Finland

Kuntavaalit | ”Kaiken vastustamisella ei pitkälle pötki” – Kuntapolitiikasta luopuvat Jaana Pelkonen, Timo Soini ja Pirjo Ala-Kapee kertovat, miten kaupunkien suuntaa oikeasti muutetaan

Tänään sunnuntaina järjestetään kuntavaalit, joissa valitaan valtuutetut kuntiin seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Mutta miten kunnallispolitiikkaa käytännössä tehdään? Miten kaupunkien suuntaa oikeasti muutetaan? Kuinka paljon yksilö voi lopulta vaikuttaa asioihin?

Kysyimme politiikasta luopuvilta pääkaupunkiseudun pitkäaikaisilta valtuutetuilta, mitä he ovat kuntapolitiikasta uransa aikana oppineet.

Kokoomuksen Jaana Pelkonen on istunut Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2008 lähtien ja toiminut kansanedustajana vuosikymmenen. Viime vuoden helmikuussa hän ilmoitti, ettei lähde enää ehdolle tulevissa vaaleissa.

Kunnallispoliitikon urasta Pelkoselle on päällimmäisenä jäänyt käteen suuri arvostus kaikkia ihmisiä kohtaan, jotka tekevät työtä Helsingin eteen. Hän on kiitollinen, että on itse saanut olla niin pitkään mukana.

”Ymmärrykseni on kasvanut siitä, että tämä on tosi tärkeää työtä.”

Pelkonen on oppinut, että kunnanvaltuustossa asioihin voi oikeasti vaikuttaa, mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja asioihin perehtymistä. Koskaan ei voi tietää asioista liikaa.

”Olen aika kärsimätön ihminen, ja haluaisin kaiken tapahtuvan välittömästi. Tämä on ollut hyvä oppi itselleni, että välillä maltti on valttia”, hän sanoo.

”Tärkeiden asioiden ajamisesta ei silti kannata luovuttaa koskaan.”

Pelkonen vannoo myös yhteistyön nimiin. Erilaisia näkökulmia pitää ottaa huomioon, ja välillä pitää olla valmis arvioimaan omia näkemyksiä uudelleen.

”Politiikka ei ole ikinä sitä, että kerätään sulkia omaan hattuun.”

Helsingin kaupungintalolla kuvattu Jaana Pelkonen (kok) muistuttaa, että rakkaudesta yhteistä kotikaupunkia kohtaan on pidettävä kiinni.

Hän on saanut valtuustossa ystäviä yli puoluerajojen ja pitää sitä todella arvokkaana. Vuosien saatossa Pelkonen on oppinut yhä enemmän ymmärtämään ja kuuntelemaan eri ihmisten mielipiteitä.

Politiikan ensikertalaisille hän vinkkaa, että aina kannattaa keskustella muiden kanssa, niin omakin ymmärrys laajenee.

”Omat näkemykset ja arvot ovat tärkeitä, mutta kannattaa myös yrittää selvittää, miksi joku ajattelee eri tavalla.”

Pelkonen muistuttaa, että rakkaudesta, omistautumisesta ja palosta yhteistä kotikaupunkia kohtaan on pidettävä kiinni.

”Nostan hattua kaikille kuntavaaliehdokkaille, jotka haluavat intohimolla lähteä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Sellaisia ihmisiä tarvitaan.”

Timo Soini on ollut Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001 lähtien, ensin perussuomalaisten ryhmässä ja myöhemmin sinisten ryhmässä. Hän oppi 20 vuoden aikana Pelkosen tavoin sen, että yhteistyöllä saa aikaan tuloksia ja poliittisella voimalla on merkitystä.

”Pitää tietää, mitä itse haluaa ja pystyä perustelemaan se muille. Sitten viestiä pitää jaksaa jumputtaa ja työstää, jotta sen saa vietyä läpi”, Soini sanoo.

Hänen mukaansa yksilön vaikutusmahdollisuudet kasvavat, jos on sosiaalinen ja ottaa muut huomioon. Muiden aloitteita ja kysymyksiä allekirjoittamalla varmistaa, että kun itsellä on asiaa, muutkin kuuntelevat.

”Vaikka olisikin asioista eri mieltä, suuna päänä kaiken vastustamisella ei hirveän pitkälle pötki.”

59-vuotiaalla Soinilla on takanaan pitkä poliittinen ura, ja hän on ehtinyt toimia niin kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana, europarlamentaarikkona kuin ministerinäkin. Uran alussa haasteita aiheutti se, ettei vielä tuntenut ihmisiä.

Kun keskeiset poliittiset toimijat oppi tuntemaan, helpottui taival huomattavasti. Soini kertoo saaneensa valtuustosta hyviä tuttuja yli puoluerajojen ja aikoo tulla Espoon valtuuston kokouksiin jatkossakin, yleisön puolelle.

Hän toivoo, että korona-ajan ”helvetillisistä etäkokouksista” päästään pian eroon. Kun valtuustosalissa ollaan fyysisesti paikalla, oppii siellä harjoittamaan myös epävirallista kanssakäymistä.

Timo Soini (sin) kuvattiin maanantaina Espoon valtuustotalolla. Käynnissä oli hänen kunnallispoliitikon uransa toiseksi viimeinen valtuuston kokous.

Lisäksi Soini nostaa esiin, että valtuutettujen on oltava hyvin perillä asioista, jotta virkamiehet eivät pääse liikaa ohjaamaan päätöksentekoa. Hän kehottaa perehtymään ahkerasti esimerkiksi kaavaratkaisuihin.

”Jos valtuutetut eivät ole hereillä, virkamiehet johtavat maata.”

Sdp:n Pirjo Ala-Kapee on ehtinyt toimia niin Vantaan kuntapoliitikkona ja kaupunginjohtajana, kansanedustajana, opetusministerinä kuin Itä-Suomen läänin maaherranakin.

Aikanaan kunnallispolitiikkaa Tampereen yliopistossa lukeneelle Ala-Kapeelle valtuuston käytännöt eivät tulleet yllätyksenä.

”Kunnan asiat ovat niin arkisia kuin voivat olla. Hoidetaan teitä, terveyttä ja kouluasioita: kaikkea, mitä elämään kuuluu.”

Ylöjärven valtuustossa aiemmin istunut Ala-Kapee pääsi Vantaalle muutettuaan kaupungin kuntapolitiikkaan mukaan jo vuonna 1976. Hän on vuosikymmenten varrella nähnyt vierestä kaupungin koko ripeän kehityskulun ja ollut mukana vaikuttamassa siihen.

”Vantaan kunnallispolitiikassa kyllä töitä riitti. Kun muutin tänne, oli jokaisella alueella puutetta esimerkiksi päiväkodeista, koulupaikoista ja nuorisotiloista. Ja töitä riittää kasvualueilla edelleenkin.”

Myös Ala-Kapee korostaa, että kunnallispolitiikka on ennen kaikkea yhteistyötä yli puoluerajojen parhaan mahdollisen ratkaisun saavuttamiseksi.

Konkreettisista vaikutusmahdollisuuksista hän nostaa esiin kunnan talousarvion, jossa lyödään lukkoon pitkän aikavälin suunnitelma ja jonka suhteen valtuutettujen kannattaa olla hereillä.

”Yhteys ihmisiin on ihan keskeistä.”

Loppupeleissä valtuutetun rooliin kuuluu hänen mukaansa toimia ihmisten äänitorvena ja edustajana. Yhteydenottoja tulee paljon, ja työ on usein ihmisten asioiden hoitoa monella eri tasolla.

”Kaupassa joku voi tulla antamaan kritiikkiä tai hyvää palautetta vaikkapa lastensa päiväkodin toiminnasta. Tätä työtä pitää tehdä sydämellä ja haluta aidosti kehittää kuntansa ihmisten elämää.”

Pirjo Ala-Kapee (sd) lähti kuntapolitiikkaan mukaan jo 1970-luvulla. Myös kaupunginjohtajana toimineelle poliitikolle Vantaan kaupungintalo on tullut vuosien varrella tutuksi.

Ala-Kapeen mukaan yhteys ihmisiin on kunnallispoliitikon tehtävässä kaikkein tärkeintä. Hänellä ei ole esimerkiksi koskaan ollut salaista puhelinnumeroa missään tehtävässä toimiessaan.

”Minulla on ollut tämä sama puhelinnumero siitä asti, kun kännykät tulivat. Yhteys ihmisiin on ihan keskeistä.”

Kaikki haastatellut konkaripoliitikot ovat toimineet kunnallisvaltuutetun lisäksi kansanedustajana. Pestit eroavat toisistaan jonkin verran.

Ala-Kapeen mukaan suurin ero on se, että kansallisella tasolla säädetään kaikkia koskevia lakeja, mutta kunnallisella tasolla näitä lakeja pannaan toimeen paikallisten ihmisten keskellä.

Vaikka Timo Soini mieltää kuntapolitiikan harrastustoiminnaksi, on se hänen mukaansa hedelmällisempää kuin kansallinen politiikka, jossa on vahva hallitus–oppositio-asetelma.

Oppositiossa hyvätkään ideat eivät välttämättä etene, hallituksessa taas joutuu tekemään isoja päätöksiä, joista ei itse välttämättä pidä, Soini sanoo.

”Lisäksi kuntapolitiikassa ei tarvitse joka saavutuksesta heiluttaa lippua julkisesti, että minä tämän tein. Kun menee asiat edellä, siellä saa jälkeä aikaan.”

Hänen mukaansa kunnallispolitiikan kokemuksesta on valtavaa hyötyä, kun menee eduskuntaan. Silloin tietää käytännön tasolla, mitä säädetyt lait voivat aiheuttaa.

"Pitää myös ymmärtää, että molemmissa pesteissä valta on vain lainassa kansalaisilta.”

Pitkän linjan poliitikkojen urien varrelle on mahtunut niin katkeria kuin mukaviakin hetkiä. Soinin mukaan eräs hauska muisto syntyi, kun Espoossa valittiin aikanaan sivistystoimen johtajaa ja Sdp:n Aulis Pitkälä tuli valituksi.

”Menin puhujanpönttöön ja sanoin, että taas ollaan tilanteessa, että valitaanko pätevä vai demari. Näin, miten naamat venähtivät vasemmalla”, Soini kertoo.

”Sitten lisäsin, että kun meillä nyt kerrankin on valittavana pätevä demari, niin valitaan hänet. Minusta se oli hemmetin hauskaa.”

Hänen mukaansa välihuudot ja värikäs kieli ovat tärkeitä politiikassa, mutta ketään ei saa tieten tahtoen loukata törkeällä tavalla.

Yksi Soinin uran parhaista muistoista taas syntyi, kun hän oli ulkoministerinä Juha Sipilän hallituksessa ja hänen kotiseudulleen Espoon Kaitaalle tuli jalkapallokentälle tekonurmi.

”Itse olin aikanaan pelannut siellä hiekkakentällä polvet ruvella. Olihan se avauspotku kiva käydä nahkakengissä murjaisemassa.”

Myös pettymyksen hetkiä on koettu. Soini kokee tappiona esimerkiksi Espoon Sähkön myynnin useassa eri vaiheessa sekä vastustamansa länsimetrohankkeen läpimenon.

”Näistä jää kyllä alahuuli lerpalleen.”

Suuri osa Pirjo Ala-Kapeen hyvistä muistoista valtuutettuna liittyy lasten vilpittömiin reaktioihin ja kohtaamisiin varsinkin päiväkotivierailuilla. Hän antaa paljon puhuvan esimerkin kuntapoliitikon arjesta.

”Kerran kadulla vastaan tuli päiväkotiryhmä ja pikkutyttö huusi, että ’hei, sä oot ihan sen Pirjo Ala-Kapeen näköinen’”, hän kertoo.

”Silloin tajusin, että kunnallispoliitikkona oikeasti tulee tutuksi ihmisille ja jopa lapset saattavat tunnistaa.”

77-vuotias poliitikko ei lähtenyt enää ehdolle kuntavaaleihin, sillä kokee, että on urakkansa tehnyt. Hänen mukaansa politiikasta on hyvä jäädä pois silloin, kun asiat ovat hyvällä mallilla.

”Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei ole minua paljoakaan vanhempi, mutta luulen, että jatkan kunnallispolitiikkaa sivustaseuraajan roolissa”, Ala-Kapee toteaa.

”Nyt joudun etsimään uuden ehdokkaan.”

Timo Soini luopuu tämän valtuustokauden jälkeen päivänpolitiikasta ja on perustanut oman viestintäyrityksen. Poliittisen uran päättyminen tuo mukanaan ainakin yhden selvän haasteen.

”Ennen oli aina hyvä valtuutettu, jota äänestää. Nyt joudun etsimään uuden ehdokkaan.”

Soini kertoo arvostavansa ihmisiä, jotka ovat kuntavaaleissa ehdolla ja pistävät itsensä peliin. Hän muistuttaa läpi menneitä ehdokkaita, että vaalipotti kerätään aina yhteisvoimin.

Soinin viesti uusille valtuutetuille on selvä:

”Siitä vaan sitkeyttä pönttöön.”

Football news:

Tuchel about the award to the best coach in Germany: Teams can win without coaches, and coaches without a team-no
Vidal is Interested in Boca Juniors, America and Flamengo
Buffon on Donnarumma at PSG: The best do not forgive anything, but wait for their failure. But he is strong
Borussia is preparing a proposal for Demiral. Juventus wants 35 million euros for the defender
Manchester United and Real Madrid have started negotiations on Varane. Next week will be crucial (Mohamed Bouhafsi)
Defender of the Danish national team Andersen for 22+5 million euros moves from Lyon to Crystal Palace
Sevilla wants 70-75 million euros for Kunde. The defender is Interesting to Real Madrid, Man City and Chelsea