Lauantaipäivän epäselvä maahanmuuttodraama on takana, mutta Petteri Orpon (kok) neljän puolueen oikeistohallituksen syntyminen on nyt selvä juttu, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi.
Hallitusneuvotteluin teatterit on nähty. Petteri Orpo (kok) saa hallituksensa kasaan, se varmistui mediaväen edessä Säätytalolla lauantaina. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Timo Haapala
Liki kaikissa hallitusneuvotteluissa on omat kriisinsä.
Se nähtiin Petteri Orpon (kok) tulevan oikeistohallituksen osalta perjantaina ja lauantaina.
Nyt tie eteenpäin on selvä. Odotetusti maahanmuutosta syntynyt kriisi on takana. Oliko se teatteria? Sitäkin voi kysyä.
Mutta hallitus syntyy.
Meneekö siihen viikko tai enemmän, se syntyy yhtä kaikki.
Juhannukseen mennessä homma on selvä.
– Tehtiin mahdoton. Yhdistyi Rkp:n ja persujen maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka, kokoomuksen neuvottelulähteistä tiivistettiin saldo lauantai-iltana.
Neuvottelut jatkuvat täydellä höyryllä maanantaina, ilmoitti tyytyväisen oloinen Orpo Säätytalolla illansuussa.
”
Ovatko miljardien leikkaukset eli ”tasapainottamiset” ja ”sopeutukset” siis helpompia? Onko katastrofaalisen velkaantumisvauhdin hillitseminen vaikeampi juttu kuin maahanmuuton suitsiminen?
Tyytyväisyyteen voi olla syytä, sillä Orposta tulee lähihistoriaan neljäs kokoomuspääministeri Harri Holkerin, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin jälkeen.
Viikonlopun näytelmä sai jo vasemmistovihreän-opposition nuolemaan huuliaan, että Rkp kaataa hallituksen.
Sosiaalisessa mediassa asiasta näkyi paljon mielipiteitä, asialla oli esimerkiksi vihreiden puheenjohtajaehdokas Saara Hyrkkö:
Twiittejä lukiessa palautui mieleen Rkp:n 1990-luvun puheenjohtajan ja moninkertaisen ministerin Ole Norrbackin ehkä vitsiksi tarkoitettu toteamus, että niin huonoa hallitusohjelmaa ei voida kirjoittaakaan, etteikö se Rkp:lle kelpaisi.
Myöhemmin Norrback selitti tarkoittaneensa, ettei niin tyhmää hallitusta ole, joka kirjoittaisi Rkp:lle kelpaamattoman ohjelman.
Sinänsä jopa huvittavaa, että viimeiset näytelmät käytiin maahanmuuton ympärillä, joiden kustannusvaikutukset lasketaan kymmenissä miljoonissa.
Sen sijaan miljardien taloustasapainotukset – siis leikkaukset – ja Moolokin kitaa muistuttavan soten rahoitusvajeesta ei tunnu vastaavaa huolta nostattavan – ainakaan vielä.
Perussuomalaisten Riikka Purrakin sanoi, että ”vaikeimmat asiat” on nyt käsitelty, siis maahanmuutto ja ilmastopolitiikka.
Ovatko miljardien leikkaukset eli ”tasapainottamiset” ja ”sopeutukset” siis helpompia? Onko katastrofaalisen velkaantumisvauhdin hillitseminen vaikeampi juttu kuin maahanmuuton suitsiminen?
Rkp kokousti vielä lauantaina neljä tuntia maahanmuutto- ja ilmastokysymysten ympärillä.
Yksityiskohtia ratkaisuista ei kerrottu, mutta merkittäviä ne eivät voineet olla, koska hallitusneuvottelijoiden puheenjohtajakvartetti ne hyväksyi parin tunnin palaverissa.
Vaikka Rkp ja Anna-Maja Henrikksson näyttelivät kovaa, taustalla väijyi pelko, että Annika Saarikon keskusta saattaa sittenkin hyväksyä ”isänmaan edun” nimissä Orpon kutsun, jos Rkp alkaa leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Petteri Orpon hallitusviritys jäi piskuisen Rkp:n varaan – tuleeko Annika Saarikosta sittenkin ”pelastava enkeli”?
Se olisi tarkoittanut, ettei Rkp:llä olisi ollut asiaa hallitukseen. Ehkä ei mihinkään muuhunkaan kokoonpanoon.
Oppositiota Rkp pelkää kuin ruttoa.
Viimeksi se lähti vapaaehtoisesti oppositioon Kalevi Sorsan (sd) kakkoshallituksesta 1978, mutta jo vuoden 1979 vaalien jälkeisestä hallituksesta alkaen Rkp on istunut eri hallituksissa kuin tatti.
Poikkeuksen tekee Juha Sipilän (kesk) porvarihallitus, jonne Rkp:tä ei otetu. Porttikiellon asetti perussuomalaisia tuolloin johtanut Timo Soini.
Orpon johdolla toisteltiin lauantaina, ettei viikonlopun kriisi jätä jälkiä tai arpia tulevan hallituksen työskentelyyn.
Totta kai se jättää.
Hallituksen synnyttäminen on yksi juttu.
Sen pystyssä pitäminen on toinen juttu.
Sitä silmällä pitäen tärkein kysymys on, pystyykö Riikka Purra pitämään värikkään eduskuntaryhmänsä kasassa ja ”Riikan nuhteessa”.
Tynkkysissä ja peltokankaissa voi olla pitelemistä, kun hallitusarki alkaa.
Mutta sitä ennen saamme nähdä, keitä Purra nostaa ministereikseen.
Siinä on politiikan penkkiurheilijalle näytelmää kyllikseen.
