Huono käytös julkisella paikalla voi johtua aivan muusta, kuin miltä se sivullisesta näyttää. Autisminkirjosta johtuva aistiylikuormitus on stressitilanne, jossa ei auta syyllistäminen.
Monet erityislasten vanhemmat joutuvat epäasiallisen ja toisinaan jopa vihamielisen käytöksen kohteeksi julkisilla paikoilla, koska heidän lapsensa käyttäytyvät muista poiketen.
Kurikassa asuva Elise Evanno kertoo joutuvansa tyttärensä Olivian kanssa jatkuvasti tilanteisiin, joissa vieraat ihmiset mulkoilevat ja huomauttelevat tyttären käytöksestä, vaikka taustalla on autismista johtuva aistiylikuormittuminen.
Pahinta kohtelua Evanno on kokenut saaneensa ruokakaupoissa, kirjastoissa ja aikoinaan leikkipuistoissa.
– Olen kuullut “kaikkitietäviltä” vanhemmilta kasvatusvinkkejä tyttäreni potkimisen, rimpuilemisen tai kiljumisen lopettamiseksi. Iäkkäät ovat puolestaan supisseet huonosta kasvatuksesta. Inhottavinta on vieraiden tuijottaminen ja silmien pyörittely.
Kaupassa on käytävä, kun ruoka loppuu
15-vuotias Olivia ei käyttäydy tahallaan haastavasti. Ylireagoinnin taustalla on autismista johtuva aistiylikuormittuminen. Sitä aiheuttavat hänelle muun muassa suuret ihmismäärät, kirkkaat valot, äänekäs musiikki ja voimakkaat tuoksut.
Olivian aistiylikuormitus on saatu osittain hallintaan kotona ja koulussa, mutta erilaisia ärsykkeitä täynnä olevat julkiset tilat aiheuttavat hänelle ajoittain haasteita.
Evannon mukaan tilannetta voi kuvailla vesilasivertauksella, jossa juomalasi täyttyy ja lopulta tulvii yli.
– Esimerkiksi kauppareissuilla Olivia saattaa olla aluksi rauhallinen, mutta jonossa voi alkaa rauhaton liikehdintä, itkeminen tai jopa kovaan ääneen kirkuminen.
Ostokset on kuitenkin tehtävä, koska ruoka on loppu jääkaapista, muistuttaa Evanno. Hän ei voi jättää lastaan myöskään yksin kotiin.
Vaikka tilanteet ovat Evannolle itselleenkin stressaavia, pyrkii hän pysymään rauhallisena ja auttamaan lastaan. Pääsääntöisesti hän poistaa lapsensa ärsykkeitä täynnä olevasta tilasta mahdollisimman nopeasti. Hiljainen auto onkin paikka, jossa Evanno on tyttärensä kanssa viettänyt paljon aikaa.
– Olen esimerkiksi joskus mieheni kanssa ruokaillut ravintolassa niin, että toinen syö yksin toisen rauhoittaessa lasta autossa, jonka jälkeen on vaihdettu roolit toisinpäin.
Terveystiedon paljastaminen voisi auttaa
Suomessa on autisminkirjon ihmisiä noin 60 000, mikä tarkoittaa 1-1,5 prosenttia väestöstä.
Se koskettaa vielä suurempaa osaa väestöä, kun mukaan lasketaan autististen lasten vanhemmat, sukulaiset ja diagnosoimattomat aikuiset.
Autismiliitossa toivotaan, että julkisilla paikalla olevat sivulliset ymmärtäisivät, mistä erikoiselta näyttävässä tilanteessa on kyse. Autismiliiton verkkokaupasta voi tilata autismikortin tai haastavan tilanteen kortin, jossa kerrotaan autismista ja aistiylikuormituksesta.
Ojentamalla sivulliselle lapun, vanhemman ei tarvitse käyttää energiaa asiasta kertomiseen, vaan hän voi keskittyä lapseensa, kertoo Autismiliitosta viestintäkoordinattori Helin Vesala.
– Toisia vanhempia voi häiritä oman lapsensa terveystietojen jakaminen. Toisaalta se voi lisätä sivullisten ymmärrystä. Aikuinen voi laittaa itse lappuja lompakkoon ja jakaa niitä ylikuormitustilanteessa, Vesala jatkaa.
Aistikuormitus purkautuu jokaisella autisminkirjon ihmisellä yksilöllisesti. Se voi näyttäytyä esimerkiksi sulkeutumisena, huutamisena tai itsensä vahingoittamisena. Myös rauhoittamisen keinot ovat yksilölliset.
Evannon mielestä ajatus lapun käyttämisestä on toimiva. Lisäksi hän muistuttaa, että jos sivullinen haluaa auttaa, niin hän voi kysyä, miten se voisi onnistua.
– Olisi helpottavaa, jos joku vaikka kantaisi kaupasta ostoskassit autolle. Näin minulle jäisi vapaaksi kädet, jotta pystyisin kuljettamaan helpommin voimakkaasti reagoivaa lasta esimerkiksi autoon rauhoittumaan.
Somessa on päivitelty ilmiötä
Somekanavissa, kuten Facebookissa, on erilaisia nepsy eli neuropsykiatrisia vaikeuksia omaavien lasten vanhempien vertaistukiryhmiä. Niissä päivitellään yleisesti ulkopuolisten tökeröä kommentointia lapsen ylikuormitustilanteissa.
Evannolle on tullut mieleen ajatus nepsy-lapsille rauhoitetuista hetkistä julkisissa paikoissa.
– Kaupat ja lasten hupiparkit voisivat pitää tiettynä kellonaikana esimerkiksi autismiystävällisiä hetkiä, jolloin tilassa olisi rauhallista, himmeä valaistus ja musiikki poissa päältä.
Katso Puoli seitsemän -ohjelmassa esitetty insertti aiheesta:
