Tunnelma keskustan puoluehallituksen kokouksessa Kirkkonummella näytti keskiviikkona olevan helpottunut. Aurinko paistoi kuin keskustan kuntavaalimainoksissa konsanaan.

Vaikka puolue kärsikin mittavan vaalitappion, se hoippui pois haudan partaalta.

– Kuntavaalit oli keskustalle työvoitto. Tulos oli tappiollinen, sitä ei käy kiistäminen, mutta siitä huolimatta me onnistuimme yllättämään monen ja monet odotukset, puheenjohtaja Annikka Saarikko määritteli tulosta.

Saarikon mukaan keskustaa auttoi loppumetreillä Suomen avautuminen eli se, että ehdokkaat pääsivät turuille ja toreille tapaamaan äänestäjiä. Lisäksi Saarikko piti tärkeänä, että keskustalla oli näissäkin vaaleissa eniten ehdokkaita.

Itsetuntoa nosti loppumetreillä myös Ylen viimeinen kannatuskysely, jossa keskustan kannatus osoitti piristymisen merkkejä.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja puheenjohtaja Annika Saarikko valottivat keskustan tilannetta keskiviikkona Kirkkonummella. Juha Ristamäki / IL

”Tappio kautta linjan” on kuitenkin kylmä tosiasia. Vuoden 2017 kuntavaaleista keskusta menetti yli 87 000 ääntä ja 376 valtuustopaikkaa.

Mutta koska puolueen imago on nyt ”sunny side up”, käänsi Saarikkokin keskiviikkona omaansa ja toimittajien katsetta kohti valopilkkuja.

Linda Lähdeniemi, 24, Punkalaitumelta. Eero-Pekka Hautamäki, 21, Ilmajoelta. Oliver Pietilä, 21, Kokkolasta... Saarikko luetteli nimiä alle 25-vuotiaista vaaleissa hyvin menestyneistä keskustalaisista.

Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani, Kokkola, Rovaniemi, Oulu, Kuopio ... Saarikko luetteli maakuntakeskuksia, joissa keskusta säilyi isoimpana puolueena.

Näihin keskusta luottaa: nuoriin kykyihiin ja siihen, että maakunnissa ”aletaan taas tunnustaa keskusta puolueena, joka on vaikuttamisen kanava ihmisille”.

Maakuntien ihmisille Saarikko ja keskusta aikovat ensi viikolla ojentaa sote-uudistuksen. Suurissa kaupungeissa uudistusta kirotaan, mutta keskustan tavoitteena on, että se takaa kaikille koko maassa tasa-arvoiset terveyspalvelut.

Kyseessä on kuitenkin enemmänkin iso hallinto- ja kuntauudistus kuin palveluuudistus. Suomalaisia sote-palveluja vaivaa rahan puute, eikä sitä ole tulossa lisää. Siksi sote tuskin on mikään valtava vaalivaltti vuoden 2023 alussa, kun puolueet aloittavat loppukirinsä kohti eduskuntavaaleja.

Niinpä keskustan on jatkettava pyristelyä irti siitä imagosta, että se olisi jonkinlainen SDP:n apupuolue punavihreässä hallituksessa. Vain se, jos sekään, voi nostaa puolueen noin 11 prosentissa matelevan eduskuntakannatuksen ylöspäin.

Yksi tapa nostaa kannatusta olisi nostaa kytkintä hallituksesta ja mennä oppositioon. Sellaisesta mielialasta ei kuitenkaan näkynyt mitään merkkejä Kirkkonummen Majvikissa, kun mustat ministeriautot lipuivat konferenssikeskuksen pihaan.

Keskustan on hallituksessa saatava aikaan tulosta, jos se mielii olla vakavasti otettava puolue seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Puheenjohtaja Saarikko sanoi Majvikissa, että eduskuntavaalien suhteen puolueessa on ”asetettu lähtölava 15 prosentin kannatuksen tuntumasta”. Vuoden 2019 vaaleissa puolue romahti Juha Sipilän johdolla 21,1 prosentista 13,8 prosenttiin.

Seuraava koitos keskustan uskottavuudelle on edessä jo syksyllä.

Huhtikuun myrskyisässä puoliväliriihessä hallitus sopi, että tällä vaalikaudella tehdään vielä työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Saarikon mukaan keskustan ”lähtökohta on, että näitä toimia päätetään jo tulevan syksyn budjettiriihessä”.

Kovien työllisyystoimien teko ei tule olemaan helppoa kuntavaalitappion kärsineille demareille, eikä vasemmistoliitolle.

Saarikko ei sano suoraan, että tämä asia olisi reunaehto keskustan pysymiselle hallituksessa, vaan muotoilee, että ”se oli meidän reunaehto kokea hallituksen talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka uskottavana ja oikean suuntaisena”.

Hallitus oli jo tiistaina koolla. Saarikko on valtiovarainministeri ja hänen johdollaan keskusta hakee jälleen sitä kuuluisaa näkymää ”talouden pidemmän aikavälin kestävyydelle”.

Samaa näkymää etsittiin myös puoliväliriihessä. Lopputuloksena valtionvelan määrä nousee noin 145 miljardiin vuonna 2022 ja 167 miljardiin euroon vuonna 2025.

Kirkkonummella Saarikko sanoi, että jos soteratkaisu ensi viikolla hyväksytään, se on osoitus hallituksen toimintakyvystä. Saarikon mukaan hallituksen toimintakyky näyttää muutenkin hyvältä.

Kovien työllisyysratkaisujen lisäksi pöydällä on myös isoja ilmastonmuutokseen liittyviä ratkaisuja.

EU painaa päälle hiilinielu- ja luonnon monimuotoisuuskysymyksissä. Vihreiden entinen puheenjohtaja, nykyinen europarlamentaarikko Ville Niinistö on jo syyttänyt Suomen metsäteollisuuden etuja ajavia pääministeri Sanna Marinia (sd) ja keskustalaisia ministereitä häpeällisestä ja vastuuttomasta toiminnasta.

Vihreät haluaa lisää toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi vastapainoksi sille, että puoliväliriihessä sovittiin toimista, jotka hidastavat turpeen energiapolton alasajoa.

Polttoaineveron korottaminen ei käy keskustalle. Kaikki tietävät, että hinta on kuitenkin se vahvin ajuri, joten tästäkin on odotettavissa kova vääntö. Etenkin perussuomalaiset odottavat vesi kielellä, että pääsevät taas haukkumaan hallitusta ”viherhumpasta”.

Syksyllä hallituksen toimintakyky voikin taas näyttää hyvin erilaiselta kuin keskiviikkona aurinkoisella Kirkkonummella.

Siirry tulospalveluun