Suomi sai noottia yhdyskuntajätteen ja muovin kierrätyksen laahaamisesta. Liian suuri osa jätteestä poltetaan energiaksi ja liian vähän kierrätetään uudeksi materiaaliksi. Vain yhdeksän EU-maata näyttää pääsevän koviin tavoitteisiin.
Suomi kierrättää liian vähän.
EU-komissio antoi torstaina Suomelle niin sanotun varhaisen varoituksen, koska vuoden 2025 kierrätystavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta. Suomi on yksi 18:sta varoituksen saaneesta maasta.
Suomi sai noottia yhdyskuntajätteen ja muovin kierrätyksen laahaamisesta. Liian suuri osa jätteestä poltetaan energiaksi ja liian vähän kierrätetään uudeksi materiaaliksi.
Vuonna 2025 yhdyskuntajätteestä – siis esimerkiksi kodeissa, kouluissa ja kaupoissa syntyvistä roskista – pitäisi kiertää 55 prosenttia, mutta Suomi on viimeiset kymmenen vuotta junnannut noin 40 prosentissa.
Muovipakkauksista pitäisi kierrättää puolet, kun Suomi kierrättää noin neljänneksen.
Pakkausten kokonaiskierrätystavoitteen ja kaatopaikkajätteen vähentämisen suhteen Suomi sen sijaan on jo maalissa.
“Jätepöntöt eivät auta, jos roskia ei viedä niihin”
Huolestuttavinta Suomen tilanteessa on, että yhdyskuntajätteen jo valmiiksi kaukainen kierrätystavoite näyttää karkaavan yhä kauemmas, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén.
Kun roskat heittää Suomessa sekajätteeseen, ne palavat lämmöksi ja sähköksi jätteenpolttolaitoksissa. Sekalaisen roskan seassa palaa kuitenkin myös biojätettä, muoveja, pahveja ja paperia, jota voisi hyödyntää uutena materiaalina.
– Keskeistä on, että lajittelua pitäisi parantaa, sanoo Stén.
Myös komissio nostaa esiin, että erityisesti biojätettä ja muovia kerätään Suomessa liian vähän. Tilastoinnin viiveiden vuoksi raportin tiedot tosin ovat vuodelta 2020. Sen jälkeen Suomessa on jo tehty toimia, sanoo Stén.
Esimerkiksi biojätteen keräämisestä on jo tullut pakollista kaikissa yli viiden asunnon taloyhtiöissä. Biojäte on yksi suurimmista haasteista, sillä sitä on noin kolmannes sekajätteestä.
– Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta vielä tarvitaan ihmisiä, jotka lajittelevat. Jätepöntöt talojen ja yritysten pihoilla eivät auta, jos ihmiset eivät vie roskiaan oikeisiin astioihin, Stén toteaa.
Toinenkin huoli ministeriössä on.
Venäjän hyökkäyssodan myötä puuntuonti Venäjältä katkesi, ja teollisuuslaitosten on täytynyt etsiä korvaavia polttoaineita kattiloihinsa. Erityisesti yritysten kierrätyskelpoista jätettä kulkeutuu yhä enemmän polttoon.
– Tämä on sellainen trendi, joka ei vielä näy komission luvuissa ja josta olemme kuulleet huolestuttavia viestejä kentältä. Polttoon päätyvä jäte on voinut jopa lisääntyä vuoden 2020 jälkeen, Stén sanoo.
Vain 9 maata pääsemässä tavoitteisiin
EU:n asettamat kierrätystavoitteet ovat niin kovat, että 27 EU-maasta vain yhdeksän on saavuttamassa ne sekä pakkausjätteen että yhdyskuntajätteen osalta.
Suomi ja seitsemän muuta maata ovat saavuttamassa pakkausjätteen tavoitteen, mutta 10 maata ei ole pääsemässä kumpaankaan.
Kaiken lisäksi tavoitteet nousevat. Vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää jo 60 prosenttia ja vuonna 2035 peräti 65 prosenttia.
Komission varoitusten tarkoitus on tukea maita tavoitteisiin pääsemisessä. Niillä tuupataan maita oikeaan suuntaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta ne ehtisivät vielä toimia. Jos riittävästi ei tehdä, seurauksena on rikkomusmenettelyyn joutuminen ja lopulta isot sakot, kertoo Stén.
– Ja tällaisissa menettelyissä sakot ovat hyvinkin tuntuvia. Mutta Suomi ei ole tässä ole onneksi aivan huonoimmassa joukossa, vaan olemme jo pitkällä osassa tavoitteista.
Komissio kehottaa Suomea muun muassa luomaan taloudellisia ohjauskeinoja kierrätysasteen nostamiseksi. Niitä voisivat olla esimerkiksi jätteenpolton verotus tai jonkinlainen muu maksu polttoon päätyvälle jätteelle. Lisäksi Suomen pitäisi komission mukaan viestiä lajittelusta tehokkaammin ja pidättäytyä rakentamasta uusia jätteenpolttolaitoksia.
Voit keskustella aiheesta 9.6. klo 23 saakka.
