Finland

Lukijan mielipide | Myös suojelualueiden ulkopuolelle jäävät viheralueet tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa

Levittäytyvä rakentaminen, virkistyskäytön aiheuttama kuluminen ja toisaalta myös viheralueiden hoito asettavat kaupunkiluonnolle paineita monesta suunnasta. Viheralueiden ekologisten arvojen, kuten luonnon monimuotoisuuden, säilyttäminen edellyttää näiden paineiden koordinoitua hallintaa.

Kaupunkien arvokkaimpia luontokohteita voidaan turvata suojelun keinoin, mutta luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on tärkeää huomioida myös suojelualueiden ulkopuolelle jäävät viheralueet.

Mielipidekirjoituksessaan (HS 26.6.) Krista Mikkonen ja Tiina Elo kirjoittivat kuntien välisen yhteistyön tärkeästä roolista viheralueiden verkoston turvaamisessa, jossa osansa on maankäytön suunnittelulla ja hyvien käytänteiden edistämisellä. Viheralueiden ekologisten yhteyksien osalta tämä merkitsee paitsi riittävän suurien ja sijainniltaan sopivien viheralueiden säilyttämistä myös niiden ekologisen laadun kohentamista.

Kuntien omistamat virkistysmetsät tarjoavat monelta osin enemmän liikkumavaraa luontoarvojen kehittämiseen kuin talousmetsien luonnonhoito. Omissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että Etelä-Suomessa hoidetuissakin kuusivaltaisissa kaupunkimetsissä on päässyt jo nyt kehittymään arvokkaita rakennepiirteitä, kuten vanhaa puustoa, sekapuustoisuutta sekä monipuolista lehtilahopuuta. Vastaavan havainnon ovat tehneet monet talousmetsissä huonosti menestyvät uhanalaistuneet eliölajit, kuten liito-oravat, jotka ovat ryhtyneet levittäytymään nopeasti kaupunkimetsiin.

Kaupunkimetsien rakenteen muuttuessa lähemmäs luonnontilaa kaupunkilaisten elinpiiriin hiipii myös metsien luontainen dynamiikka. Kuluvana vuonna otsikoihin ovat jälleen nousseet Helsingin keskuspuistossa havaitut kuusia tappaneet kirjanpainajatuhot. Vastaavia puukuolemia on odotettavissa vanhoissa kaupunkikuusikoissa jatkossakin, sillä kuusien tuhoalttius on ilmastonmuutoksen myötä vain kasvussa.

Virkistysmetsissä puukuolemat eivät kuitenkaan merkitse tuhoa tulonmenetyksenä kuten talousmetsissä. Sen sijaan kuollut puusto voidaan nähdä arvokkaana resurssina, jota säästämällä voidaan merkittävästi lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Lahopuun ekologinen merkitys on jo melko laajasti sisäistetty niin metsänhoitajien kuin suuren yleisönkin keskuudessa. Etenkin järeän kuusilahopuun määrä Helsingin kaupunkimetsissä on kuitenkin vielä melko vähäinen. Toivottavasti puukuolemien aiheuttama lahopuulisä saa jatkossa jäädä rikastuttamaan lähiluontoamme entistä enemmän. Lahopuu on monen uhanalaisen lajin elinympäristö, eikä lisää kirjanpainajatuhojen riskiä.

Aku Korhonen

väitöskirjatutkija

Leena Hamberg

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Football news:

Raheem sterling: Looking for tickets to Lisbon. From the 10th to the 24th. Retweet if you can help
Pep Guardiola: Gabriel is the best player of matches with Real Madrid
Three heroes of Lyon in the match with Juve – among them the defender, whom the fans drove in the fall
Manchester City and Lyon will meet in the 1/4 final of the Champions League on August 15 at Jose Alvalade
Photo of Pep and Zizou – just a gift for Showsport users
Ronaldo was eliminated so early from the Champions League for the first time in 10 years, although he tried very hard – in the playoffs for Juve, only he scores
Rudi Garcia: to Pass Juventus is a feat. The most pleasant defeat in my career