. Biden oli komentanut Pentagonia ampumaan pallon alas. Kuva: Randall Hill / Reuters, Andrew Caballero-Reynolds / AFP
Elina Väntönen HS
Washington
Useita päiviä Yhdysvaltojen ilmatilassa leijuneen kiinalaisen ”vakoilupallon” matka päättyi lauantaina, kun Yhdysvallat ampui sen alas.
Samalla kahden suurvallan kamppailu ui poikkeuksellisella tavalla amerikkalaisten koteihin. Lähes reaaliajassa seurattiin, kuinka F-22-hävittäjä tuhosi pallon ohjuksella Etelä-Carolinan edustalla. Silminnäkijät jakoivat kokemuksiaan uutiskanavilla läpi päivän.
Presidentti Joe Biden käveli itse ottamaan vastuun päätöksestä.
”Sanoin Pentagonille keskiviikkona, että ampukaa se alas niin pian kuin mahdollista”, Biden totesi toimittajille pilottilaseissaan. Se jo itsessään oli viesti Kiinalle: äänessä oli presidentti itse, ei kukaan muu.
Lausunnollaan Biden myös väisti kritiikin viivyttelystä. Niin republikaanien kuin omien eli demokraattien joukosta ehti kuluneella viikolla kuulua soraääniä, kun pallo sai lipua rauhassa osavaltioiden yllä.
Biden sanoi pyytäneensä pallon tuhoamista heti kun se on mahdollista tehdä ilman uhkaa amerikkalaisille. Pentagon piti turvallisimpana odottaa, että pallo on ehtinyt meren ylle, koska maahan putoavat osat olisivat voineet saada aikaan vahinkoa.
Laitteiston toivottiin myös säilyvän tutkimuksia varten paremmin mereen pudotessaan.
Tapaukseen liittyy edelleen useita avoimia kysymyksiä.
Oliko kysymyksessä varmuudella vakoilupallo? Mitä Kiina oikein tavoitteli? Oliko kyse vain provokaatiosta? Entä jos kyse olikin vahingosta?
Kenties Kiina vain halusi testata Yhdysvaltojen reaktiota? Asiantuntija-arvioiden mukaan sillä olisi ollut käytössään hienostuneempaakin ilmatiedusteluteknologiaa.
Riippumatta vastauksesta on selvää, että käsillä on diplomaattinen kriisi. Lähipäivät ratkaisevat, kuinka paha.
Vielä alkuviikosta Kiina esiintyi säyseästi ja kertoi, että kyseessä on pääasiassa meteorologisiin tutkimuksiin käytettävä siviili-ilma-alus, joka päätyi vahingossa väärään paikkaan.
Alasampumisen paljastuttua äänenpainot kovenivat. Kiina piti kiinni alkuperäisestä selityksestään ja syytti samalla Yhdysvaltoja ylireagoinnista sekä kansainvälisten pelisääntöjen rikkomisesta.
”Kiina pidättää oikeuden jatkotoimiin”, lausunnossa todettiin.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken päätti selkkauksen vuoksi jo aiemmin viikolla lykätä vierailuaan Kiinaan.
Yhdysvalloissa edessä on vilkas poliittinen debatti siitä, toimiko Biden tarpeeksi nopeasti – ja onko Yhdysvaltojen Kiina-politiikka ollut ylipäätään riittävän huomion kohteena.
Biden on jo pitkään halunnut keskittyä ulkopolitiikassaan Aasiaan, mutta Ukrainan sota veti prioriteetit uusiksi. Presidentin silmissä Yhdysvallat kilpailee Kiinan kanssa siitä, kummasta tulee 21. vuosisadan voittaja.
Padotakseen Kiinan kasvavaa sotilasmahtia Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan Tyynellämerellä. Kiina uskoo, että Yhdysvallat rakentaa ”Aasian Natoa” Kiinaa vastaan, koska Yhdysvallat on tiivistänyt suhdettaan useisiin Aasian maihin ja tukee Taiwania entistä jämäkämmin.
Viime vuoden lopussa Yhdysvallat myös määräsi merkittäviä rajoituksia mikrosirujen valmistuksessa tarvittavan teknologian vientiin. Biden myös haluaa palauttaa siruteollisuuden Yhdysvaltoihin, jotta se ei olisi Kiinan tai muiden maiden ”panttivankina”.
Vakoilupallon suhteen Bidenilla ei ollut oikein vaihtoehtoja.
Mikä signaali se oikein olisi, jos Yhdysvaltojen ilmatilassa voisi oleilla päiväkausia ilman minkäänlaisia seurauksia – varsinkin, jos on syytä epäillä tiedustelutarkoituksia?
Asiantuntija-arviot olivat Yhdysvalloissa lauantaina varsin odottavia, lakonisiakin. Entinen apulaisulkoministeri Daniel Russel tiivisti ajatuksensa The Wall Street Journal -lehdelle seuraavasti:
”Lähtökohtaisesti on aina huolestuttavaa, kun ydinasevaltiot alkavat ampua alas toistensa valvontakalustoa.”
Niinhän se on.
Toisaalta Yhdysvalloilla ja Kiinalla kummallakaan tuskin on halua lähteä vimmaisesti eskaloimaan tilannetta. Yhdysvallat viesti jo, että Blinkenin lykkääntyneelle vierailulle etsitään uutta ajankohtaa.
