Lääkäriksi opiskeleva Sumeya Abdulla tuli viime marraskuussa Saksaan pakolaisena. Ensi kesänä hän toivoo pääsevänsä sairaalaan harjoitteluun tiiviin kielenopiskelukevään jälkeen. Kuva: Nikita Terjošin
Saksan tavoitteena on uuden maahanmuuttolain avulla nousta kärkeen ammattitaitoisten maahanmuuttajien houkuttelevana kohdemaana.
Berliini
Suomi ei ole yksin tavoitteessaan yrittää houkutella työperäisiä maahanmuuttajia, vaan kisa osaajista on käynnissä monien muiden maiden kanssa.
Saksan hallitus esitteli keskiviikkona lakiesityksen, joka tähtää maahanmuuttopolitiikan ”aloittamiseen alusta”, kuten sosiaalidemokraattinen sisäministeri Nancy Faeser muotoili. Uudella lakiesityksellä Saksa tekee itsestään houkuttelevan ”maailman fiksuille ihmisille”, hän sanoi.
”Oli valtava virhe, että tätä ei ole tehty aiemmin”, sisäministeri Faeser sanoi keskiviikkona esitellessään lakiesitystä.
Kyse on sekä työläisten että akateemisten osaajien houkuttelusta.
Tällä hetkellä Saksa on suosituin ei-englanninkielinen opiskelumaa. Lisäksi pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee maahan paljon. Mutta nyt Saksa sanoo ottavansa uuden vaihteen ammattiosaajien houkuttelussa EU:n ulkopuolelta.
Samalla maassa jo olevien työvoiman ulkopuolisten työllistämistä vauhditetaan uudella lailla.
Lääkäriksi opiskeleva Sumeya Abdulla, 22, on juuri toivotun kaltainen tulija: nuori, kielitaitoinen ja uraorientoitunut.
Hän saapui Saksaan pakolaisena marraskuussa. Nyt hän opiskelee saksaa viitenä päivänä viikossa. Alkukesästä hän on todennäköisesti saavuttanut kielitaitotason B2, jolla hän voi päästä sairaalaan harjoittelijaksi.
Kielikoulun maksaa kokonaan Saksan valtio.
Abdulla on syntynyt Keniassa somalipakolaisena. Lääkäriopintonsa hän aloitti Ukrainassa, josta hän lähti sotaa pakoon.
Aamuisin hän herää viideltä. Päivä alkaa lääketieteen etäopinnoilla ja jatkuu saksan opiskelulla kielikoulussa.
Saksa on hänen mielestään aika helppoa, koska se muistuttaa englantia. Kielikoulussa on dynaaminen tahti. Opettaja on joka viikonpäivänä eri.
”He sanovat, että se on siksi, ettemme kyllästyisi, vaan oppisimme paremmin.”
Viiden tunnin päivittäisen kielenopiskelun jälkeen hän jatkaa vielä iltapäivällä lääketieteen parissa.
Jos Ukrainan sota vain jatkuu ja jatkuu, Abdulla pyrkii jatkamaan lääketieteen opintojaan jossain toisessa eurooppalaisessa yliopistossa. Saksassa hän voisi päästä yliopistoon saavutettuaan saksan kielen tason C1. Se olisi mahdollista ensi vuonna.
Hänellä on vuoden määräaikainen oleskeluoikeus Saksassa.
Mutta haluaisiko hän jäädä?
Sisäministeri Faeserin mukaan ratkaisevaa työperäisen maahanmuuton houkuttelussa on järjestelmän helppouden lisäksi ”tervetulokulttuuri” eli ilmapiiri, jossa maahanmuuttajat tuntevat olevansa tervetulleita.
Lakiesityksen mukaan Saksa aikoo nyt helpottaa lupamenettelyitä – osittain myös poistaa vaadittavia lupia kokonaan.
Ulkomailla hankittua ammattipätevyyttä ei tarvitse enää uuden lain tultua voimaan luetuttaa hyväksi Saksassa, paitsi erikseen säännellyillä aloilla.
Saksan kielen opiskelua jo ennen maahan tulemista halutaan edistää.
Saksalaispoliitikot ovat hakeneet mallia uudistukseen Kanadasta, joka on jo pitkään ollut tunnettu nimenomaan työperäisten maahanmuuttajien houkuttelusta. Kanadan-malliin kuuluu myös maahanmuuttajien pisteyttäminen.
Sisäministeri Nancy Faeser ja työministeri Hubertus Heil keskustelivat maaliskuisella Kanadan-matkallaan Siemens Healthineersin tehtaan työntekijöiden kanssa. Kuva: Britta Pedersen
Tulevaisuudessa Saksaankin saa EU:n ulkopuolisista maista tulla vuodeksi etsimään töitä, jos saa tarpeeksi pisteitä. Pisteitä ropisee erinomaisesta englannin osaamisesta, saksan perustason kielitaidosta, alle 35 vuoden iästä ja valmiista ammattipätevyydestä ja työkokemuksesta.
Yritysten näkökulmasta pisteytystä on moitittu osittain liian kitsaaksi. Monissa työpaikoissa pelkkä perustason englantikin voi riittää. Konservatiivinen oppositio taas on herätellyt huolia lisääntyneen ja lisääntyvän maahanmuuton kielteisistä puolista.
Saksan uusi lakiesitys vastaa samaa linjaa, jota Suomessakin monet asiantuntijat nyt suosittelevat. Suomen tavoin ammattiosaajien puutetta pidetään Saksassakin merkittävänä kasvun esteenä.
Saksa tarvitsee eri arvioiden mukaan satojatuhansia ammattiosaajia lähivuosina. Lakiesityksellä tavoitellaan 60 000 työperäisen maahanmuuttajan lisäystä vuosittain.
Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoi torstaina Ylen vaalitentissä, että Suomen pitäisi ottaa mallia osaajien houkuttelusta muista maista. Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi kannattavansa maahanmuuttajien pisteyttämistä.
Saksan valitsema malli vaatii runsaasti ”maahanmuuton kustannuksia”. Saksan puna-viher-liberaalin hallituksen ajatuksena on, että malli maksaa itsensä takaisin.
Suomi on tuoreen OECD:n selvityksen perusteella nyt niukasti Saksaa edellä, kun verrataan sitä, mitkä maat ovat houkuttelevia huippuosaajien näkökulmasta.
Suomi on listalla sijalla 14. ja Saksa on 15:s. Kolme houkuttelevinta maata ovat Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Sveitsi.
Yrittäjien mielestä Ruotsi on tämän selvityksen mukaan maailman houkuttelevin maa, kun taas Suomi on sijalla 11. ja Saksa sijalla 13. Myöst start upien kotimaana Ruotsi houkuttelee osaajia paremmin kuin Saksa tai Suomi.
Suomessa start upien määrä on romahtanut ja työn tuottavuus jäänyt jälkeen Ruotsista ja Saksasta.
Saksan uuden lakiesityksen tavoitteena on kohota nyt reippaasti näissä vertailuissa.
Lue lisää: Start upien määrä romahti Suomessa
Kun Sumeya Abdullan päivittäiset kieliopinnot ovat berliiniläisessä kielikoulussa ohi, hän jatkaa lääketieteen opintojaan. Kuva: Nikita Terjošin
Sumeya Abdullalla on kokemusta siitä, miten eri maat muualta tulleita kohtelevat. Hänellä on suhteellisuudentajua.
Hän kertoo kokeneensa syrjintää monissa elämänvaiheissaan ja joutuneensa taistelemaan pääsystään kouluun jo lukioaikana Keniassa.
Siellä koulun mahdollistavat stipendit saattoivat kadota vääriin taskuihin.
Ukrainasta pakoon pyrkiessään hän kertoo kokeneensa väkivaltaa muiden tummaihoisten pakolaisten tavoin. Hän joutui kävelemään Lvivistä Puolan puolelle, pakolaisbusseihin hän ei päässyt.
Berliinissä majoitus piti etsiä pakolaiskeskuksen jälkeen itse. Abdullan mukaan muille kuin tummaihoisille majoitusta tarjottiin.
Hän asuu nyt berliiniläisessä perheessä ja kertoo saavansa kuukaudessa 200 euroa Saksan valtiolta. Jos hyväntekeväisyyteen perustuva asuinmahdollisuus päättyy, hänen on etsittävä töitä.
"Kaikissa maissa on hyvät ja huonot puolensa”, Abdulla sanoo.
”Voisin tulla Suomeenkin, voisiko siellä jatkaa lääkärinopintoja englanniksi?”
Abdulla toivoo valmistuvansa neurokirurgiksi. Lisäksi hän haluaisi jonain päivänä perustaa perheen.
