Vain kolmasosa yrityksistä on varautunut sähkökatkoihin talven aikana, vaikka niitä hyvin todennäköisesti on edessä. Varautuminenkaan ei silti aina estä tappioiden tai hävikin syntymistä.
Päivi Meritähti,
Mika Viljanen
Yritykset ovat valmistautuneet hyvin vaihtelevasti sähköpulan mahdollisesti aiheuttamiin sähkökatkoihin.
Lokakuun lopussa Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyyn (siirryt toiseen palveluun) vastanneista yrityksistä alle kolmasosa kertoi varautuneensa tilanteeseen, jossa sähköt katkeavat jopa pariksi tunniksi. Varautuminen on yleisempää suurissa yrityksissä.
Päivittäistavarakaupan alalla varautumistyötä erilaisiin häiriötilanteisiin on tehty huoltovarmuusorganisaatiossa yhdessä viranomaisten kanssa vuosikymmeniä. Silti sähkökatko aiheuttaisi monenlaisia ongelmia.
Jos sähkökatko osuisi kohdalle yllättäen, jäisivät ruokaostokset osassa kaupoista niille sijoilleen.
Joissain kaupoissa kassoilla jonottavat asiakkaat ehdittäisiin palvella, toisissa heidät ohjattaisiin suorinta tietä ulos. Käytäntö riippuu siitä, millainen varavirtajärjestelmä myymälässä on.
– Kaupan toimintaa pitää ajatella kokonaisuutena. Virta ei välttämättä lopu ensimmäisenä kassoista. Eri järjestelmät alkavat mennä pimeiksi ja esimerkiksi valot sammuvat turvavalaistusta lukuun ottamatta, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen.
Kulonen toimii myös Kaupan liitossa varautumisen asiantuntijana. Elintarvikepuoli on hänen näkökulmastaan se osa kaupasta, jossa sähkökatkojen vaikutukset näkyvät selkeimmin.
– Muissa kaupoissa tuotteet ovat paremmin säilyviä. Elintarvikepuolella pilaantumisen riski kasvaa, jos sähkökatko kestää yli tunnin.
Tuotteiden lämpötila on mitattava katkon jälkeen
Tulevalle talvelle on enteilty ajoittaisia kahden tunnin sähkökatkoja. Harvassa kaupassa on kokemusta niin pitkästä ajasta ilman sähköä.
Energiatehokkuuteen viime vuosina investoineet myymälät pärjäävät tilanteessa luultavasti muita paremmin. Niissä elintarvikkeet ovat suljettavissa viileäkaapeissa ja osa kaapeista voidaan peittää sähkökatkon aikana verhoilla.
Monessa myymälässä jääkaapin viileyttä vaativat tuotteet myydään kuitenkin vielä avohyllyissä.
Porin Mikkolan Citymarketin kauppias Kalle Wahlroos ei osaa arvioida, mitkä tuotteet myymälässä pilaantuisivat todennäköisesti nopeimmin.
– Meillä ei onneksi ole ollut pitkiä katkoja. Mutta suunnitelma niiden varalle on kunnossa. Meillä on laite, jolla jokaisen tuotteen lämpötila pystytään mittaamaan pakkauksen läpi sähkökatkon jälkeen. Siten tiedämme, ovatko tuotteet vielä myyntikelpoisia.
Kauppiaan näkökulmasta toivottavaa olisi, että tieto sähkökatkosta tulisi ennakkoon. Silloin riskialttiita tuotteita voitaisiin siirtää parempiin kylmiöihin.
– Vaikka rajallisesti niissäkin tilaa on, eikä varautumisaika riitä kaikkeen. Ehkä siten saisimme kuitenkin vähän hävikkiä vähennettyä.
Päivittäistavarakaupan puolella suurin hävikin riski on Lauri Kulosen mukaan kauppojen keskusvarastoissa. Jos sähköt katkeavat muutamaksi tunniksi, voi edessä olla päivien häiriöitä tuotteiden saatavuudessa myymälöihin.
Ala onkin tuonut viranomaisille ja energia-alan toimijoille esille keskusvarastojen merkitystä päivittäistavarahuollolle Suomessa.
Teollisuus on varautunut häiriötilanteisiin
Sähkökatkoihin on syytä valmistautua kaikilla aloilla. Johtaja Jyrki Peisa Metsäteollisuus ry:stä arvioi, että metsäteollisuudessa erilaisiin sähköön liittyviin häiriötilanteisiin on varauduttu varsin hyvin.
Peisan mukaan jo nyt tehtaat ja niiden tuotantolinjat säätävät tuotantoaan hyvin pitkälti sähkön hinnan mukaan. Koneita ajetaan silloin, kun sähkön hinta on mahdollisimman alhaalla.
– Mikäli sähköt yllättäen katkeavat, tehtailla on käytössä varavoimalaitteet, joilla tuotanto voidaan ajaa hallitusti alas sähkökatkon ajaksi. Itse tuotantoa ei varavoimalla voi pyörittää, Peisa toteaa.
Boliden Harjavalta tuottaa muun muassa kuparia ja nikkeliä Harjavallassa ja Porissa.
Toimitusjohtaja Timo Rautalahti kertoo, että yhtiö on jo hyvissä ajoin tehnyt valmiussuunnitelmia sähkön kulutuksen rajoittamiseksi. Myös äkilliseen sähkökatkoon on varauduttu.
– Meillä on varajärjestelmiä kriittisille prosessilaitteille, joiden avulla vältetään vaaratilanteet ja omaisuuden rikkoutuminen, Rautalahti kertoo.
Vielä ei ole myöhäistä
Johtava asiantuntija Markku Rajamäki Elinkeinoelämän keskusliitosta muistuttaa, että yrityksissä voi vielä tehdä lukuisia asioita sähkökatkojen varalle.
Vaikka varavoimaa tai UPS-virtalähdettä ei välttämättä ehtisi enää hankkia, esimerkiksi tietotekniikan toimivuutta katkotilanteissa voi testailla. Yrityksellä olisi hyvä olla myös kriittisiä varaosia järjestelmiinsä.
Rajamäki toivoo, että EK:n kyselyn antama kuva yritysten varautumisesta sähköpulaan on todellisuutta synkempi. Yli 70 prosenttia yrityksistä kertoi kyselyssä, etteivät ole varautuneet tilanteeseen.
– Optimistisesti voisi ajatella, että yritykset ovat tarkoittaneet, etteivät ole tehneet mitään uusia toimia sähkökatkojen varalle. Synkempi vaihtoehto on se, etteivät yritykset oikein ole löytäneet keinoja varautumiseen.
Rajamäki korostaa, että sähkökatkojen välttämisen avaimet ovat yritysten ja kuluttajien omissa käsissä. Sähkön säästäminen on paras keino välttää tilanne, jossa kiertävät sähkökatkot kiusaavat yrityksiä ja kuluttajia.
– Hintaohjaus on merkittävä tekijä, eli kallis hinta vähentää kulutusta, kuten on jo huomattu, Rajamäki sanoo.
Markku Rajamäki pitää mahdollisena tilannetta, jossa sähkön hinta nousee sähköpulatilanteessa niin korkeaksi, että se käytännössä pakottaa yritykset ajamaan toimintansa alas ja näin katkotilanteelta voidaan välttyä.
– Olen kuullut arvioita, että sähkön hinta voi nousta 10 000 euroon megawattitunnilta juuri ennen päätöstä katkojen aloittamista, toteaa Rajamäki.
Syksyllä sähkö on maksanut korkeimmillaan joitakin satoja euroja megawattituntia kohden.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella, kommentointi sulkeutuu lauantaina 3.12. kello 23.
