Lukijan mielipide | Sortuuko Suomen valtiontalous?

Tarvittaisiin kykenevä ja selkärankainen valtiovarainministeri, jolla olisi saumaton yhteistyö pääministerin kanssa.

Hyvinvointivaltiomme rahoituksesta on jo yli 12 prosenttia lainanottoa. Velkaantumisemme kasvaa nopeiten kehittyneiden maiden joukossa. Kasvavat korkokulut vievät rahoituspohjaa palveluilta ja tulonsiirroilta ja velkaantuminen vie mahdollisuuksia tasoittaa seuraavaa talouskriisiä.

Valtiovarainministeriön virkamiesten ehdottama kahden vaalikauden tasapainotusohjelma ei ole kelvannut kuin osalle puolueista. Vaihtoehdoksi tarjottu talouskasvu ei velkaongelmaa hoida. Eri arvioiden mukaan taloutemme voi kasvaa vain noin prosentin vuodessa pitkälle ensi vuosikymmenelle. Tämä ei riitä.

Jos talouskasvua halutaan nopeuttaa, selvin ero Ruotsiin ja Saksaan on yksityisissä palveluissa (esimerkiksi kauppa, logistiikka, viestintä).

Työpanoksen osalta viime vuosi oli valopilkku, kun myönnettiin 20 000 työperäistä oleskelulupaa. Jos tätä menoa jatkuisi koko hallituskauden ja kotouttaminen hoidettaisiin taitavasti, Suomen tilanne paranisi työpanoksen osalta. Kotouttaminen on kuitenkin lähinnä kuntien ja hyvinvointialueiden aktiivisuuden varassa.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen voisi olla merkittävin hallitukselle kuuluva tehtävä. Kuten on nähty, nopeasti on vaikea saada paljon aikaan. Näin ollen velkaongelman hoito ei ratkea ilman menosäästöjä ja verojen korotuksia.

EU:n komissio valmistelee jäsenmaille 3–4 vuoden sopeutusohjelmia, jolloin julkinen velka olisi saatava kestävälle uralle. Valtiovarainministeriön virkamiesten kahden vaalikauden ohjelma ei ole ainakaan liian nopea.

Kun valtiontalouden vuotuinen alijäämä on lähivuosina tasolla 11 miljardia euroa ja korot ovat nousseet, ministeriön 9 miljardin euron sopeutus ei ehkä enää riitä. Suomen Pankissa on arvioitu tarpeeksi 13 miljardia euroa. Tämän mittainen sopeutus johtaisi vuonna 2035 tilanteeseen, jossa EU:n 60 prosentin velkasuhdekriteeri täyttyisi.

Hallituskauden alussa on loppukautta paremmat poliittiset olosuhteet sopeutukselle. Niinpä aikaa ei tulisi enää hukata, vaan heti vuonna 2024 olisi toteutettava velkaantumisen hidastamiseksi 2–3 miljardin eurot toimet, joissa talouskasvun edellytysten parantamisen ja rakennemuutosten tulisi olla etusijalla. Veronkorotuksiltakaan ei voida välttyä.

Meillä ei 15 vuoteen ole ollut kuin kerran sellainen hallitus – Juha Sipilän (kesk) hallitus –, joka olisi menestyksekkäästi edistänyt talouskasvua ja vähentänyt velkaantumista. Tarvittaisiin kykenevä ja selkärankainen valtiovarainministeri, jolla olisi saumaton yhteistyö pääministerin kanssa.

Juhani Korpela

valtiovarainministeriön entinen budjettipäällikkö, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.