Koronavirus on vain yksi sadoistatuhansista viruksista, jotka voivat uhata ihmiskuntaa. Mostphotos

Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin torstaina julkaiseman raportin mukaan luonnossa odottaa arviolta noin 540 000–850 000 tuntematonta virusta, jotka voivat tarttua ihmiseen ja aiheuttaa uusia, koronavirusta tuhoisampia pandemioita.

Suurin osa, noin 70 prosenttia, ihmistä uhkaavista taudeista on eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja eli zoonooseja.

Kun ihminen on vallannut alaa maapallolta, ovat taudit myös lisääntyneet. Samalla biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kärsinyt. Luontopaneelin raportin arvion mukaan noin 30 prosenttia vuoden 1960 jälkeen tavatuista uusista taudeista johtuu ihmisen levittäytymisestä.

Raportin mukaan koronapandemiaan johtaneet syyt eivät olekaan arvoitus. Samoin samat syyt voivat johtaa uusien pandemioiden syntyyn.

– Koronapandemian syntyyn ei liity suurta mysteeriä. Sama ihmisen toiminta, joka vauhdittaa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa, kasvattaa myös pandemiariskiä, toteaa brittiläinen tautiekologi Peter Daszak luontopaneelin tiedotteessa.

Daszakin mukaan raportin tarkoitus ei ole luoda kauhukuvia, vaan kiinnittää huomiota siihen, että toisin toimimalle voidaan ehkäistä tulevaisuuden pandemiariskiä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Karjatalouden leviäminen lisää raportin mukaan pandemiariskiä. Kuvassa karjaa kiinalaisella torilla. AOP

Miten ennaltaehkäistä?

Raportin mukaan pandemioiden tuleva aikakausi on mahdollista välttää, mutta se vaatii ennaltaehkäisyä nykyistä enemmän.

Yksistään rokotekehitys ei esimerkiksi riitä. Daszakin mukaan ihmiskunta luottaakin nykyisin liikaa tautien torjuntaan rokotteilla ja hoidoilla sen jälkeen, kun uusi tauti on jo ilmaantunut.

Paneeli listaa useita keinoja, joilla tulevaisuuden pandemioilta voidaan välttyä. Erityisesti se korostaa, että poliittisten päättäjien tulisi kuunnella tieteentekijöitä.

Käytännön keinoiksi paneeli mainitsee luonnonsuojelualueiden lisäämisen. Alueita lisäämällä vähennettäisiin kontaktia villieläinten, karjan ja ihmisten välillä. Tällöin uusien virusten siirtyminen eläimestä ihmiseen olisi epätodennäköisempää.

Kuten koronapandemian synnystä on opittu, lisää kansainvälinen villieläinkauppa tautiriskiä merkittävästi. Villieläinkauppaa tulisikin rajoittaa ja väestöä kouluttaa villieläinkaupan riskeistä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ruokaturvallisuuden lisääminen on tärkeä keino pandemioiden ehkäisyssä. Kuvassa nigerialainen nainen valmistaa villieläimistä ruokaa Lagosissa. AOP

Lisäksi paneeli ehdottaa muun muassa kansainvälisen neuvoston perustamista. Pandemioiden torjuntaan keskittyvä neuvosto voisi tarjota päätöksentekijöille parhaan tieteellisen ymmärryksen uusista taudeista sekä niiden riskeistä. Paneeli kannustaa myös pandemioiden torjuntaan keskittyvien kansallisten instituutioiden perustamiseen.

Yksi ehdotuksista on pandemiariskiä kasvattavan kulutuksen, maanviljelyn ja kaupan rajoittamista esimerkiksi karjatalouden verotuksen nostolla.

Tiivistäen pandemioiden estämiseen pätevät pitkälti samat ratkaisut kuin ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen estämiseen: kestävä kulutus ja kestävä maankäyttö, lihan käytön ja villieläinkaupan vähentäminen sekä luonnontilaisten elinympäristöjen ennallistaminen.

Ennaltaehkäisy auttaisi taloutta

Yksi raportin tärkeimmistä viesteistä on talouden ja ympäristönsuojelun jatkuva kädenvääntö.

Vastakkainasettelusta huolimatta korona on aiheuttanut yhden ihmiskunnan historian suurimmista taloudellisista iskuista. IPBES:n raportissa arvioidaankin, että ennaltaehkäisytoimet tulisivat noin 100 kertaa edullisemmiksi kuin koronapandemian kokoisen tautiaallon talousvaikutukset.

Raportin mukaan viime heinäkuussa koronapandemian arvioitiin aiheuttaneen 8–16 biljoonan dollarin maailmanlaajuiset kustannukset.

Jos raportin laskelmat ennaltaehkäisystä pitävät paikkansa, voisi se muuttaa ympäristöpolitiikkaa merkittävästi.

Ennaltaehkäisyn taloudellista hyötyä on korostanut myös Suomen ympäristöministeriö.

– Ennaltaehkäisyn hinta on suhteessa pieni verrattuna maailmantaloudellisiin vaikutuksiin pandemian iskiessä. Viimeistään koronavirus on tämän meille osoittanut, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa ministeriön tiedotteessa.

Korona näkyy jo meren pohjassakin: ”Kohta vedessä on enemmän hengityssuojia kuin meduusoja”.

Kaikki uutiset koronaviruksesta.