MOT:n selvityksen mukaan useilta kymmeniltä työnsä kautta koronaan sairastuneilta on katkaistu vakuutuskorvauksia. Joukossa on muun muassa hoitoalan työntekijöitä.
– Nyt en muista enää, mitä kysyit?
Kesken haastattelun Jaana Saukon, 39, ajatus katkeaa. Joudumme pitämään pienen tauon.
Hetken päästä sama toistuu uudelleen. Ja taas kohta uudelleen.
Saukolle tällaiset tilanteet ovat nykyään tavallisia.
Mieli harhailee, sanoja joutuu hakemaan ja asioita on vaikea muistaa. Joskus hän on lähtenyt ajamaan autolla, mutta unohtanut sitten, minne oli menossa. Silloin piti palata takaisin kotiin.
Lääkäri on diagnosoinut Jaana Saukolle long covidin, eli pitkäkestoisen koronan. Hän sai virustartunnan vuoden 2021 alkupuolella lähihoitajan työnsä kautta ja oireilee yhä.
Työelämä on jäänyt sivuun, kun sairausloma on jatkunut ja jatkunut.
Vakuutusyhtiö on kuitenkin katkaissut korvausten maksamisen hänelle.
Ylen MOT-toimituksen selvityksen perusteella korvaukset on pistetty poikki useilta kymmeniltä muiltakin työnsä kautta koronaan sairastuneita.
Yhtenä päivänä korvattava tauti, seuraavana ei
Jaana Saukko sai koronaviruksen viime vuonna kollegaltaan. Tartunta todettiin ammattitaudiksi, eli sairauden katsottiin tulleen työstä.
Tapaturmavakuutuskeskuksen ylläpitämän tuoreimman rekisterin mukaan korona on todettu korvattavaksi ammattitaudiksi noin 1 700 henkilöllä. Luvut ovat tammikuun 2020 ja kesäkuun 2022 väliseltä ajalta.
Heistä useat sadat ovat olleet Saukon tapaan sote-alan työntekijöitä.
Työnantajat ovat velvollisia ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen. Vakuutusyhtiö maksoi Jaana Saukolle työnantajan ottamasta vakuutuksesta muun muassa päivärahaa työkyvyttömyydestä.
Akuutin infektion jälkeen oireilu pitkittyi, ja Saukko sai virallisen long covid -diagnoosin toukokuussa 2021.
Hän kävi kokeilemassa paluuta töihin, mutta siitä ei tullut mitään.
– Minulla oli suuria muistivaikeuksia ja häiriöitä kommunikoinnissa. Sain työpaikalla pakan ihan sekaisin, ja työkaverit alkoivat huomautella toiminnastani.
Yhtäkkiä vakuutusyhtiö kuitenkin ilmoitti, ettei päivärahaa enää maksettaisi elokuun lopun jälkeen.
– 1.9.2021 alkaen vakuutusyhtiö päätti, että nyt on korvattu tarpeeksi, eivätkä oireeni enää liity sairastettuun koronainfektioon.
MOT:n näkemässä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö ei anna tarkkoja perusteluita siihen, miten yhtenä päivänä kyse on korvattavasta ammattitaudista mutta seuraavana enää ei.
Jaana Saukko on lääkärin kirjoittamalla sairauslomalla edelleen, loppuvuodesta 2022.
MOT kävi Saukon tapauksen lisäksi läpi tarkemmin kahden muun henkilön samankaltaista tilannetta. Molemmilla korona on todettu ammattitaudiksi.
32-vuotias sairaanhoitaja Annamari Viljanen sai koronan pandemian alussa, huhtikuussa 2020.
”Hoidin koronapositiivisia potilaita, ja suojavarusteista oli tuolloin pulaa.”
Lääkärinlausuntojen mukaan Viljasen oireet pitkittyivät, ja hän kärsi muun muassa rytmihäiriöistä, heikosta rasituksensietokyvystä, pahoista päänsäryistä, lämpöilystä ja hengenahdistuksesta.
Vuoden sairastamisen jälkeen hänelle asetettiin long covid -diagnoosi.
Vakuutusyhtiö korvasi Viljasen työkyvyttömyyttä maksamalla päivärahaa sekä tutkimus- ja muita kuluja. Korvaukset kuitenkin katkaistiin huhtikuun 2021 lopusta alkaen, sillä ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttömyyden katsottiin tulleen korvatuksi.
Vakuutusasiakirjoista selviää, että Viljasen oireilu jatkui korvausten katkaisemisen hetkellä, mutta ”todennäköistä syyosuutta sairastettuun COVID-19 -virusinfektioon ei ole voitu osoittaa” eikä ”oireiden taustalla ole todettu objektiivisia löydöksiä”.
Vakuutusyhtiön mukaan työkykyyn liittyviin ongelmiin on vaikuttanut myös muun muassa pitkä poissaolo töistä sekä astma. Lääkärinlausunnon mukaan Viljaselle puhkesi astma koronan jälkeen, mutta tutkimusnäyttö ei vahvista, että korona olisi sen aiheuttaja.
Viljanen palasi töihin pitkän sairausloman jälkeen työkokeilun turvin. Nyt, reilut 2,5 vuotta koronatartunnan jälkeen, hän kykenee tekemään 5-tuntista työpäivää neljä päivää viikossa.
Annamari Viljasella on yhä oireita, muun muassa kroonistunut migreeni, rytmihäiriöitä, huono rasituksensietokyky ja jatkuvasti koholla olevat tulehdusarvot.
Tämän vuoden keväälle päivätyssä lausunnossa työterveyslääkäri on arvioinut, että covidin jälkioireet ovat alentaneet hänen toimintakykyään selvästi.
”Vakuutusyhtiö ei ole edes nähnyt minua ja sitä, miten minä oireilen. Silti he olivat sitä mieltä, että syy-yhteyttä koronaan ei enää ole.”
Long covidiin sairastunut opettaja
Myös koronan alkuvuodesta 2021 sairastanut opettaja on joutunut keventämään työaikaansa, koska oireilu on pitkittynyt. Hän ei halunnut esiintyä tässä jutussa nimellään. Henkilöllisyys on MOT:n tiedossa.
Opettajalle kehittyi MOT:n näkemien asiakirjojen mukaan akuutin infektion jälkeen viiveellä neuropsykologisia ongelmia kuten muisti- ja keskittymisvaikeuksia sekä syvää väsymystä, jotka työterveyshuolto arvioi selittyvän koronalla. Muuta sairautta ei todettu, ja hänelle asetettiin long covid -diagnoosi.
Vakuutusyhtiölle tämä ei riittänyt. Opettajalle ei maksettu korvauksia alkuvaiheessa maksettuja noin 2,5 kuukautta enempää.
Opettaja kertoo tunteneensa päätöksestä tyrmistystä ja epätoivoa.
– Vakuutusyhtiö ei ole edes nähnyt minua ja sitä, miten minä oireilen. Silti he olivat sitä mieltä, että syy-yhteyttä koronaan ei enää ole.
Jaana Saukon ja opettajan vakuutusyhtiö on Fennia, Annamari Viljasen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on otettu Protector Vakuutukselta.
Vakuutusyhtiöt eivät antaneet haastattelua Ylelle vedoten, ettei yksittäistapauksia voida kommentoida.
Sen sijaan ne vierittivät vastuuta Tapaturma-asiain korvauslautakunnelle eli Takolle. Kyse on sosiaali- ja terveysministeriön asettamasta lautakunnasta, jonka tehtävänä on yhtenäistää työtapaturma- ja ammattitautilain korvauskäytäntöjä.
Pyydämme kaikissa long covidiin liittyvissä ammattitautitapauksissa lausuntoa tapaturma-asioiden korvauslautakunnalta (Tako) ennen korvauspäätöksen antamista, koska kyse on lääketieteellisestä tulkintakysymyksestä. (---) Noudatamme päätöksissämme Takon korvauslinjausta, Fennialta kirjoitetaan.
Myös MOT:n tutkimat tapaukset ovat käyneet lautakunnan arviossa.
Vakuutusyhtiöitä on ohjeistettu pyytämään Takolta lausuntoa tapauksissa, joissa ammattitaudin ilmenemisestä on kulunut kolme kuukautta ja yhtiöiltä haetaan jatkotyökyvyttömyyskorvauksia pitkittyneen koronaoireilun perusteella.
Tapaturma-asiain korvauslautakunta on käsitellyt pandemian alusta syyskuun 2022 loppuun mennessä 62:n eri henkilön tällaista tapausta.
Niistä 55 tapauksessa Tako päätyi suosittamaan korvausten katkaisemista.
Miksi luvut näyttävät tältä?
Oireilu ei riitä todistamaan työkyvyttömyyttä
Kun korona todetaan ammattitaudiksi, taustalla on selvä löydös: positiivinen testitulos ja tartunnan vahva yhteys työpaikkaan.
Minkä vuoksi virallisesti todettu ammattitauti on korvauslautakunnan mukaan lakannut kymmenissä tapauksissa olemasta korvattava?
– Hyvin monissa asioissa on itse asiassa päädytty siihen, että työkyvyttömyyden pitkittyminen alkuperäisestä ammattitaudista on mahdollista, mutta sitä ei voida osoittaa todennäköiseksi, lautakunnan lääkäriasiantuntijoiden puheenjohtaja, vakuutuslääkäri Ari Kaukiainen muotoilee.
Kaukiaisen mukaan korvausten jatkaminen olisi eri tapauksissa edellyttänyt sitä, että lautakunta olisi pystynyt arvioimaan syy-yhteyden juuri todennäköiseksi, kuten työtapaturma- ja ammattitautilaissa määritellään.
Tämä taas vaatisi hänen mukaansa sitä, että olisi testejä, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia, joilla pystyttäisiin todentamaan pitkittyneiden oireiden ja jatkuneen työkyvyttömyyden johtuvan juuri koronasta.
– Pelkkä oireilu ei riitä, vaan tarvitaan löydöksiä. Koronan ongelma on se, että se aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin moni muukin asia.
Ari Kaukiainen huomauttaa, ettei kommentoi erikseen tässä jutussa esiteltyjä tapauksia, vaan puhuu yleisellä tasolla.
Kaukiainen sanoo, että riittäväksi arvioitujen löydösten puuttuminen on ollut yksi keskeisimmistä ongelmista, vaikka hylkypäätösten taustalla on lisäksi voinut olla muunkinlaisia syitä, kuten esimerkiksi korvauksenhakijoilla todettuja muita sairauksia.
– Meillä on merkittävästi puutetta tutkimusmenetelmistä, joilla pystyttäisiin yksilön kohdalla osoittamaan, että oireilu liittyy koronaan.
Ari Kaukiaisen mielestä esimerkiksi neuropsykologisissa testeissä esiin nousevaa oireiluakin on vaikea pitää riittävänä löydöksenä, sillä ei voida tietää, miten korvauksenhakija olisi pärjännyt testeissä ennen koronaa.
”Olen laskenut, että saan rahaa noin kolmasosan siitä, mitä saisin, jos vakuutusyhtiö olisi jatkanut ammattitautikorvausta. Se on erittäin epäreilua.”
Jaana Saukko, long covid -potilas
Kaukiainen sanoo korvauslautakunnan tietävän, että väestötasolla pitkittyneistä koronaoireista on jo paljonkin tutkimustietoa. Hänen mukaansa väestötason tieto ei kuitenkaan riitä, kun korvauspäätöksiä tehdään yksilöiden kohdalla.
Tietynlaisten tutkimusten tai löydösten edellyttäminen tekee asian potilaiden kannalta hankalaksi, sillä koronan pitkäaikaisoireiden taustalla olevia mekanismeja ei vielä kaikilta osin tunneta vaan asiaa vasta tutkitaan.
Kaikilla jatkotyökyvyttömyyden vuoksi korvausta hakeneilla on ollut oman lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä, ja osalla on ollut myös long covid -diagnoosi. Nämä asiat on Kaukiaisen mukaan huomioitu, mutta nekään eivät välttämättä ole muuttaneet kokonaistilannetta.
Kaukiainen toteaa, etteivät ihmiset kuitenkaan jää kokonaan ilman sosiaaliturvaa, vaikka vakuutusyhtiö katkaiseekin korvaukset.
Vakuutusyhtiön ammattitaudista maksamat korvaukset ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin esimerkiksi liiton tai Kelan rahat.
Sairaanhoitaja Annamari Viljanen sanoo kuukausitulojensa pudonneen useilla sadoilla euroilla niistä ajoista, jolloin hän pystyi tekemään täyttä työaikaa.
Jaana Saukko elää liiton päivärahojen varassa.
– Olen laskenut, että saan rahaa noin kolmasosan siitä, mitä saisin, jos vakuutusyhtiö olisi jatkanut ammattitautikorvausta. Se on erittäin epäreilua.
Professori: Lautakunta olisi voinut päättää toisinkin
Pyysimme vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professoria Olli Norrosta lukemaan läpi lähihoitajan, sairaanhoitajan ja opettajan korvauspäätökset.
Hän sanoo, että ilman lääketieteellistä asiantuntemusta on vaikea arvioida luotettavasti, ovatko tapaukset menneet oikein.
– Jos ihminen on kuitenkin aiemmin ollut terve, ja sitten tulee tällaista, se ilman muuta puoltaa syy-yhteyttä, Helsingin yliopistossa työskentelevä Norros pohtii.
Hylkäävissä korvauspäätöksissä on mainittu vain Annamari Viljasen kohdalla ennen koronaa podetuista päänsäryistä ja rytmihäiriötuntemuksista. Viljanen sanoo, että valtaosa nykyoireista alkoi koronan sairastamisen jälkeen.
Jaana Saukko ja haastateltu opettaja kertovat, että olivat ennen koronaa terveitä ja elivät aktiivista elämää.
Norros näkee, että korvauslautakunnalla olisi myös ollut mahdollisuus linjata pitkittyneiden koronaoireiden korvattavuutta toisin.
”Jos henkilö on saanut oman lääkärin vakuutettua siitä, että on työkyvytön, lausunto siitä voi olla paras todiste, mikä vallitsevassa tilanteessa on saatavilla.”
Olli Norros, vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori, Helsingin yliopisto
Long covidiin perehtynyt terveydenhuollon erikoislääkäri Markus Perola ei ota suoraan kantaa tässä jutussa esiteltyjen henkilöiden tapauksiin, mutta toteaa, ettei ymmärrä, mihin perustuu johtopäätös siitä, etteivät pitkittyneet oireet enää todennäköisesti liittyisi koronaan.
– Tiedeyhteisö ei tällä hetkellä tiedä, kuinka pitkä long covid on. Kuka voi siis lyödä sen rajan, että kun oireet kestävät vaikka vuoden, ne eivät enää johdu koronasta? Minä en ainakaan löydä tällaiselle mitään perusteita tieteellisestä kirjallisuudesta.
Perolan mukaan long covid aiheuttaa nykytiedon valossa varsinkin pysyvää työkyvyttömyyttä vain hyvin harvoissa tapauksissa. Niitäkin kuitenkin on.
Vakuutusyhtiöiden hylkypäätöksissä on myös erikseen nostettu esiin ikään kuin perusteluna se, jos korvauksenhakija ei ole ollut teho- tai sairaalahoidossa koronan takia.
Markus Perola huomauttaa, että long covid voi kehittyä myös lievästi tai jopa kokonaan oireettomasti taudin sairastaneelle.
Rahat loppuivat, ja asunto meni myyntiin
Tapaamme Jaana Saukon uudelleen lokakuun lopussa, reilu kuukausi ensimmäisen haastattelun jälkeen. Tällä välillä hän kertoo myyneensä asuntonsa, koska rahat eivät enää riitä. Edessä on muutto miesystävän luo.
Saukko kertoo olevansa surullinen ja pettynyt, kun luotti siihen, että hänellä olisi vakuutuksen kautta turva ja selkänoja, jos jotain tapahtuu töissä.
Hän kokee epäreiluna, että teki pandemian aikana etulinjassa hoitoalan töitä ja piti lähihoitajana huolta heikommista ihmisistä, mutta on nyt itse jäänyt hyvin vaikeaan asemaan.
”Kun meistä tulee heikoimpia, jäämme yksin”
Jaana Saukko, long covid -potilas
Saukko on tehnyt vakuutusyhtiön päätöksestä valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle mutta sai sieltä vastikään hylkypäätöksen. Näin kävi myös Annamari Viljaselle, joka toimitti oman tapauksensa vakuutusoikeuden arvioitavaksi.
Opettaja kertoo, hänellä ei ole ollut voimia lähteä tekemään valitusta vakuutusyhtiön päätöksestä.
– Energiavarani ovat nykyään niin pienet, että en jaksa enää taistella. Olen alistunut siihen, että tämä on nyt näin.
Jaana Saukko kertoo kaikesta huolimatta suhtautuvansa tulevaisuuteen toiveikkaasti. Hän toivoo, että voisi vielä joskus palata työelämään ja elää aiempaa aktiivista elämäänsä.
Aika näyttää, väistyvätkö hänen oireensa, ja jos, milloin.
– Minä en anna itseni ajatella, ettei se olisi mahdollista.
Millaisessa asemassa long covidista kärsivät ovat Suomessa? MOT käsittelee aihetta ohjelmassaan ”Diagnoosi: Long covid”.
Voit keskustella aiheesta 6.12. klo 23.00 asti.
