Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Lintujen pesinnät epäonnistuivat täysin Etelämantereen tärkeimmillä pesimisalueilla – aiemmin satoja tuhansia pesiä, nyt kolme

Ilmaston lämpeneminen aiheutti tutkijoiden mukaan rajuja lumimyrskyjä, jotka tekivät monien lintulajien pesinnästä mahdotonta.

Etelämantereenkihu lentää pingviinejä kohti.
Etelämantereenkihu ja pingviinejä. Kuva: Kaisa Siren / AOP

Etelämantereen Kuningatar Maudin maalla sijaitsee monien merilintujen tärkeimpiä pesimispaikkoja. Vuosi sitten joulu-tammikuun pesimäkausi epäonnistui alueella täysin, kertoo tiedelehti Current Biology (siirryt toiseen palveluun).

Kuningatar Maudin maalla on kaksi pesimäaluetta: Svarthamaren ja Jutulsessen. Ne ovat Etelämantereella tärkeimmät etelämantereenkihun, jäämyrskyliitäjän ja lumimyrskyliitäjän pesimäpaikat.

Normaalisti niillä on jopa satoja tuhansia jäämyrskyliitäjän pesää sekä 2 000 lumimyrskyliitäjän ja toistasataa kihun pesää.

Pesimäkaudella 2021–22 tutkijat löysivät kaikkiaan vain kolme jäämyrskyliitäjän ja muutaman lumimyrskyliitäjän pesää, eivätkä yhtään kihun pesää.

Nämä linnut munivat Etelämantereen kesän aikana paljaalle kalliolle. Tutkijat havaitsivat, että pesimäkauden aikana esiintyi poikkeuksellisen voimakkaita lumimyrskyjä.

Ilmastonmuutos lisää lumisateita

Tutkijoiden mukaan pesinnän epäonnistumisen taustalla on ilmaston lämpeneminen, joka on muutaman viime vuoden aikana käynyt ilmeiseksi myös Etelämantereella.

Kun ilma lämpenee yhden asteen, se voi sisältää seitsemän prosenttia enemmän kosteutta. Lämpimämmillä vyöhykkeille tämä johtaa voimakkaampiin vesisateisiin, mutta arktisilla alueilla lumisateet lisääntyvät.

Tämän ilmiön seurauksena esimerkiksi Svarthamarenin pesimäalue peittyi tammikuussa 2022 lumeen, kertoo Britannian luonnonhistoriallinen museo (siirryt toiseen palveluun).

– Kyseessä ei ollut vain yksi yksittäinen lintuyhdyskunta, johon poikkeuksellinen sää iski. Puhutaan satojen kilometrien alueelle ulottuvista yhdyskunnista, sanoo Norjan Polaari-instituutin tutkija Sebastien Deschamps Science Daily -lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Etelämantereen ankarat sääolot vievät aina osan poikastuotosta, mutta koko lintusukupolven jääminen välistä on tutkijoiden mukaan hyvin poikkeuksellista.

Liitäjä- ja kihukannat eivät yhden katovuoden seurauksena ole uhattuina.

– Merilinnut ovat pitkäikäisiä, ja aikuiset yksilöt ovat hyvin kestäviä. Kunkin lintuparin on tuotettava jälkeläisiä elämänsä aikana vain pari kertaa, jotta populaation koko säilyisi, muistuttaa museon intendentti Alex Bond.

Linnut voivat selviytyä katovuodesta, mutta yksilömäärän väheneminen vaikuttaa luonnon tasapainoon. Kihujen pesinnän epäonnistuminen johtuu osittain siitä, että ne käyttävät liitäjien munia ja poikasia ravinnokseen.