Perinteiset lohenpyyntiin tarkoitetut lohiverkot pitää jättää naulaan, ja kalastukseen on käytettävä muita pyyntikeinoja.
Linnea Rasmus,
Susanna Guttorm
Perinteisesti tähän aikaan vuodesta Tenojoella kuuluisi perämoottorien pärinää, mutta hiljaista on. Tenojoen lohen kalastuskielto jatkuu jo kolmatta kesää.
Tenossa voi silti kalastaa harjusta, siikaa, meritaimenta ja haukea. Myös kyttyrälohen kalastus vapautettiin tuoreella maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä.
Paikallisten Tenojoen varrella asuvien ihmisten kalastuskausi alkoi 1. kesäkuuta, ulkopaikkakuntalaiset pääsevät luvanvaraiseen vapapyyntiin 15.6. lähtien.
Kyttyrälohia odotetaan nousevan Tenojoen vesistöön ennätysmäärä tulevana kesänä kutemaan. Kyttyrälohi on vieraslaji ja sen uskotaan uhkaavan alkuperäistä Tenon lohta.
Sen lisäksi, että kyttyrälohta voi pyytää muiden kalojen pyynnin yhteydessä, voivat paikalliset kalastusoikeuden haltijat toteuttaa erillisiä pyyntihankkeita kyttyrälohen poistamiseksi joesta. Pyyntihankkeissa kyttyrälohta voi pyytää esimerkiksi ajoverkolla matalilla alueilla. Hankkeesta pitää kuitenkin erikseen ilmoittaa Ely-keskukseen viimeistään kaksi viikkoa ennen pyynnin aloittamista.
Pyyntihankkeen pitää kohdistua kyttyrälohen kalastukseen. Atlantinlohen, eli perinteisen Tenojoen lohen päätymistä sivusaaliiksi tulee välttää kaikin tavoin. Mikäli niitä jää pyydyksiin, ne on vapautettava takaisin jokeen, muistuttavat viranomaiset. Sanktio Tenon lohen ottamisesta on 3 480 euroa.
Tenon kalastusalueen toiminnanjohtaja Niilo I. Aikio ei usko paikallisten innostuvan kyttyrälohenpyynnistä, koska perinteiset lohiverkot täytyy edelleen jättää naulakoihin.
– Vähän minä tuota epäilen. Eihän se vastaa perinteistä pyyntiä. Kyttyrälohenpyynti hankkeen kautta on ihan erilaista pyyntiä, jos tavallisilla kalaverkkopyydyksillä pyydetään. Onhan se aivan eri kuin lohiverkoilla pyytäminen. Tietysti jotkut yksittäiset ihmiset saattavat innostua, mutta ei tämä millään tavalla Tenon kalastuskulttuuria tule pelastamaan.
Kunta pohtii uusia mahdollisuuksia aluetalouden kehittämiseksi
Tenojoen lohenpyyntikielto on iskenyt rajusti Utsjoen kunnan talouteen. Kesämatkailu on pääosin ollut lohenpyynnin varassa. Utsjoen kunnanjohtajan viransijainen, elinvoimajohtaja Tanja Lepistö näkee, että kalastusmatkailua on yhä mahdollista kehittää.
– Meillä on täällä rikkaat kalavedet yhä, vaikka jätetäänkin pois atlantinlohi.
Tenojoki Suomen ja Norjan rajalla on perinteisesti houkutellut tuhansia kalastajia punalihaisen lohen perään. Lepistö uskoo, että tulevaisuudessa alueelle tulevat kalastajat voivat olla eri ihmisiä kuin tähän mennessä.
– Se tulee tarkoittamaan meidän yrityksiltä tuotekehitystä ja markkinoinnin kehittämistä, ja tämä työ on jo aloitettu kunnassa yhdessä yritysten kanssa.
Kunnassa on suunniteltu ja käynnistetty useita hankkeita äkillisen rakennemuutoksen myötä. Vireillä on myös uusi kuntastrategia, joka painottaa muun muassa luontoaktiviteettien ja ympärivuotisen matkailun kehittämistä.
Lohenpyyntikielto on kuitenkin iskenyt kovasti paikallisten ihmisten elämään, ja saamelaisen lohenkalastuskulttuurin pelätään katoavan. Kalastusalueen toiminnanjohtaja Niilo I. Aikio painottaa, että perimätiedon siirtymiseen tarvitaan nimenomaan käytännön kokemusta esimerkiksi patopyynnissä.
– Kaikki patopaikat on esimerkiksi erilaisia, joka ikiseen patopaikkaan tarvitaan se oma tietous, mitä ei löydy mistään kirjoista eikä oppilaitosten koulutuksista, toteaa Aikio.
Asiasta keskusteltiin torstaina Ylen aamu -lähetyksessä.
