Ulkomaat|Latinalainen Amerikka
Tutkija: USA:n Taiwan-politiikkana ”tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen”.
Paraguayn presidenttiehdokas Efrain Alegre (oik.) kävi äänestämässä esivaaleissa joulukuussa 2022. Vieressä Alegren varapresidenttiehdokas Soledad Nunez. Opposition ehdokas Efrain Alegre on vannonut arvioivansa uudelleen suhteita Taiwaniin, jos hän voittaa. Kuva: Cesar Olmedo / Reuters
STT–AFP
Taistelua Kiinan ja Taiwanin välisessä intensiivisessä diplomaattisodassa käydään myös Latinalaisessa Amerikassa. Väkiluvultaan 1,4 miljardin supervallan ja 24 miljoonan asukkaan saaren epäsuhta näkyy siinä, että yhä useampi maa myös Tyynenmeren vastarannalla on hylännyt Taiwanin ja siirtynyt Kiinan liittolaiseksi tai ainakin tukijaksi.
Maaliskuussa suhteet Taiwaniin katkaisi Honduras. Seuraavaksi lojaliteetti punnitaan Paraguayssa, joka järjestää presidentinvaalinsa huhtikuussa. Siellä opposition ehdokas Efrain Alegre on vannonut arvioivansa uudelleen suhteita Taiwaniin, jos hän voittaa.
Kiinan taustatukijoiksi ovat siirtyneet aiemmin Latinalaisessa Amerikassa esimerkiksi Panama, Costa Rica ja Nicaragua.
”Olemme kokemassa maailman geopoliittista uudelleenjärjestelyä. Sen myötä Kiina kilpailee myös Latinalaisen Amerikan tuesta”, arvioi politiikan analyytikko Zoyla Madrid, joka jäi äskettäin eläkkeelle Hondurasin kansallisesta yliopistosta.
Hänen mukaansa Hondurasin päätös oli isku Yhdysvalloille.
”Yhdysvalloilla on Hondurasissa seitsemän sotilastukikohtaa, ja Washington on tähän asti aina luottanut Hondurasiin geopoliittisesti ja sotilaallisesti”, Madrid muotoilee.
Yhdysvalloilla ei ole diplomaattisuhteita Taiwanin kanssa, mutta mailla on Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan ”vahva epävirallinen suhde”.
Yhdysvallat onkin Taiwanin merkittävin liittolainen ja suurin asetoimittaja.
Kiina pitää Taiwania osana aluettaan, jonka se on ilmoittanut liittävänsä Kiinaan jonakin päivänä, tarvittaessa väkisin. Yksi Kiina -politiikkansa mukaisesti suurvalta ei salli maiden tunnustaa sekä Kiinaa että Taiwania.
Hondurasin linjanmuutoksen jälkeen Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, että Washington on tarjonnut ”tukensa Taiwanin kansalle”, mutta samalla kannattanut yhden Kiinan politiikkaa.
Hondurasilainen sosiologi Pablo Carias arvioi uutistoimisto AFP:lle, että Washingtonin kantana on ”tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen”.
”Yhdysvallat suosittelee, että emme luo suhteita Kiinaan, ja silti heillä itsellään sellaiset on.”
Paraguayn entisen ulkoministerin Eladio Loizagan mielestä näyttää epätodennäköiseltä, että hänen maansa siirtää tukensa Pekingille ”vaikka ei voida jättää huomiotta, että siihen olisi erittäin suuri poliittinen paine”.
Analyytikko Hector Cristaldo on toista mieltä.
”Jos lukuja katsotaan”, ei ole mitään keskusteltavaa (lojaalisuudesta).
Cristaldon mukaan kaupankäyntiä Taiwanin ja Kiinan kanssa voi verrata siihen, ovatko Puerto Rico ja Yhdysvallat keskenään samanarvoisia Paraguayn kauppakumppaneina.
Australian kansallisessa yliopistossa Taiwaniin liittyvien opintojen lehtorina työskentelevä Sung Wen-ti arvioi, että Taiwan pyrkii nyt – Kiinan kasvattaessa painetta – vahvistamaan suhteita muihin johtaviin maihin. Sung nimeää sellaisiksi Yhdysvaltain ohella Japanin, Australian sekä Euroopan maat (käytännössä EU:n).
Ei ole jäänyt huomiotta, että Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin lauantaina käynnistyneeseen Väli-Amerikan-matkaan ajoitettiin mukaan välilaskut New Yorkiin ja Los Angelesiin. Taiwanilla on Sungin mukaan ollut entistä näkyvämpi rooli Yhdysvaltojen ja Kiinan koventuvassa kilpailussa.
”Yhdysvaltojen on yhä enemmän priorisoitava sitä, mihin se käyttää strategisia resurssejaan. Kiinalla saattaa olla taloudellisen avun suhteen enemmän mahdollisuuksia ystävien löytämiseen Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Tyynenmeren saarilla”, tutkija vertaa.
