logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan

Maailmanpankki varoittaa, että maailmassa on käynnissä neljäs velkaantumisaalto. 50 vuoden aikana kaikki aiemmat kolme globaalia velkaantumisen kasvuaaltoa ovat päätyneet finanssikriisiin erityisesti monissa kehittyvissä talouksissa eli niin sanotuissa EMDE-maissa (emerging and developing economies).

Näissä maissa käynnissä oleva aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin mikään aikaisemmasta kolmesta. Myös globaalisti velkaantumistasot lähestyvät kaikkien aikojen ennätyksiä, Maailmanpankki arvioi Global Economic Prospect -raportissaan.



Maailmanpankin mukaan nykyinen julkisen ja yksityisen sektorin nopea velkaantuminen alkoi vuonna 2010.

Nykyinen matala korkotaso, jonka markkinat arvioivat jatkuvat pitkään, lisää talousjärjestelmän haavoittuvuuksia ja globaaleja riskejä.



Aikaisemmin velan määrä on kasvanut voimakkaasti maailmantaloudessa vuosina 1970–89, 1990–2001 ja 2002–09.

”Vuodesta 2010 lähtien uusi aalto on ollut rakentumassa. Vuonna 2018 globaali velka nousi huippuunsa, 230 prosenttiin suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen”, raportissa kirjoitetaan.

Kehittyvien talouksien EMDE-maissa velan määrä nousi vuonna 2018 huippuunsa 170 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Nousu on 54 prosenttiyksikköä vuodesta 2010, Maailmanpankki toteaa.



”Matalat korot tarjoavat vain arveluttavan suojan finanssikriisiä vastaan”, Maailmanpankin ennustepäällikkö Ayhan Kose sanoo raportissa.

Aikaisemmissa kolmessa velkaantumisaallossa velkaantumisen kasvua ovat selittäneet matalat korot, uudet finanssi-innovaatiot ja lainaamiseen kannustavat muutokset ja politiikkatoimet.

Finanssikriisit tulivat yleensä suhdannekäänteen tai laman seurauksina.



Maissa, joissa velkaantuminen oli tapahtunut nopeasti ja joissa ulkoinen velanotto oli ollut suurta ja omat varannot olivat pieniä, kriisit olivat todennäköisempiä, Maailmanpankki varoittaa. Se tarjoaa tulevien finanssikriisien varautumisen varalle valtioille neljää varsin tuttua lääkettä.

Ensinäkin huolellinen velanhoito ja velkojen läpinäkyvyys auttaa pitämään velanhoitokulut kurissa ja auttaa pitämään maiden finanssipolitiikan kurinalaisena.



Toiseksi Maailmanpankki suosittaa kehittyville maille kurinalaista raha-, valuutta ja finanssipolitiikkaa.

Kolmanneksi se suosittelee näiden maiden finanssivalvontaa taklaamaan ajoissa esiin tulevia riskejä erilaisin rajoituksin.

Neljänneksi se kannustaa julkista sektoria toimimaan tehokkaasti ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Maailmanpankki nosti maailmantalouden kasvuennusteensa vuodelle 2020 2,5 prosenttiin aiemmasta 2,4 prosentista.

Samalla se varoitti siitä, että talouskasvua uhkaavat riskit ovat yhä olemassa.

Washingtonissa Yhdysvalloissa päämajaansa pitävä Maailmanpankki köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen edistämiseen.


Themes
ICO