Rakennusyhtiö Lehto kertoi allekirjoittaneensa aiesopimuksen käytännössä kaiken konsernin nykyisen liiketoiminnan myymisestä eurooppalaiselle kiinteistörahastolle. Osakkeenomistajille jäänee luu käteen.
Jokin isompi järjestely oli odotettavissa. Puhtaasti lukujen perusteella yhtiön kohtalo alkoi vaikuttaa sinetöidyltä jo kuukausia sitten.
Kaupan jälkeen emoyhtiöstä jää oikeastaan vain kuoret jäljelle. Lehdon toimitusjohtaja Juuso Hietanen spekuloi tuoreeltaan, että joku toinen yhtiö saattaisi esimerkiksi haluta tulla Helsingin pörssiin Lehdon kuoriin (KL 24.10.).
Aiesopimuksen mukaan kaupan kohteena olevien Lehdon tytäryhtiöiden yhteenlaskettu velaton arvo on 11,3 miljoonaa euroa. Pankkivastuiden vähentämisen jälkeen kohdeyhtiöiden käteiskauppahinta on noin 3 miljoonaa euroa.
Kaupan jälkeen emoyhtiölle jäisi käteisvaroja sekä erinäisiä varallisuus- ja velkaeriä yhteensä noin 5–8 miljoonan euron edestä nettona sisältäen arviolta 1–2 miljoonan euron kassavarat.
Lisäksi emoyhtiölle jäisi 15 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina. Olettaen, että lainaa tai sen merkittävää osaa ei muunneta Lehdon omaksi pääomaksi, yhtiölle jäävän nettovarallisuuden odotetaan olevan negatiivinen.
Pudotus huipulta on ollut raju. Yhtiön markkina-arvo oli parhaimmillaan yli 800 miljoonaa euroa ja osake maksoi noin 14 euroa. Keskiviikkona yhtiön osake maksoi alle kolme senttiä.
”Nyt kun Lehdon tarina on lopussa, herää kysymys, miten muiden isojen rakennusyhtiöiden tilanne tästä eteenpäin kehittyy. Miten taseet kestävät, jos odotettavissa on pitkä pysähdys?”
Kun Lehto oli listautumassa pörssiin vuoden 2016 keväällä, sitä markkinoitiin innovatiivisena rakennusalan uudistajana. Kysyntää riitti ja listautumisanti ylimerkittiin kuusinkertaisesti.
Lehto kasvoi voimakkaasti. Yhtiön markkina-arvo kaksinkertaistui ensimmäisen pörssivuoden aikana noin 600 miljoonaan euroon.
Lehto oli ennen pörssilistautumistaan kasvanut yrityskaupoilla. Monet ostettujen yritysten johtohenkilöt jäivät kauppojen jälkeen Lehdon osakkeenomistajiksi. Pörssiin menon jälkeen lähes kaikki yhtiön suurimmista osakkeenomistajista olivat yhtiön omilla palkkalistoilla tai muuten selvästi kytköksissä yhtiöön.
Ajatuksena oli ollut, että avainhenkilöiden osuudet sitouttaisivat heitä, mutta toisin kävi. Monet heistä kotiuttivat Lehdosta merkittäviä rahasummia ennen alamäen alkamista.
Elokuussa 2018 Lehto antoi ensimmäisen negatiivisen tulosvaroituksensa. Kannattavuuden heikentyminen pantiin nopean kasvun piikkiin.
Markkinat olivat kuumat ja osaavien ihmisten löytäminen ei ollut helppoa. Hallinta petti ja kasvu lähti käsistä. Tulosvaroituksia tuli lisää.
"Jälkeenpäin ajatellen, olisi pitänyt ymmärtää painaa jarrua kasvun kanssa", kommentoi perustaja Hannu Lehto
Lehto on eräänlainen symboli nollakorkoaikana kuumentuneen ja korkojen nousun myötä äkisti viilentyneen rakennusalan tilanteelle.
Nyt kun Lehdon tarina on lopussa, herää kysymys, miten muiden isojen rakennusyhtiöiden tilanne tästä eteenpäin kehittyy. Miten taseet kestävät, jos odotettavissa on pitkä pysähdys?
