KRP:n Rahanpesun selvittelykeskus on selvittänyt terrorismin rahoittamista koskevia Euroopan unionin jäsenvaltioiden tuomioistuimissa annettuja tapauksia verraten niitä Suomen tilanteeseen.

Suomessa tuomioistuinkäsittelyyn on päätynyt vain yksi terrorismin rahoittamista koskeva tapaus. Hovioikeus vapautti tapauksen syytetyt kaikista syytteistä.

Tapaus liittyi al-Shabaabin rahoittamiseen pääosin hawala-toimijoita hyväksi käyttäen. Hovioikeuden mukaan varojen välittämisen yhteyttä tiettyyn terroritekoon ei pystytty osoittamaan.

KRP:n mukaan sittemmin Suomen rikoslakia muutettiin niin, että rangaistavaksi on säädetty terrorismiryhmän rahoittaminen. Nimikkeestä voidaan tuomita ilman, että rahoittamisteon ja terroriteon välillä kyetään osoittamaan yhteyttä.

KRP:n mukaan Suomesta lähtee vierastaistelijoita konfliktialueille väestömäärään ja maan väestömäärään nähden keskimääräisesti. Risto Kunnas

Eniten tapauksia Ranskassa

KRP:n selvityksessä havaittiin, että 18 EU:n jäsenmaassa on vuodesta 2015–2020 108 tuomioistuinkäsittelyyn päätynyttä tapausta liittyen terrorismin rahoittamiseen. Eniten tapauksia oli Ranskassa (20), Belgiassa (16) ja Hollannissa (14).

Ranskassa annettiin myös eniten langettavia tuomioita. Tuomioistuinkäsittelyistä 239 tapausta johti langettavaan tuomioon ja 22 vapauttavaan tuomioon. Maista, joissa oli ollut tarkasteluaikana terrorismin rahoittamista koskeva tuomioistuinkäsittely, vain Suomessa ei ollut langettavaan tuomioon johtaneita tapauksia.

Kaikista tuomioista noin 92 prosenttia oli langettavia.

Vain 90 euroa

Terrorismin rahoittamiseen ohjattujen varojen kohdemaista yleisimmin esille nousivat Turkki, Syyria ja Irak. Varojen yhteismäärä oli keskimäärin 5 000 euroa, mutta summat vaihtelivat paljon tapauskohtaisesti, raportissa kerrotaan.

Monissa tapauksissa kyse on muutamista sadoista euroista, eräässä tapauksessa vain 90 euron lähettämisestä vierastaistelijalle Syyriaan.

Alhaisin rangaistus KRP:n tarkastelemissa tapauksissa oli yhden kuukauden mittainen ehdollinen vankeusrangaistus. Pisin rangaistus oli 25 vuotta vankeutta.

Miksi Suomessa vain yksi tapaus?

KRP:n mukaan Suomesta lähtee vierastaistelijoita konfliktialueille väestömäärään ja maan väestömäärään nähden keskimääräisesti. KRP arvioi, että lainsäädännön osalta korotettu tahallisuusaste ja terroristisen tarkoituksen osoittamisen haasteet voivat olla tekijöitä, jotka vaikuttavat tapausten vähäisyyteen Suomessa.

Muita asiaan vaikuttavia tekijöitä voi olla esimerkiksi terrorismilainsäädännön myöhäinen kehittyminen, vähäinen esitutkintojen aloitettu määrä tai todisteiden hankkimisen vaikeudet konfliktialueilta. KRP mainitsee myös raportissaan, että Suomessa on vähän erikoistumista terrorismirikosten tutkimiseen ja syyttämiseen.