Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Lääkäri kertoo 10 väärää käsitystä, jotka toistuvat gynekologin vastaanotolla – "Monet eivät tiedä..."

Kun naisella on oikeaa tietoa, hänellä on myös enemmän valtaa vaikuttaa esimerkiksi ehkäisyyn tai synnytykseen liittyviin asioihin, sanoo gynekologi Kia Lampi.

Toisin kuin moni luulee, gynekologin vastaanotolla ei aina tehdä sisätutkimusta. Moneen kysymykseen voi saada apua vain juttelemalla lääkärin kanssa.

Gynekologisiin ongelmiin ja kysymyksiin liittyy edelleen paljon epätietoisuutta ja turhaa häpeää, sanoo gynekologi Kia Lampi.

– Naisten tietämys gyne-asioista ei myöskään ole aina yhtä hyvää kuin terveystieto yleensä, hän kertoo huomanneensa.

Lampi on naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, joka työskentelee tukholmalaisessa sairaalassa. Hän myös pitää vulvadr-nimellä Instagram-tiliä, jossa käsitellään töissä vastaan tulevia kysymyksiä.

– Vastaanotolla kysytään milloin mistäkin: ihan anatomiasta ja siitä, mitkä asiat ovat normaaleja. Ajattelin, että jos käsittelen näitä asioita julkisesti, ne tulevat myös yleisemmin tietoon.

Kun on oikeaa tietoa, on enemmän valtaa vaikuttaa hoitoon

Lampi haluaa myös vahvistaa naisten asemaa kertomalla faktoja naisen kehosta.

– Jos ei ole perillä oman kehonsa toiminnasta lääkärin vastaanotolle mennessä, lääkärillä on vahva valta-asema sanoa, miten toimitaan. Silloin kun naisella on oikeaa tietoa, hänellä on myös enemmän valtaa vaikuttaa hoitoon, synnytykseen tai vaikka ehkäisyn valintaan.

Kia Lampi listaa 10 asiaa, jotka nousevat toistuvasti vastaanotolla esiin – ja joista monella on edelleen väärä käsitys.

1. Tekeekö gynekologi aina sisätutkimuksen?

Ei ole aina pakko tutkia, Lampi sanoo.

Esimerkiksi ehkäisyyn liittyviin kysymyksiin voi saada apua vain juttelemalla gynekologin kanssa.

– Jos on jokin huoli, sitä voi mennä selvittämään eikä välttämättä tarvitse tutkia. Tai voidaan sopia, että tutkitaan seuraavalla kerralla.

2. Entä jos tutkimus sattuu?

Osa jännittää vastaanotolle tullessaan sitä, sattuuko tutkimus. Lammen mukaan tämä on aika tavallinen huoli.

– Tutkimus voi joskus tuntua toki vähän epämukavalta, mutta sen ei kuulu sattua. Kerron aina etukäteen, milloin voi tuntua esimerkiksi paineen tunnetta. Kipua ei kuitenkaan kuulu tuntua.

3. Voiko kuukautisten aikana mennä gynekologille?

Sillä ei ole mitään väliä, jos on kuukautiset, Lampi vastaa.

– Menkat eivät haittaa yhtään, se on vain verta. Todella monet luulevat, että kuukautiset ovat este tutkimiselle, mutta lääkärin kannalta ne eivät vaikuta asiaan mitenkään.

4. Pitääkö ennen vastaanottoa peseytyä?

Moni tulee vastaanotolle pahoitellen sitä, ettei ole juuri käynyt pesulla.

– Ihan tarpeettomasti pyydetään anteeksi sitä, ettei ole juuri käynyt suihkussa tai sheivannut. Tällaisia asioita ei todellakaan tarvitse pahoitella lääkärille, vaan vastaanotolle saa tulla ihan sellaisena kuin on!

5. Kuinka usein on suositeltavaa käydä?

Sitkeän käsityksen mukaan gynekologilla on hyvä käydä säännöllisesti. Todellisuudessa rutiinikontrolleille ei ole mitään tarvetta.

– Silloin kannattaa varata aika, jos jokin asia mietityttää tai on jokin vaiva.

Kun naisella on oikeaa tietoa, hänellä on myös enemmän valtaa vaikuttaa esimerkiksi synnytykseen liittyviin kysymyksiin, sanoo gynekologi.

6. Tarvitseeko e-pillereissä pitää taukoviikkoja?

– Ei tarvitse, monelle on paljon mukavampaa syödä e-pillereitä monta levyä putkeen ja olla ilman menkkoja pidempiä aikoja, Lampi vastaa.

Asia tulee yhä monelle uutena tietona.

– Usein e-pillereissä on ollut tapana pitää tauko, jolloin kuukautiset tulevat – mutta tämä on enemmänkin vain tottumus, että joka kuukausi pitää olla menkat. Mitään terveydellistä vaatimusta kuukausittaiselle vuodolle ei ole.

7. Suojaako imettäminen raskaudelta?

Aiemmin ajateltiin imetyksen suojaavan raskaudelta, ja tämä väärä käsitys elää edelleen.

– Imettämiseen ei voi luottaa ehkäisykeinona. Ensimmäisen vuoden kuluttua synnytyksestä tehdään melko paljon abortteja, joten tämä asia ei ehkä ole tarpeeksi hyvin tiedossa.

8. Miltä normaalit häpyhuulet näyttävät?

Seksuaalikasvatus antaa usein hyvin yksipuolisen kuvan siitä, mikä on normaalia, ja myös porno tarjoaa siloteltua kuvastoa.

– Kun annetaan kuva, että kaikilla on samannäköiset pienet häpyhuulet, käsitys normaalista voi hämärtyä. Monet eivät tiedä sitä, että sisemmät häpyhuulet ovat usein pidemmät kuin ulommat häpyhuulet, eli on täysin normaalia, jos ne näkyvät selvästi.

9. Onko runsas valkovuoto merkki ongelmasta?

Valkovuodon määrä voi vaihdella yksilöiden välillä todella paljon.

– Määrän perusteella ei oikein voi päätellä, onko valkovuoto normaalia. Yleensä runsaskin valkovuoto on normaalia, jos se ei haise pahalta ja on väriltään valkoista tai kirkasta.

– Usein raskauden aikana valkovuoto vaihtelee todella paljon.

10. Vaikuttavatko e-pillerit ja abortti hedelmällisyyteen?

Tämä on yksi kysymys, jonka Lampi vastaanotollaan kuulee usein.

– Vanhat asenteet saattavat tässä vielä näkyä. Todellisuudessa e-pillerit tai abortti eivät vaikuta hedelmällisyyteen. Nykyään aborteista tehdään 97 prosenttia lääkkeellisesti. Sillä voisi olla mahdollisesti vaikutusta hedelmällisyyteen, jos olisi useampi kirurgisesti tehty abortti, mutta lääkkeellisesti tehdyt eivät vaikuta siihen.