Finland

Koulu | Monen opettajan jaksaminen on koetuksella koronarajoitusten keskellä: ”Turvavälit toteutuvat samalla todennäköisyydellä kuin kieltäisi lintua lentämästä”

Monen opettajan jaksaminen on koetuksella koronarajoitusten keskellä: ”Turvavälit toteutuvat samalla todennäköisyydellä kuin kieltäisi lintua lentämästä”

Suomalaisopettajien työinnon on ensi kertaa havaittu laskeneen roimasti. Professorin mukaan on vaara, että opettajat vaihtavat laajalti alaa.

Vantaalainen opettaja Nelli Akkola sanoo, että on jo tottunut maskeihin opetustilanteissa. Akkola opettaa espanjaa ja taidekäsityötä.­

Vaikeaa, haastavaa, käytännössä mahdotonta. Näin moni opettaja kommentoi HS:n kyselyssä koronavirusrajoitusten ja -suositusten toteutumista koulujen arjessa.

Kyselyyn tuli yli 400 vastausta peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajilta.

Turvallisuustoimet ovat oleellisia epidemian nujertamiseksi, mutta opettajat kokivat, että ne tekevät työstä kohtuuttoman kuormittavaa.

Osa vastaajista näki, että kouluarki sujuu hyvin poikkeusoloista huolimatta. Tällaiset vastaukset olivat kuitenkin selvässä vähemmistössä.

Kouluissa on kannettu vastuuta lukuisilla erityisjärjestelyillä. Niiden avulla välitunneilla, ruokailuissa ja oppitunneilla koetetaan vähentää kontakteja, mutta turvavälien säilyttäminen on usein toiveunta.

Kyselyn vastauksista paistoi turhautuminen. Opetusryhmässä saattaa olla yli 30 oppilasta tai opiskelijaa, jolloin opetustilojen neliömetrit eivät riitä etäisyyden pitämiseen.

Kyselyyn vastannut vantaalainen kielen- ja käsityönopettaja Nelli Akkola myöntää, että poikkeusolot ovat kuormittavia. Suosituksiin ja rajoituksiin on kuitenkin jo ehtinyt tottua, ja niistä on tullut osa koulun rutinoitunutta arkea. Tilanteeseen on ollut pakko sopeutua.

Tällä hetkellä kouluissa vallitsee Akkolan mukaan ihanteiden ja käytännön välinen kuilu.

”Paljon valuu läpi käsien: kaikkeen ei millään voi puuttua. Jos jotkut oppilaat alkavat painia, on ihan turha huutaa vieressä turvaväliä”, sekä ala- että yläkoulussa opettava Akkola toteaa.

”Rajoitusten noudattaminen on yrittämistä. Teemme parhaamme mutta emme pysty ihmeisiin.”

Samoilla linjoilla on myös toinen kyselyyn vastannut, espoolainen erityisluokanopettaja Tuuli Koiranen.

”Eihän turvavälien pitäminen onnistu nuorimmilta oppilailta mitenkään. Kun ekaluokkalainen saa työn valmiiksi, hän juoksee näyttämään sitä toiselle”, Koiranen toteaa.

”Arkihan on sitä, että opettaja pyyhkii kyyneleitä, lohduttaa ja paikkaa polvia. Turvavälit toteutuvat samalla todennäköisyydellä kuin kieltäisi lintua lentämästä.”

Nelli Akkola ojensi yläkoululaisille kasvomaskeja perjantaina Peltolan koululla Vantaalla. ”Jännittävää, miten ihminen tottuu nopeastikin hyvin erikoisiinkin asioihin”, Akkola sanoo.­

Kyselyyn vastanneiden mukaan työpäivästä kuluu runsaasti energiaa ja aikaa rajoitusten ylläpitämiseen. Kiireen kuvattiin kasvaneen niin paljon, että vessatauotkin saattavat olla koulupäivän aikana kortilla.

Useampi vastaaja kertoi, ettei pysty tällä hetkellä täyttämään opetussuunnitelman vaatimuksia. Siksi moni opettaja painii jatkuvan riittämättömyyden tunteen kanssa.

Tuuli Koiranen toivoo, että opettajille olisi sanottu suoraan, ettei kaikista opetussuunnitelman tavoitteista voida poikkeusaikoina pitää kiinni. Näin opettajien ei tarvitsisi potea niin paljoa syyllisyyttä.

”Esimerkiksi vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa puuttuu suurimmilta osin. Opetussuunnitelma vaatii hirveästi myös yhteisöllistä toimintaa, ja se on vähentynyt paljon”, hän sanoo.

Lähityötä tekevillä opettajilla on maskisuositus työpäivän ajan. Maskin koettiin hankaloittavan puhumista, ja usein oppilaiden ja opettajien on vaikea kuulla tai ymmärtää toisiaan. Moni kertoi jatkuvan maskin käytön aiheuttavan myös päänsärkyä ja hengitysvaikeuksia.

Koiranen kertoo ujuttavansa oppituntien väleihin lyhyitä videoita, koska maskin takaa puhuminen on vienyt puhdin.

”Oppitunnit pyrkii miettimään mahdollisimman pedagogisesti mutta myös niin, että loppupäivästä on vielä itse tolpillaan”, Koiranen toteaa.

Koska kontaktit ovat väistämättömiä koulupäivän aikana, usean opettajan työntekoa varjosti alituinen pelko tartunnasta: mitä jos vien taudin töistä kotiin?

Moni vastaaja koki, että rajoitusten myötä työn hyvät puolet ovat kaikonneet. Yhteisöllisyys, spontaanius ja tavanomainen vuorovaikutus loistavat poissaolollaan.

Valtaosa opettajista on tehnyt tämän lukuvuoden pääasiassa lähityötä, jota vaivaavat etätyön vitsaukset. Monelle työstä on tullut yksinäistä puurtamista.

Rentous on kadonnut ja työnteko muuttunut suorittamiseksi, kun kaikkea pitää miettiä niin tarkasti. Kun aikuisten kanssa ei pysty välitunnilla yhtään rentoutumaan kahvikupposen ääressä, niin työstä on tullut yksinäistä ja raskaampaa. Hyväntuulinen jutustelu ja vitsit, jotka keventävät päivää, ovat kadonneet.

Luokanopettaja, 52

Nykyaikainen opetus nojaa usein yhteistoiminnallisuuteen, mutta nyt se on ollut pannassa. Eri luokkien oppilaat eivät saa olla tekemisissä toistensa kanssa.

Pedagoginen vapaus puuttuu. En voi teettää sellaisia tehtäviä tai käyttää menetelmiä, joissa oppilaat olisivat yhdessä tiiviisti. Toiminnallisuus vähenee huomattavasti, kun kaikkien pitää olla omalla paikalla. Yhteistyötä on vaikea harjoitella, jos ei saa edes istua kaverin vieressä. Työn hauskuus ja ilo sekä välitön vuorovaikutus oppilaiden kanssa on vaikeampi löytää.

Luokanopettaja, 42

Opetuksesta on opettajien mukaan tullut yksitoikkoista ja opettajajohtoista, kun toiminnallisuudesta sekä pari- ja ryhmätöistä on karsittu. Oppiminen on rajautunut koululuokkaan, kun arkea eivät mausta koulun tapahtumat, retket ja vierailut koulun ulkopuolelle.

Käsienpesu on kouluissa ahkeraa, ja siihen kuluu runsaasti aikaa. Parikymmenen alakoululaisen käsienpesu vie helposti ison osan 45 minuutin oppitunnista.

Oppitunnista jää sisääntulon ja käsienpesun jälkeen aikaa 30–35 minuuttia työskentelyyn, joten läksyt on tarkastettava ja uudet asiat opetettava pikavauhtia. Oppilaat saavat enemmän kotitehtäviä, kun aikaa oppitunneilla ei ole.

Luokanopettaja, 50

Nelli Akkolakin toteaa, että käsienpesuun menee etenkin pienten oppilaiden kanssa paljon aikaa.

”Mutta toivon, että reippaampi käsienpesu on yksi tapa, joka jää kouluihin”, Akkola sanoo.

Käsien lisäksi myös yhteiskäyttövälineet on pidettävä puhtaana. Käyttöä ennen tai sen jälkeen niin kynät, pallot, sakset, liimat kuin soittimet ja tabletit on desinfioitava.

Etenkin toisen asteen opettajien vastauksissa korostui tuskastuminen etäopetuksen vaikeuksiin.

Moni lukio ja ammatillinen oppilaitos siirtyi etäopetukseen viime vuoden lopulla, mutta esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla abiturientit ovat saaneet halutessaan palata lähiopetukseen.

Uusin säädös siitä, että abit saavat osallistua lähiopetukseen halutessaan, on ärsyttävää ja kuormittavaa: tänään kävin koululla pitämässä yhden oppitunnin kolmelle opiskelijalle, loput 12 olivat etänä. Altistin siis itseni sekä työmatkoille että joillekin ihmiskontakteille kolmen opiskelijan takia pitääkseni tunnin, joka käytännössä kuitenkin olisi sama kuin jonka olisin pitänyt etänä.

Lukion opettaja, 32

Työmäärän kerrottiin kasvaneen: työpäivät venyivät helposti yli kymmentuntisiksi. Toisen asteen opettajat kantoivat huolta myös opiskelijoidensa oppimisesta.

Isossa lukiossamme on niin paljon opiskelijoita, etten osaa kurssilaisistani ole tavannut livenä koskaan. En siis tiedä heidän vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Pitäisi yrittää auttaa ja tukea, mutta milläs sen tekee kun ketään ei tapaa ja yksittäinen opiskelija on vain värikäs ympyrä Meetissä?

Lukion opettaja, 44

Monet peruskoulun opettajatkin ovat tänä lukuvuonna olleet tilanteessa, jossa jokin heidän opettamansa luokka on määrätty karanteeniin. Nelli Akkolallekin on tuttu tilanne, jossa hän on koululla mutta oppilaat ovat kotona.

Nykyisin Akkola suunnittelee opetuksensa niin, että sen voi yhdessä yössä muuttaa etämuotoon. Tämä on hänen mukaansa kasvattanut suunnittelutaakkaa roimasti.

Nelli Akkolan kokee, että kouluissa vallitsee koronarajoitusten suhteen ihanteiden ja käytännön välinen kuilu.­

Useat vastaajat kertoivat pelkäävänsä niin oman, kollegoiden kuin oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamisen puolesta. Jotkut sanoivat, että työn tämänhetkinen stressaavuus on saanut heidät pohtimaan alanvaihtoa.

Osa opettajista on aivan uupuneita rankan syksyn jälkeen. Kevät tulee viemään monelta opettajalta lopullisesti voimat.

Yläkoulun aineenopettaja, 42

Opettajien laajamittainen työuupumus on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professorin Katariina Salmela-Aron mukaan tällä hetkellä todellinen uhka. Opettajien työhyvinvointia poikkeusvuonna selvittäneen Salmela-Aron tutkimuksessa jopa 70 prosenttia opettajista kuului loppuvuodesta erilaisiin uupumusryhmiin.

”Uupumuksessa on aina kyse vaatimusten ja voimavarojen välisestä epäsuhdasta. Työn määrä on kasvanut epidemian aikana suureksi, ja se on ollut keskeinen tekijä uupumisen kasvussa”, Salmela-Aro sanoo.

Salmela-Aron mukaan aiemmissa tutkimuksissa opettajien innostus ja sitoutuminen työhönsä on näkynyt voimakkaana, vaikka he olisivat kärsineet uupumuksesta. Nyt on ensimmäistä kertaa havaittu, että innostus työhön on laskenut merkittävästi.

Salmela-Aron mukaan seuraus voi olla kohtalokas: opettajat karkaavat joukolla muihin työtehtäviin. Ilmiö on tunnistettu kansainvälisesti, mutta se ei ole vielä ainakaan rantautunut Suomeen.

Hyvät, innostuneet ja sitoutuneet opettajat ovat Suomelle elintärkeitä, Salmela-Aro sanoo.

”Jos tämä ilmiö saapuu Suomeen, sillä on todella iso hinta yhteiskunnallemme.”

On Salmela-Arolla myönteisiäkin tutkimustuloksia. Koronavuonna opettajien arvostus vaikuttaa kasvaneen.

”Huoltajille on näkynyt, miten tärkeää työtä opettajat tekevät, ja opettajat ovat itsekin kokeneet, että he ovat poikkeusaikoina olleet yhteiskunnassa kantavia voimia. Arvostus on uupumukselta suojaava tekijä, joka ei ole laskenut vaan pikemminkin lisääntynyt.”

Parikymmentä vuotta erityisluokanopettajana työskennellyt Tuuli Koiranen on erityisen huolissaan uusista opettajista.

”He eivät opi tuntemaan työyhteisöä. Jos minulla on ongelma töissä, tiedän heti kenelle kollegalle soitan. Pelottaa, että uudet opettajat eivät saa kerrottua esimerkiksi ongelmatilanteista ajoissa ja luulevat, että heidän pitää jaksaa enemmän kuin heidän todellisuudessa täytyy.”

”Itse odotan ensimmäistä kertaa urani aikana jokaista lomaa, jotta pääsen irti arjesta”, Koiranen sanoo.

Kursivoidut sitaatit ovat HS:n kyselyyn vastanneilta lukijoilta, joiden nimet ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.

Football news:

Real Madrid could sell Hazard if Mbappe's transfer is agreed
Anyone who wants to win the Golden Ball knows that they will only do it in a Barca shirt. The freixo said that he agreed with the two top players
Puma wants to sign Rashford, considering him the perfect brand ambassador. Manchester United striker's Nike contract expires
Nagelsmann is Interested in working at Tottenham
Solskjaer on the top 4: The battle will be long. The match with Chelsea is a serious challenge, with the arrival of Tuchel everything has changed there
Bayern signed a contract with Musiala for 5 years, the salary is 5 million euros. Today, the player turned 18 years old
FNL is a place of torment. The clubs themselves pay the league more than it pays them - to rake this out to the new president from the RFU