Finland

Lentoemäntä Heidi Juopperin elämä mullistui: ”Mietin, miten selviän, jos tämä jatkuu vielä ensi vuoden”

Lentoemäntä Heidi Juopperin elämä mullistui: ”Mietin, miten selviän, jos tämä jatkuu vielä ensi vuoden”

Suomessa on nyt 90 000 työtöntä tai lomautettua enemmän kuin vuosi sitten. Heidi Juopperin arki mullistui täysin, kun hänet lomautettiin Finnairilta toistaiseksi.

Heidi Juopperi on yksi suomalaisista, joiden työt korona on vienyt.­

Tuntuu kuin olisi lähtenyt sielusta pala pois. Näin kuvaa Heidi Juopperi sitä syyskuista päivää, jona hän kävi luovuttamassa pois henkilökorttinsa ja tyhjentämässä pukukaappinsa.

– Alahuuli alkoi väpättää ja säntäsin autoon itkemään.

– Kyllä meiltä kysyttiin, haluanko jutella jonkun kanssa, mutta mieluummin olin siinä tilanteessa yksin, hän sanoo.

Juopperi on työskennellyt Finnairilla lentoemäntänä 32 vuotta. Siinä ajassa lentämisestä tulee elämäntapa, kuten hän asiaa kuvaa. Nyt hän on pysynyt poikkeuksellisen kauan maassa. Töitä oli tämän vuoden tammi–maaliskuussa ja sitten taas kesäkuussa. Lomautus tuli aina kuukaudeksi kerrallaan, kunnes 1.10. alkaen hänet on lomautettu toistaiseksi.

– Seuraavan kerran tilannetta arvioidaan ensi vuoden maaliskuun lopussa.

Tämän viikon alussa Finnair sai loppuun yt-neuvottelut, joiden seurauksena yhtiöstä vähenee 700 työpaikkaa. Niistä 600 Suomessa ja loput sata maailmalla. Samalla kerrottiin, että toistaiseksi voimassa olevat lomautukset saattavat jatkua pitkään. Juopperi kuuluu tuohon toistaiseksi lomautettujen joukkoon.

Itkuisesta syyskuun päivästä hän sanoo, että yhtiö on kohdellut heitä hyvin.

– Yksi henkilö otti vastaan tavarat, vieressä seisoi toinen, jonka kanssa olisi voinut jutella. Mutta en halunnut.

– Kun pääsin autoon asti, lähiesimieheni soitti. Selvästi oli tieto kulkenut, että Juopperi lähti nyt paikalta aika surkeana.

Heidi Juopperi ehti olla 32 vuotta töissä Finnairilla.­

Yksin hän ei tilanteessa ole. Pelkästään Finnairilta on lomautettuna 1 900 lento­emäntää. Lennot hoidetaan nyt niin, että 200 on rivissä ja 100 varalla. Tuntuu oudolta, että vain 300:lle on töitä, mutta Juopperi sanoo, että se selittyy turvallisuudella. Lentoemännän työ ei todellakaan ole vain kahvinkaatamista, vaan heillä on monia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä ja niin sanottuja kelpuutuksia.

Kun katsotaan vielä isompaa kuvaa, Juopperi kollegoineen ei todellakaan ole yksin. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kuvaa kevään tilannetta sanalla ”täyspysähdys”. Ihmisiä lomautettiin niin hurjaa vauhtia, että työmarkkinoita työkseen seuraavia hirvitti. Nyt ollaan Kaukorannan mielestä tilanteessa, jossa mennään kohti normaalia taantumaa.

– Ihmisten uudelleentyöllistymisen kannalta tilanne näyttää aika vaikealta. Siitä ei pääse mihinkään, että näinä aikoina työnsaanti on hankalaa, Kaukoranta sanoo.

– Toivon, että elvytysratkaisuilla saadaan aikaiseksi toimia, joilla työmarkkina vähän helpottaisi. Paljon on kiinni siitä, kauanko koronakriisi kestää. Mutta kovin helppoa työmarkkinaa ei millään voi luvata, hän jatkaa.

Heidi Juopperi on tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen iloinen. Hän sanoo, että sen ei pidä antaa hämätä.

– Mulla on selvästi vielä kuherruskuukausi menossa tämän lomautuksen kanssa. Sulattelen asiaa. Ensin nukuin univelat pois, ja terveyden kannalta se oli varmasti hyvä asia. Ei tässä työssä oikein koskaan nuku kunnolla.

Ilon taakse kätkeytyy myös ”kuoppia”, kuten Juopperi niitä kuvaa.

– Talous on se asia, joka eniten pelottaa ja ajaa mua kuoppaan. Tai se, että sairastun. Olen yksin taloudellisesti vastuussa 14- ja 15-vuotiaista pojistani.

– Kyllä mietin, miten selviän, jos tämä jatkuu vielä vaikka koko ensi vuoden. Tähän mennessä on pärjätty ihan hyvin. Oli säästöjä ja rahaa ei kulu kuin ruokaan, poikien harrastuksiin ja bensaan, kun kuskaan heitä sinne harrastuksiin.

Pojat ovat nyt äärimmäisen tärkeä asia. He pitävät muuttuneessa arjessa kiinni.

– Ajattelen tätä myös niin, että olen nyt kahden teinin hoitovapaalla, ja se on aika harvinainen tilanne elämässä.

Erittäin mielellään Juopperi tekisi töitä. Ja on tehnytkin. Siinä piilee kuitenkin kaksiteräinen miekka. Kesälomansa ajan Juopperi oli toimistotarvikkeita toimittavan yrityksen varastossa töissä.

– Oli tosi kivaa. Tekisin mielelläni enemmänkin, mutta ihan koko ajan pitää laskea, mikä vaikutus näillä tekemilläni töillä on ansiosidonnaiseen työttömyysturvaani.

Hän sanoo, että on todella työlästä selvittää, minkä verran töitä voi tehdä ilman, että se alkaa vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työnteko lomautettuna on tehty hankalaksi, vaikka työhaluja olisi.

Tässäkään asiassa Juopperi ei ole yksin. Finnairin väellä on oma Facebook-ryhmä, jossa he pohtivat näitä asioita.

– Jokainen kysyy tahollaan työvoimatoimistosta tai työttömyyskassasta, ja jokainen saa vähän erilaisia neuvoja. Sen jälkeen jokainen tulkitsee niitä omalla tavallaan.

– Välillä tunnen itseni todella tyhmäksi. Miten en ymmärrä, vaikka miten luen sitä tekstiä. Niinä hetkinä tulee tunne, että en osaa mitään enkä kelpaa enää minnekään töihin.

Toimittajan rooli on olla neutraali, mutta on pakko sanoa Juopperille, että hän ei ole tuntemuksineen yksin. Olen kuullut lukemattomien tuskittelevan samaa asiaa.

 Ainakin voin kaataa tätä itselleni. Ihan kuin olisin töissä. Olkaa hyvä, saako olla jotain muuta.

Olemme tehneet haastattelua kahvilassa – kunnon turvaväleillä – tunnin verran. Juopperi käy hakemassa itselleen lisää teetä. Hän tulee teekannun kanssa pöytään ja hymyilee leveästi.

– Ainakin voin kaataa tätä itselleni. Ihan kuin olisin töissä. Olkaa hyvä, saako olla jotain muuta.

Hän hallitsee täydellisesti lentoemännän puhetyylin. Ajattelen, että seuraavaksi hän kysyy minulta, otanko vaikka mustikkamehua tai vettä, niin se yleensä lentokoneessa tuosta etenee.

Kun nyt tavallaan ollaan päästy lennon tunnelmaan, mitä Juopperi työstään eniten kaipaa?

– Lentämisen tunnetta. Se on mulle tosi tärkeä tunne. Ja sitten ihan vilpittömästi tykkään lentokoneista, hän sanoo.

Kaipaus kävi niin suureksi, että Juopperi kävi Malmin kentällä vanhan DC3-museokoneen kyydissä.

– Kun kone nousi ilmaan, nieleskelin kyyneleitä. Totta kai olen miettinyt, että mitä teen, jos en enää ikinä pääse lentämään työkseni. Työstän sitä ajatusta. Se tuntuu todella pahalta.

Muutos on ollut raju. Ennen lomautusta Juopperi lensi eniten Finnairin suurilla A350-koneilla Aasian-reittejä: Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Bangkokiin.

Rytmi on normaalille arkityötä tekevälle hurja. Kuukauden aikana ehtii käydä neljä kertaa Aasiassa, tai ”neljä ja puoli, jos oikein painaa”, Juopperi korjaa. Lähtö iltapäivällä Helsinki-Vantaalta, aamulla Aasiassa, yrität nukkua itsellesi väärään vuorokauden aikaan siellä ja sitten takaisin. Siis kaksi yötä pois kotoa ja sen jälkeen kolme vapaapäivää, ja sama uudelleen. Kuulostaa todella elämäntavalta.

Moni muukin on joutunut luopumaan elämäntavastaan, ja senkin Juopperi tietää. Hän korostaa moneen kertaa, ettei haastattelusta saa tulla kuva, että vain lentoyhtiöissä työskentelevillä olisi vaikeaa.

Ei tule. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tietää, että todella monella toimialalla on nyt vaikeaa.

– Toimialat kulkevat eri tahtia. Keväällä vaikeuksissa olivat palvelualat, kesällä vähän helpotti, nyt tiukkenee taas. Ikävä kyllä teollisuus ja rakentaminen ovat vasta menossa huonoon suuntaan, hän sanoo.

– Näyttää siltä, että useammalla toimi­alalla tilanne kiristyy.

Vientiteollisuuteen vaikuttaa maailmantalouden veto, ja siihen taas vaikuttaa tavattoman moni asia. Yksi on varmaan: mitä pidemmäksi aikaa korona pääsee jylläämään, sitä hankalammaksi asian hoitaminen menee. Yrityksillä on tietyn verran puskuria, ja moni yritys neuvotteli pankin kanssa. Alat ovat eri tilanteessa, mutta ne ajat lähestyvät, kun yhä useamman yrityksen kassa alkaa tyhjetä. Silloin lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi.

– Erityisesti olen huolissani nuorisotyöttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, Pakarinen sanoo.

Häntä häiritsee ajatus, että mahdollinen koronarokote ratkaisisi kerralla kaiken.

– Se on vähän lapsellinen ajatus. Yritykset globaalisti ovat järjestelleet tuotantoketjut uudelleen. Kun rokote aikanaan tulee, menee aika kauan aikaa ennen kuin kaikki nämä järjestelyt on purettu ja siirrytty normaaliin arkeen, Pakarinen sanoo.

 Me ollaan totuttu siihen, että ihan mitä vaan tapahtuu, ja siitä selvitään.

Normaali arki. Sitä moni kaipaa. Heidi Juopperi sanoo oppineensa korona-aikana sanan resilienssi. Sillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä kykyä sopeutua muutoksiin. Juopperi ja hänen kollegansa ovat tämän taidon mestareita.

– Me ollaan totuttu siihen, että ihan mitä vaan tapahtuu, ja siitä selvitään. Tulee tuhkapilvi ja jäädään jumiin jonnekin päin maailmaa. Tai päivystyksestä lähdetään tunnin varoitusajalla toiselle puolelle maapalloa.

– Päivystys vaatii aika kovaa resilienssiä oikeastaan koko perheeltä. Aamulla et tiedä, minne päin maailmaa illaksi päätyy.

Lentohenkilökunta on ryhmäytymisen mestareita. Ennen lentoa on seitsemän minuutin miehistökokous, briiffi. Siinä ajassa he tutustuvat toisiinsa.

– Lentokoneen keittiössä on puitu avioerot ja kuolemat. Siellä on jaettu ilot ja surut. Kyllä sitäkin kaipaan. Ja asiakkaita.

Football news:

Griezmann on leaving Atletico: I needed a change. The decision was very difficult
Barcelona was the name of Masserano to substitute for injured Pique. Javier refused (Eduardo Inda)
Inter want to sign Giroud in January
ISCO agent: he wants to try to play in another League
Roberto De Derbi is the new Serie A coaching star. His Sassuolo is the best control team in Italy, but it lacks improvisation
Wayne Rooney: Chelsea and Mourinho wanted to sign me, there were also Real Madrid and Barcelona
Eriksen can go to Real Madrid, ISCO-to Inter as part of the exchange (Sky)