Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Lukijan mielipide | Välittävä läheinen leimataan usein vaikeaksi ihmiseksi

Asumispalveluyksiköiden henkilöstön tulee kyetä kohtaamaan omaisia arvostaen myös niissä tilanteissa, joihin liittyy huolta ja muita vahvoja tunteita.

Vammaisjärjestöt saavat runsaasti yhteydenottoja aikuisten kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden vanhemmilta liittyen tilanteisiin, joissa omainen epäilee läheistään kohdeltavan asumispalveluissa epäasiallisesti. Sama asia nousee keskeiseksi puheenaiheeksi usein myös vertaisryhmissä. Tilanteeseen puuttuminen edellyttää valituksen tekemistä virallisia kanavia pitkin kuntaan tai aluehallintovirastoon. Useimmissa tapauksissa omainen ei kuitenkaan halua edetä ehdotetulla tavalla. Miksi?

Vanhemmat eivät uskalla ottaa sitä riskiä, että epäkohdista puhuminen aiheuttaisi omaan lapseen kohdistuvan sanktion tai kaventaisi entisestään mahdollisuuksia osallistua lapsen elämään liittyvään päätöksentekoon. Vanhemmat kertovat todistaneensa yhteydenpidon rajoittamista, perusteetonta liikkumisen rajoittamista, tiedon pimittämistä, henkilökunnan tietoista valehtelemista, toimintakyvyn merkittävään laskuun johtanutta ylilääkitsemistä, riittämätöntä ravitsemusta ja jopa selittämättä jääneitä fyysisiä ruhjeita.

Pelko on tunne, jonka kanssa moni vanhempi elää tauotta. Kysymyksiin sinnikkäästi vastausta vaativa läheinen leimataan vaikeaksi ja yhteistyökyvyttömäksi. Totuuden selvittäminen tilanteessa, jossa osapuolten näkemykset ovat täysin toisistaan poikkeavat, on usein mahdotonta.

Tämän kirjoituksemme tavoitteena ei ole lisätä jo olemassa olevaa vastakkainasettelua ammattihenkilöstön ja omaisten välillä. Jokainen tilanne on omanlaisensa, emmekä ota kantaa yksittäistapauksiin. Vaikka epäkohtia esiintyy enemmän kuin mitä niistä julkisuudessa puhutaan, valtaosassa asumisyksikköjä omaisyhteistyö toimii ja asukkaita kohdellaan hyvin.

Omaisyhteistyö on oleellinen osa asumispalveluiden henkilöstön työtä. Henkilöstön tulee kyetä kohtaamaan omaisia arvostaen myös niissä tilanteissa, joihin liittyy huolta ja muita vahvoja tunteita. Henkilöstön valmiuksia omaisyhteistyöhön tulee vahvistaa, ja se on organisaation johdon vastuulla.

Omiin asenteisiimme voimme kuitenkin vaikuttaa itse.

Nina Korventaival

toiminnanjohtaja

Kehitysvammatuki 57 ry

Minna Kedonoja

koulutettu omaishoidon kokemusasiantuntija, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita