Finland

Kuntatalous | Selvitys: Koronasta ja sotesta hyötyä kuntataloudelle

Selvitys: Koronasta ja sotesta hyötyä kuntataloudelle

Koronavirusepidemia muutti kuntatalouden lähiajan näkymät ennustettua myönteisemmiksi. Se johtuu pitkälti valtion korvauksista, joita myönnettiin esimerkiksi koronatestauksiin. Nettohyöty oli arviolta noin 700 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitaja Pirkko Koikkalainen työskenteli marraskuussa Varkauden terveyskeskuksessa hengitystieinfektioihin keskittyvässä vastaanotossa, jonka kaupunki perusti koronaviruksen varalta.­

Sekä meneillään olevasta koronavirusepidemiasta että tulollaan olevasta sote-uudistuksesta on kuntataloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Näin voisi tiivistää ja yleistää – tosin varauksin – Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman selvityksen tulokset.

Korona näyttää vahvistaneen väliaikaisesti kuntataloutta noin 700 miljoonan euron verran. Toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus taas vähentäisi painetta kuntien lainanottoon miljardin euron verran ja veroprosentin korottamiseen 0,8 veroprosenttiyksikön verran.

Selvityksen mukaan koronavirusepidemia muutti kuntatalouden lähiajan näkymät ennustettua myönteisemmiksi. Se johtuu pitkälti valtion korvauksista, joita myönnettiin esimerkiksi koronatestauksiin.

Tukien avulla hillittiin henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia.

Verotulojen alenema oli lopulta noin 670 miljoonaa euroa ja toimintakatteen heikennys noin 530 miljoonaa euroa. Koronatukien kanssa kuntien nettohyöty oli 21. tammikuuta tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan yli 700 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen kasvuksi viime vuodelle arvioidaan 5,1 prosenttia, vaikka alun perin niiden arvioitiin laskevan.

Selvityksen mukaan tukijärjestelmä vahvistaakin kuntataloutta aidosti, joskin tilapäisesti mutta joillakin kunnilla melko pitkäksikin aikaa. Jopa 20–30 kunnalta arvioidaan tukien takia poistuvan kriisikunnan uhka.

Sote-uudistuksen vaikutukset näkyisivät selvityksen mukaan niin, että negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä olisi pienempi kuin sitä ilman lähivuosina.

Vuosikatteeltaan negatiivisia kuntia oli 66 vuonna 2019, joka olikin historiallisen huono talousvuosi kunnille.

Tällaisten kuntien joukko kutistui lähes olemattomiin viime vuonna, mutta niiden määrä alkaa kasvaa taas ensi vuonna. Selvitys ennustaa, että sote-uudistuksen toteutuessa negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä vuonna 2025 on 49 ja ilman sotea 114.

Ilman sotea kuntien nettolainakanta kasvaisi yli 7 miljardia euroa, mutta uudistuksen toteutuessa lainakannan kasvu olisi noin miljardi euroa pienempi.

Selvityksen mukaan soten toteutuminen keventäisi myös veroprosenttien nousupainetta.

Koko maassa nousupaine kevenisi 0,8 veroprosenttiyksikköä ja rahoitustilanne kevenisi 800–850 miljoonaa euroa. Summa siirtyisi hyvinvointialueiden ja valtion rahoitettavaksi.

Selvityksessä huomautetaan, että soten toteutuessa kaikissa maakunnissa veroprosentin nousupaine vähenee mutta ei poistu.

Suurin paineen vähennys kohdistuisi Kainuuseen, Etelä-Pohjanmaalle, Lappiin ja Keski-Pohjanmaalle, pienin se olisi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Osa soten vaikutuksista kuntatalouteen näkyisi selvityksen mukana vasta viipeellä. Etenkin kehyskunnissa ja suurissa kaupungeissa se vaikuttaa vasta, kun ikääntymisen ja samalla palveluntarpeen kasvun ”tsunami” osuu niihin.

Vuonna 2023 kuntien toimintakatteet puoliintuvat soten ansiosta, niin niin tapahtuisi myös kuntien verorahoitukselle. Samalla kunnille jäävän kiinteistöveron suhteellinen merkitys kasvaa.

Myös soten toteutuessa kuntien talouden tilanne tulee olemaan heikko, eikä siitä useissa kunnissa selvitä edelleenkään ilman sopeutusta.

Tuloja olisi hyvä käyttää erityisen velkaisissa kunnissa taseen vahvistamiseen ja sellaisten käyttömenojen kasvattamiseen ja investointien tekemiseen, joiden avulla kunta saisi aidosti kasvatettua elinvoimaansa, selvitys suosittaa.

Yhtenä kuntatalouden mahdollisena uhkana tai arvoituksena nähdään sekin, miten valtioneuvosto suhtautuu tulevissa budjeteissa runsaaseen koronatukeen.

Selityksen on tehnyt monialakonserni FCG Perlacon.

Football news:

Andrea Pirlo: In the Champions League, the ball flies twice as fast as in Serie A. We need to adapt
Ramos will extend his contract with Real Madrid until 2023. Salary - 12 million euros
Ronald Koeman: The Barca coach is always under a lot of pressure. I know how everything works when you don't win
Real Madrid could sell Hazard if Mbappe's transfer is agreed
Anyone who wants to win the Golden Ball knows that they will only do it in a Barca shirt. The freixo said that he agreed with the two top players
Puma wants to sign Rashford, considering him the perfect brand ambassador. Manchester United striker's Nike contract expires
Nagelsmann is Interested in working at Tottenham