Kommentti | Tekoäly mullistaa maailmaa silmiemme edessä, mutta Suomen eduskuntavaaleissa siitä ei puhuta mitään

Elon Muskin ja yli tuhannen asiantuntijan allekirjoittama kirje vaatii puolen vuoden taukoa tekoälyn kehittämiseen. Kaikki paitsi eduskuntavaalien ehdokkaat tuntuvat puhuvan tekoälyn hurjasta kehityksestä, kirjoittaa HS:n toimittaja Pekka Mykkänen.

Olin pari viikkoa sitten uimassa ja saunomassa Allas Sea Poolissa Helsingissä. Saunan lauteilta jäi mieleeni erityisesti keskustelu, jota kävi kolmen nuoren miehen porukka. He keskustelivat edellispäivänä julkaistusta, amerikkalaisen tekoäly-yhtiö Open AI:n keskustelevasta tekoälysovelluksesta nimeltä GPT-4.

Miehet kuhisivat innokkaasti, kuinka nopeasti ja taitavasti uusi sovellus pystyy kirjoittamaan koodeja tietokoneohjelmiin.

Twitterissä oli julkaistu esimerkiksi video, jossa GPT-4 loihti toimivan verkkosivun käsin sutaistun muistiinpanon perusteella. Toinen twitteristi taivasteli, kuinka ohjelma oli koodannut yksinkertaisen pöytätennismäisen Pong-pelin 60 sekunnissa.

Muistatteko vanhat hyvät ajat kun tietokoneohjelmien koodarit olivat kovia tyyppejä? Nyt heillä on tiukka ja työpaikkoja vaarantava kilpailija, joka kehittyy käsittämätöntä tahtia.

Ai millaista tahtia? Viime marraskuussa julkaistu alkeellisempi Chat GPT-3.5 pantiin osallistumaan Yhdysvalloissa käytössä olevaan asianajajien valmiuskokeeseen. Silloinen sovellus jäi Open AI -yhtiön mukaan vielä kymmenen surkeimman prosentin joukkoon, kun sen taitoja verrattiin ihmiskokelaisiin.

Maaliskuussa julkaistu, ”opetettu” ja edeltäjäänsä siis neljä kuukautta vanhempi versio GPT-4 ylsi jo parhaan kymmenen prosentin joukkoon.

Mihin yltää seuraava sovellus?

Kehitys on niin kovaa ja nopeaa, että se pitää hetkeksi pysäyttää, jos ei muuten, niin hallitusten asettamilla määräyksillä.

Näin hätkähdyttävä vaatimus esitettiin keskiviikkona julkaistussa avoimessa kirjeessä, jonka allekirjoittajiin kuului yli tuhat asiantuntijaa: esimerkiksi teknologiaintoilustaan tunnettu Teslan toimitusjohtaja ja Twitterin omistaja Elon Musk, ihmiskunnan historiaa suosituissa kirjoissaan analysoiva israelilaiskirjailija Yuval Noah Harari sekä Apple-yhtiön toinen perustaja Stephen Wozniak.

Kirjeessä todetaan, että kehittynyt tekoäly on muuttamassa elämää maapallolla perustavalla tavalla, ja nyt on pakko ottaa puolen vuoden aikalisä ja pysäyttää tekoälyn parantaminen GPT-4-sovelluksen tasolle. On aika miettiä, mitä me ihmiskuntana oikein haluamme.

”Meidän on kysyttävä itseltämme: onko meidän annettava koneille valta tukkia informaatiokanavamme propagandalla ja valheilla? Onko meidän automatisoitava pois kaikki työpaikkamme, jopa ne mielekkäät? Pitääkö meidän kehittää ei-inhimillisiä mieliä, jotka lopulta päihittävät meidät lukumääräisesti ja älyllisesti ja tekevät meistä turhia ja korvaavat meidät?”

Kirjeessä kerrotaan, että tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta nyt sitä kehitetään ”hallitsemattomassa kilpajuoksussa”. Eri puolin maailmaa laboratorioissa syntyy ”aina vain tehokkaampia digitaalisia mieliä, joiden toimintaa ei kukaan – eivät edes niiden kehittäjät – ymmärrä, pysty ennakoimaan tai luotettavasti hallitse”.

Viime viikkoina on tuntunut siltä kuin kaikki puhuisivat GPT:stä.

Tai kaikki paitsi kansanedustajat, puoluejohtajat ja eduskuntavaalien ehdokkaat sekä heidän tekemisiään selostavat ja ajatuksiaan tivaavat toimittajat.

Koska olen seurannut vain osaa vaalikeskusteluista, kysyin Facebook-kavereiltani ja tarkennetusti politiikan journalismin grand old manilta Unto Hämäläiseltä, että muistuuko heidän mieleensä tekoälyyn liittyviä keskusteluja vaalitenteissä tai pitääkö joku ehdokas tekoälyä näkyvästi esillä kampanjoissaan.

”Ei, ei en ole havainnut, että kukaan puoluejohtajista olisi vaalikeskusteluissa puhunut tekoälystä. En ole liioin havainnut, että siitä olisi heiltä myöskään kysytty”, sanoi Hämäläinen.

Hän ei muistanut myöskään vaalikoneista tekoälyyn liittyviä kysymyksiä. Sellaista ei ole ainakaan HS:n ja Ylen vaalikoneissa.

Tekoäly ei nouse suurena teemana myöskään vaaliohjelmissa kolmen suurimman puolueen ohjelmiin tehdyn pikakurkistuksen perusteella. Pääministeripuolue SDP:n vaaliohjelmassa tekoäly mainitaan yhden kerran kohdassa, jossa luvataan tehdä Suomesta ”datatalouden ja teknologian suunnannäyttäjä”.

Kokoomuksen vaaliohjelmassa ei näy tekoäly-sanaa, mutta puolueen tieto- ja teknologiapoliittisessa ohjelmassa tekoäly mainitaan kolmesti, positiivisena mahdollisuutena. Perussuomalaisten eri ohjelmissa ei käytetä sanaa tekoäly kertaakaan, vaikka muunlaisia viittauksia uuteen tai korkeaan teknologiaan onkin.

Lienee turvallista sanoa, että ei näitä vaaleja ainakaan mistään suuresta tekoälydebatista tulla muistamaan. Ei vaikka asiasta puhutaan kassajonoissa ja saunojen lauteilla, ei vaikka tekoäly uhkaa viedä monelta työt, ei vaikka tekoäly kehittyy arvaamattomiin suuntiin ja pitkälti pimennossa. Kehitys voi vaatia lainsäädännöllisiä toimia Suomessa ja Euroopan unionissa, joissa kansanedustajat ja ministerit käyttävät valtaa.

Moni tekoälyn ystävä on sitä mieltä, ettei tekoälyn ja tietotekniikan kehitystä pidä hysterisoida. Ne hyödyttävät suuresti ihmisiä ja tuottavat myös silkkaa iloa. Tämän kirjoituksen yhteydessä on pari kollaasikuvitusta yhteensä kahdestatoista ”maalauksesta”, jotka Open AI -yhtiön Dall-E 2-sovellus tekaisi noin puolessa minuutissa.

Tilauksessa kerroin sovellukselle haluavani surrealistisia teoksia, joiden teemana on Pause Giant AI Experiments, joka oli keskiviikkona julkaistun hätähuutokirjeen otsikko.

Uudet teknologiat ovat aina aiheuttaneet ihmisissä huolta. Parisataa vuotta sitten englantilaiset luddiitit hyökkäsivät tehtaisiin ja tuhosivat työpaikkoja vieneitä tekstiilikoneita. 1990-luvun lopulla monia pankkivirkailijoita järkytti kassapalveluiden automatisointi. 2000-luvulla pelättiin, että sosiaalinen media pilaa aikuisten lisäksi nuoret ja 2010-luvulla säikähdettiin, tuhoavatko algoritmit demokratian.

Jälkimmäiset huolenaiheet ovat yhä ajankohtaisia ja tekoälyn kehittyminen kasvattaa niitä entisestään.

On ehkä hyvä huomata, että jotkut tekoälyn jarruttamista vaatineet ihmiset saavat elantonsa huipputeknologiasta. Aina kun jossain vilahtaa nimi Elon Musk, on syytä miettiä, että mistäköhän kenkä tällä kertaa ja oikeasti puristaa.

Musk oli aikoinaan mukana Open AI -hankkeessa, jonka kehitysvauhtia hän haluaisi nyt hidastaa. Hänen Tesla-yhtiössään kehitellään autoja, joissa tekoäly pyrkii tekemään ihmiskuskit lopulta tarpeettomiksi. Tämän viikon alussa uutisoitiin, että yhtä Muskin omistamaa firmaa, Neuralink-yhtiötä, kiinnostaa aloittaa ihmiskokeet aivoimplanteilla. Yhtiö haluaa asentaa ihmisten aivoihin tietojenkäsittelylaitteita, joiden kautta tekoäly ja ihmisäly pääsisivät paiskaamaan kättä.

Mutta ei ole syytä epäillä, etteikö satojen asiantuntevien allekirjoittajien mielissä olisi aitoa ja syvää huolta tekoälystä. Kirjeen tuomiopäivämäinen sävy voi olla harkittu yritys herättää ihmiset ajattelemaan asiaa. Eihän ilmastokriisiinkään herätty kuin vasta vuosikausia esitettyjen kirkuvien lausuntojen jälkeen.

Länsimaissa on kuitenkin pakko pohtia sitäkin, onko tekoälyn kehittämistä järkevää liiaksi tai ollenkaan kahlita, kun talkoisiin on turha odottaa mukaan esimerkiksi Kiinaa ja Venäjää. Kiinassa Muskin ja kumppaneiden vetoomus naurattaa todennäköisesti niin että vatsaan sattuu.

Sen verran hälyttävää tietoa on saatavilla, että tekoälyn suhteen ei voi työntää päätä hiekkaan eikä sen kehittymistä voi jättää varjoisille kujille. Ja niinpä olisi mukava kuulla, mitä Suomen eduskuntaan ja hallitusvaltaan pyrkivät ovat asiasta mieltä.

Kuuluu ajan henkeen tiedustella asiaa myös itseltään tekoälyltä. Työkaverillani on puhetta ymmärtävä ja puhetta suoltava Chat GPT älykellossaan, ja hän kysyi tätä artikkelia varten, että pitääkö tekoälyä pelätä.

Kellosta kuului ääni: ”Tekoälyä ei tarvitse pelätä, mutta sen mahdollisuuksiin ja riskeihin tulee suhtautua vastuullisesti. Tekoälyn asianmukainen ja eettinen kehittäminen, sääntely ja käyttö auttavat varmistamaan sen, että se toimii ihmiskunnan hyödyksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Tärkeää on keskustella ja pohtia tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan ja eri aloille, jotta voidaan kehittää parhaita käytäntöjä sen hyödyntämiseksi.”

”Tärkeää on keskustella ja pohtia”, tokaisi älykellon tekoäly. Mitä sanovat eduskuntaan pyrkijät?