Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Lukijan mielipide | Otetaan hyödyt eri metsänkasvatustavoista

Metsänhoitotavoista päättää metsänomistaja.

Erkki Annila toi perustellusti esiin jaksollisen kasvatuksen luontoarvoja (HS Mielipide 24.11.). Haluan laajentaa keskustelua.

Jaksollisessa kasvatuksessa tärkeitä piirteitä ovat aukeiden alojen ja lehtipuujatkumoiden säilyminen sekä vaihteleva, järeäpuustoinen varttuneen metsän vaihe. Mahdollisuus palojatkumoalueiden ylläpitämiseen on avohakkuualoilla säästöpuuryhmineen helpompi toteuttaa kuin jatkuvan kasvatuksen metsissä.

Lukuisat ruoho- ja heinäkasvit, perhoset ja monet muut hyönteiset sekä osa petolinnuista suosivat avohakkuualoja, toki myös sorkkaeläimet ja jyrsijät taimikkotuhoineen. Monelle kuolleella puulla elävälle sieni- tai hyönteislajille metsän peitteisyys on toisarvoista, kunhan vain sopivan laatuista lahopuuta on tarpeeksi tarjolla.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ovat muun muassa erirakenteis-, pienaukko- ja kaistalehakkuut. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan parantaa varjoisiin metsiin sopeutuneen kääpä- ja hyönteislajiston elinmahdollisuuksia, jos vain kuolleen puun määrä on riittävä. Lahopuun säästäminen on tärkeää, mutta myös tuotetun lahopuun merkitys kasvaa jo kymmenen vuoden kuluttua hakkuista.

Jatkuvasta kasvatuksesta hyötyvät myös mykorritsasienet, useat metsäkanalinnut, tiaiset ja kuukkeli, mustikka ja sitä syövät eläimet sekä puilla epifyytteinä kasvavat sammalet ja jäkälät. Pienvesien suojavyöhykkeillä puuston peitteisyydellä on merkitystä vakaan mikroilmaston ja siihen sopeutuneen lajiston säilyttämiseksi.

Valitettavasti jatkuvasta kasvatuksesta hyötyy myös Etelä-Suomen kuusikoiden tuhosieni, juurikääpä. Myös lehtipuiden uudistuminen on menetelmässä huono.

Metsien monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita (muun muassa eri puutavaralajien määrä, marja- ja sienisadot) saadaan parhaiten edistettyä yhdistelemällä sekä jatkuvaa että jaksollista metsänkasvatusta.

Metsänhoitotavoista päättää metsänomistaja.

Juha-Pekka Hotanen

tutkija, Luonnonvarakeskus, Joensuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita