Finland

Lääketiede | Uskaltaako korona­rokotteen ottaa? ”Ihmiset luonnollisesti miettivät, millaisia ovat plussat ja miinukset”, sanoo Rokote­tutkimus­keskuksen johtaja

Uskaltaako korona­rokotteen ottaa? ”Ihmiset luonnollisesti miettivät, millaisia ovat plussat ja miinukset”, sanoo Rokote­tutkimus­keskuksen johtaja

Jos terveitä keski-ikäisiä ja nuoria askarruttaa rokotteen otto, vielä ei tarvitse stressata.

Pfizerin ja Biontechin rokote sisältää rna:ta ja rasvakalvon.­

Monessa kahvipöytäkeskustelussa pohditaan nyt koronarokotteita: Uskallanko ottaa vasta hyväksytyn, uudenlaisen rokotteen? Millaisia riskit ovat, ja ovatko ne minulle suurempia kuin rokottamisen hyödyt?

Kysymys tiivistyy ekonomisti Tuomas Malisen twiitissä.

”Ekonomistina mietin asiaa näin. Kuolleisuus ikäryhmässäni ko. tautiin on olematon. Olen 44 joten hyvällä tuurilla on vielä samanmoinen pätkä edessä. Riskeeraanko terveen elämäni kokeelliseen rokotteeseen ei-henkeä uhkaavan sairauden takia? En tietenkään.”

”Kuulostaa järkevältä. Ihmiset luonnollisesti miettivät, millaisia ovat rokottamisen plussat ja miinukset”, sanoo Mika Rämet, Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja sekä lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori.

Hän hahmottelee riskejä seuraavasti:

Koronatautiin kuolleiden mediaani-ikä on Suomessa 84 vuotta. Virus on selvästi vaarallisin vanhuksille. Kuolleisuus ei silti ole nolla myöskään alle 50-vuotiaiden joukossa.

Nuorillakin esiintyy vaikeita taudinkuvia ja pitkäaikaisia seurauksia sairastetusta taudista, esimerkiksi väsymysoireyhtymän kaltaisia tiloja ja neurologisia oireita.

Rokotteista sen sijaan ei ole laajoissa ihmiskokeissa ilmennyt vakavaa haittaa. Modernan kolmannen vaiheen rokotekokeeseen on osallistunut 30 000 ja Pfizerin ja Biontechin tutkimukseen yli 40 000 koehenkilöä.

Vakavan haittavaikutuksen riski on harvinaisempi kuin yksi kymmenestätuhannesta, koska sellaista ei vielä ole tullut ilmi.

Myyntiluvan saaneet rokotteet eivät ole enää kokeellisia. Ne täyttävät rokotteille ja lääkkeille asetetut normaalit teho- ja turvallisuusvaatimukset.

Koronarokotteet on kehitetty nopeasti ja luvat käsitellään kiireellisesti, mutta mitään tutkimusvaihetta ei ole kiireen vuoksi ohitettu.

Lupaa myöntäessään viranomaiset tarkistavat, että rokotteen teho ja turvallisuus on osoitettu riittävästi. Samalla arvioidaan tuotantoprosessin luotettavuutta.

Jos terveitä keski-ikäisiä ja nuoria silti askarruttaa rokotteen ottaminen, heidän ei tarvitse vielä stressata päätöstä, jos he eivät hoida vaikealle koronataudille alttiita ihmisiä.

”He eivät rokotusta ensimmäisten joukossa saisikaan”, Rämet sanoo.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suositus on, että ensimmäisenä rokotetaan ikääntyneet ja muut riskiryhmät sekä heidän hoitajansa.

Rokottamisen alettua vaikutusten seuranta jatkuu ja tietoa kertyy nopeaa tahtia yhä suuremmasta määrästä ihmisiä. Tätä kutsutaan tutkimuksen nelosvaiheeksi.

Kun perusterveiden 44-vuotiaiden rokotusvuoro tulee, tietoon ovat ehtineet tulla hyvin harvinaisetkin haittavaikutukset.

Aktiivista elämää viettävän ihmisen on ilman rokotetta edelleen vaikea välttää koronatartuntaa ja sairastumista, sillä rokotusten alkaminen ei lopeta viruksen leviämistä.

Lasten vuoro tulee viimeisenä. Rämet sanoo, että lapsia voidaan rokottaa vasta kun tutkimustietoa on kertynyt tarpeeksi myös heidän osaltaan.

”Onneksi koronatauti on lapsilla tyypillisesti lievä.”

Rokotteiden lieviä haittoja ovat oireet, joita seuraa, kun immuunivaste alkaa syntyä. Yleistä on pistoskohdan kipeytyminen ja turpoaminen, lyhytaikainen kuumeen nousu, päänsärky ja nivelkipu.

Samanlaisia immuunipuolustuksen heräämisestä seuraavia oireita tulee myös silloin, kun ihminen sairastuu.

Haitta on vakava, jos se johtaa kuolemaan, sairaalahoitoon tai sen pitkittymiseen tai aiheuttaa synnynnäisen epämuodostuman tai pysyvän haitan.

Jos rokotteessa käytetään elävää mikrobia, rokote voi aiheuttaa infektion. Esimerkiksi tuberkuloosia ehkäisevässä bcg-rokotteessa on elävää taudinaiheuttajaa, joka joskus johtaa luutulehdukseen.

Vakavat haitat voivat aiheutua myös käynnistyneestä puolustusreaktiosta.

Niin kävi sikainfluenssarokote Pandemrixin kohdalla. Rokotteen nostama immuunireaktio vaikutti epäonnisesti oman elimistön tärkeään mekanismiin ja laukaisi osalla geneettisesti alttiista väestöstä narkolepsiaa.

Kun narkolepsian riski suomalaisilla oli aiemmin yksi sadastatuhannesta, rokotuksen muuttivat riskin yhteen kymmenestätuhannesta. Rämet luonnehtii narkolepsiaa äärimmäisen ikäväksi ja inhottavaksi haitaksi, koska se on pysyvä.

Sikainfluenssarokotteetkin pelastivat useampia kuin sairastuttivat, mutta se voi olla sairastuneille laiha lohtu.

”Hyödyt olivat suuremmat kuin haitat, mutta ne eivät kohdistuneet samoihin henkilöihin. Narkolepsia on karsea tauti ja kohdistui lisäksi nuoriin.”

Narkolepsiatapaukset olivat sen verran harvinaisia, etteivät ne ilmenneet ennen myyntiluvan saamista. Haitan esille saaminen olisi vaatinut arviolta 300 000 koehenkilön rokottamisen, koska lisääntynyt narkolepsiariski syntyi vain nuorille, ei koko väestölle.

Koronarokotteet tuskin aiheuttavat samaa ongelmaa, koska niissä elimistöön toimitetaan täysin erilaiset antigeenit eli immuunireaktiota herättelevät osat. Ensimmäisissä koronarokotteissa ei ole myöskään tehosteainetta, jota käytettiin Pandemrix-rokotteessa.

Koronarokotteissa on käytetty uutta teknologiaa. Ensimmäisenä on haettu lupaa rna-rokotteille, jollaisia ei ole ennestään käytössä. Se ei välttämättä lisää rokotteen riskejä.

Rokote sisältää vain lipidikalvon ja pätkän rna:ta eli koodia, joka saa solun tuottamaan viruksen tartuntapiikkiä muistuttavaa osasta. Immuunijärjestelmä alkaa puolestaan tuottaa piikille vasta-aineita, jotka torjuvat tarvittaessa myös todellisen viruksen.

Rämet kertoo, että tämä on pelkistetyin mahdollinen rokote: se kohdistaa immuunivasteen niin kapeasti kuin mahdollista.

”Näin riski, että käynnistyy haitallinen reaktio, joka kohdistuu omiinkin kudoksiin, on mahdollisimman pieni.”

Football news:

Udinese sign Fernando Llorente, Cutrone and sell Lasagna to Verona for 10 million euros
Monaco have re-loaned Onyekuru to Galatasaray
Karavaev on the Eredivisie: The fans are used to goals. Even if the team lost 2:3, they are happy
Mourinho on Lampard's resignation: Football is cruel, especially modern
Dzeko denied West Ham. Striker wants to leave Roma in the winter
Milan wants to sign Porto midfielder Otavio for free in the summer
Manchester United may loan Lingard to West Ham