Lukijan mielipide | Nyt on tuettava lapsia ja nuoria, etteivät poikkeusajan vaikutukset pitene

Nyt on tuettava lapsia ja nuoria, etteivät poikkeusajan vaikutukset pitene

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on ollut erityisesti lapsille ja nuorille rankka kokemus.

Lapset ja nuoret ovat kuluneen vuoden aikana joutuneet elämään hyvin poikkeuksellista elämää. Etäkoulu, harrastusten keskeytyminen, kavereiden ja isovanhempien tapaamisen rajoittaminen ovat olleet monille ahdistaviakin kokemuksia. Pääkaupunkiseudulla monet rajoitukset ovat olleet maan tiukimpia ja kestäneet lasten näkökulmasta pitkään.

Lastensuojelun merkitys on poikkeusaikoina korostunut. Viime keväänä lastensuojeluilmoitusten määrä laski ja yhteys osaan lapsista katosi. Tämä on merkki siitä, miten tärkeässä roolissa koulujen, päiväkotien ja harrastusten aikuiset ovat pitäessään yhteyttä lapsiin päivittäin.

Nuorista, joiden oireilu näkyy vakavimmillaan rikosten tekemisenä tai päihteiden käyttönä, on viime aikoina keskusteltu paljon, samoin lastenkodeista karkailusta eli niin kutsutusta hatkaamisesta. Nuorten ilmaisemaan hätään on suhtauduttava vakavasti.

Helsingissä, kuten monissa suurissa kaupungeissa lastensuojelun sijoitukset ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti nuorten osalta. Kun on käyty läpi sijoitusten syitä, taustalla näkyy perheissä usein lähisuhdeväkivaltaa, päihteiden käyttöä ja mielenterveysongelmia.

Siksi Helsingissä on ryhdytty parantamaan perheissä tapahtuvan päihteidenkäytön ja lasten kohtaaman lähisuhdeväkivallan tunnistamista. Tähän työntekijöitä koulutetaan jo tänä vuonna. Mielenterveyspalveluissa sujuvoitetaan lasten ja nuorten hoitoon pääsyä.

Helsingissä perhekeskukset ja niiden moniammatillinen työmalli ovat olleet hyviä askelia siihen, että perheiden ongelmat tunnistetaan ja ne saavat tukea ajoissa. Hallitusohjelmassa puolestaan on linjattu lastensuojelun uudesta henkilöstömitoituksesta. Tässä Helsingissä toimittiin jo ennen asian kirjaamista hallitusohjelmaan.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on ollut erityisesti lapsille ja nuorille rankka kokemus. Valtion ja kuntien tulee helpottaa ja sujuvoittaa mielenterveyspalveluita niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin osalta. Jokaisen tukea tarvitsevan on saatava apua.

Myös sijoitettujen nuorten pahoinvointiin tulee puuttua. Konkreettisena toimena valtion ja kuntien tulisi lisätä erityisen huolenpidon jaksojen paikkoja. On todellinen ongelma, että erityisen huolenpidon jaksojen asiantuntijapäätöksiä on vaikea saada, eikä paikkoja ole tarpeeksi. Paikkoja voitaisiin lisätä esimerkiksi valtion koulukoteihin.

On varauduttava siihen, että kriisin jäljet näkyvät vielä pitkään palveluiden tarpeessa. Siksi osana jälleenrakennusta on tärkeää resursoida riittävästi perheiden tukea ja lastensuojelua. Näin tuemme ihmisten hyvinvointia kriisissä ja vähennämme tulevaisuuden palveluntarpeita, kun ongelmat eivät pääse pitkittymään.

Maria Ohisalo

sisäministeri (vihr)

Sanna Vesikansa

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari (vihr)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.